Julkaistu: 26.5.2014

Suomessa toimeentulovaikeudet koettelevat erityisesti yksinhuoltajaperheitä

  1. Suurperheiden ja yksinhuoltajien tulokehitys on ollut muita heikompaa
  2. Lapsista yhä useampi kuuluu pienituloiseen perheeseen
  3. Toimeentulovaikeudet haittaavat etenkin yksinhuoltajia
  4. Huono-osaisuuden riskit ovat suurimmat yhden huoltajan perheiden lapsilla

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Huono-osaisuuden riskit ovat suurimmat yhden huoltajan perheiden lapsilla

Pienituloisuuden ja toimeentulovaikeuksien vertaaminen kertoo, ettei suhteellinen, täysin tulopohjainen pienituloisuusmittari kerro välttämättä riittävän hyvin pienillä tuloilla elävien taloudellisesta tilanteesta. Toisaalta toimeentulovaikeuksien puutetta ei suoraan voi tulkita osoitukseksi siitä, että pienet tulot eivät olisi ongelma: kotitalouksilla on tapana sopeutua taloudellisen tilanteen muutoksiin ja moni voi kokea jopa ylpeyttä siitä, että vähillä tuloilla saadaan tarpeelliset menot hoidettua.

Yhden huoltajan kanssa asuvat lapset ovat toimeentuloltaan heikommassa asemassa kuin kahden huoltajan kanssa asuvat. Kulutusyksikkökohtaiset tulot ovat yhden huoltajan talouksissa pienemmät, köyhyysriski suurempi ja yhden huoltajan kanssa asuvat lapset kohtaavat toimeentulo-ongelmia useammin kuin kahden huoltajan kanssa asuvat.

1 Kulutusyksikkökohtaista tuloa laskettaessa kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, seuraavat 14 vuotta täyttäneet jäsenet painon 0,5 ja 0–13-vuotiaat painon 0,3. 13 vuoden ikäraja on osin keinotekoinen, sillä se ei perustu empiirisiin kulutustarvelaskentoihin vaan kansainväliseen sopimukseen (OECD). Tällä käytännön ratkaisulla pyritään kuitenkin ottamaan huomioon lasten muuttuvat kulutustarpeet ja niiden vaikutukset kotitalouksien toimeentuloon eri ikävaiheissa sekä tekemään tulotarkasteluista vertailukelpoisia kotitalouksien välillä ja myös kansainvälisesti.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 26.5.2014