Julkaistu: 26.5.2014

Naisten ja miesten väliset tuloerot lapsiperheissä

  1. Äideillä yleensä pienet, isillä suuret tulot
  2. Puolisoiden pienituloisuus on usein yhteistä
  3. Pienituloisuus erityisesti nuorten naisten osa
  4. Parempi koulutus − tasa-arvoisempi tulonjako
  5. Pitäisikö perheen sisäiset tuloerot ottaa huomioon köyhyyden mittaamisessa?
  6. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Pienituloisuus erityisesti nuorten naisten osa

Lapsiperheissä on ennalta odotettavissa jonkinlainen puolisoiden välinen työnjako: toisen puolison ansiotyöpanos voi jäädä vähäiseksi varsinkin lasten ollessa pieniä. Naisten työpanos korreloi vahvasti perheen lasten määrän ja ikävaiheiden kanssa. Pikkulapsiperheissä puolisoiden tuloeroille löytyykin helpommin mahdollisesti selittäviä tekijöitä kuin elinkaarellaan pitemmälle edenneissä.

Omien tulojensa perusteella alle 35-vuotiaista naisista 46 prosenttia, mutta samanikäisistä miehistä vain 16 prosenttia sijoittui puolisoiden pienituloisimpaan viidennekseen (ei dokumentoitu tässä artikkelissa). Kuvio 5 havainnollistaa iän merkitystä naisten ja miesten tulokehityksessä: miesten tulotaso nousee nuorempana kuin naisten. Tämä ilmenee siten, että miesten henkilökohtaisten tulojen suurituloisemmissa ryhmissä (3., 4. ja 5. viidennes) puolisot ovat nuorempia kuin naiset vastaavissa tuloryhmissä (sininen yhtenäinen viiva ja punainen katkoviiva).

Kuvio 5. Puolisoiden keski-ikä miehen ja naisen tulojen perusteella määritellyissä tuloluokissa

Lähde: Tilastokeskus. Tulonjakotilasto 2012, kirjoittajan laskelmat

Nuorten äitien pienituloisuutta selittää tietenkin perhevaiheen vaikutus työmarkkinoille osallistumiseen. Vain 11 prosenttia alle 3-vuotiaiden lasten äideistä, mutta isistä 62 prosenttia, oli kokoaikatyössä koko vuoden. Vastasyntyneiden perheet kannattaa jättää tarkastelujen ulkopuolelle, koska niissä naisten ansiotyöpanos on lähes olematon, ja sitä myöten henkilökohtaiset tulot perhe-etuuksien varassa. Muutenkin olisi reilumpaa vertailla vain työllisten puolisoiden tuloja toisiinsa.

Katsotaan siis puolisoita, jotka ovat tehneet vertailukelpoiset panokset työmarkkinoilla joko palkansaajina tai yrittäjinä, eli ovat toimineet koko vuoden kokoaikaisesti työmarkkinoilla. Koko vuoden toiminta tarvitaan, sillä tulotiedot kuvaavat koko vuoden kertymää. Tämä rajaus tietenkin vinouttaa tarkasteltua joukkoa hyvin työllistyneeseen väestöön (havaintoja on 1 399 pariskunnasta, jotka edustavat noin 200 000 pariskuntaa). Työpanoksen vakioiminen tasoittaa eri perhevaiheissa olevien naisten välisiä tuloeroja, mutta sukupuolten suhteelliset tuloerot eivät juuri muutu. (Vrt. kuvion 3 "kaikki"-jakaumaa kuvioon 6.)

Kuvio 6. Naisen osuus puolisoiden tuloista nuorimman lapsen iän mukaan. Pariskunnat, joissa molemmat puolisot koko vuoden kokoaikatyössä. Prosenttia

Lähde: Tilastokeskus. Tulonjakotilasto 2012, kirjoittajan laskelmat.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 26.5.2014