Julkaistu: 29.9.2014
Ulkomaalaistaustaiselle kysymys suomalaisuudesta on vaikea
- Kysymys suomalaisuudesta osana lomaketestausta
- Kognitiiviset haastattelut lomaketestausmenetelmänä
- Suomalaisuuden tunne − tarvitaanko sitä?
- Mitä suomalaisuuden kokemiseen liitettiin?
- Vaikeus yhdistää kaksi kulttuuri-identiteettiä
- Kuinka eri vastausvaihtoehtoihin päädyttiin?
- Maahanmuutto lisää paineita suomalaisuuden uudelleenmäärittelylle
- Lähteet
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kuinka eri vastausvaihtoehtoihin päädyttiin?
Laadullisessa lomaketestauksessa kiinnostus ei kohdistu ainoastaan kysymyksen herättämiin ajatuksiin, vaan myös niihin perusteluihin, jotka johtavat tietyn vastausvaihtoehdon valintaan. Testaushaastatteluissa vastaajien välillä oli eroja siinä, kuinka he tulkitsivat suomalaisuus-kysymyksen vastausvaihtoehtoja. Tämän seurauksena samaa perustelua saatettiin käyttää eri vastausvaihtoehtojen valinnalle, ja toisaalta samaan vastausvaihtoehtoon voitiin päätyä monesta eri syystä. Esittelen seuraavaksi lyhyesti, mitä testaushaastatteluissa nousi esiin kuhunkin vastausvaihtoehtoon liittyen.
Vaihtoehtoa 1 (Täysin samaa mieltä) ei juurikaan harkittu testaushaastatteluissa. Ainoa tähän vaihtoehtoon päätynyt vastaaja kertoi olevansa paluumuuttaja eli "suomalainen geenien kautta". Vaihtoehto 2 (Jonkin verran samaa mieltä) puolestaan oli suosituin vastausvaihtoehto. Valintaa perusteltiin useimmiten Suomen kansalaisuudella tai suomalaisella puolisolla ja lapsilla. Vaihtoehtoon päätyi vastaajia, jotka kokivat olevansa yhtä lailla suomalaisia kuin oman kulttuuritaustansa edustajia.
Keskimmäinen vaihtoehto 3 (Ei samaa eikä eri mieltä) hämmensi vastaajia ja sai heidät pohtimaan suhdettaan suomalaisuuteen. Esiin tuotiin kokemuksia erilaisuudesta ja ulkomaalaisuudesta, mutta toisaalta moni kertoi omien elämänarvojensa olevan samoja kuin kantasuomalaisilla. Suurin osa tulkitsi vaihtoehdon tarkoittavan, ettei siihen päätyvä vastaaja voi tuntea olevansa suomalainen. Epäselvää kuitenkin oli, voiko tällöin tuntea muunmaalaisuutta. Osa vastaajista ajatteli, että vastausvaihtoehtoon 3 päätyvä vastaaja kokee olevansa puoliksi suomalainen ja puoliksi oman kulttuurinsa edustaja, jolloin oikea valinta sijoittuu vastausskaalan keskelle.
Vaihtoehto 4 (Jonkin verran eri mieltä) oli merkitykseltään vastaajille selkeä. Sen tulkittiin tarkoittavan, että vastaaja kokee olevansa entisen kotimaansa edustaja, mutta on saanut vaikutteita tapoihinsa suomalaisesta kulttuurista. Vaihtoehto 5 (Täysin eri mieltä) puolestaan herätti vastaajissa vahvoja tunteita. Vaihtoehdon merkitys nähtiin täysin negatiivisena: vastaaja ei ole suomalainen, ei halua olla suomalainen, eikä ymmärrä suomalaisuutta. Vastausvaihtoehdon tulkinnassa oli kuitenkin eroja, esimerkiksi eräälle vastaajalle se merkitsi vahvaa muunmaalaisuutta: " Minä esimerkiksi en tiedä kuka olen. - - Mutta jos sanoo 'Täysin eri mieltä', se tarkoittaa että minä tiedän kuka olen.". Toisaalta, osa vaihtoehtoon 5 päätyneistä vastaajista perusteli valintaansa sillä, ettei koe olevansa minkään maalainen.
Päivitetty 29.9.2014