Julkaistu: 23.2.2015

Palvelut ovat merkittävä osa kotitalouksien kulutusta

  1. Palvelut runsas puolet yksityisistä menoista
  2. Palvelukulutuksen rakenne on pysynyt melko muuttumattomana
  3. Palvelutarpeet vaihtelevat eri elämänvaiheessa
  4. Opiskelijat, eläkeläiset ja lapsiperheet ovat eniten riippuvaisia arjen palveluista
  5. Yksinasuvien palvelukulutuksessa painottuu vapaa-aika
  6. Tulevaisuuteen varautuminen on osa palvelukulutusta
  7. Kotitalouden elämänvaihe ja taloudelliset mahdollisuudet vaikuttavat palvelukulutukseen
  8. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Tulevaisuuteen varautuminen on osa palvelukulutusta

Arjen palveluiden ja vapaa-ajan palveluiden ulkopuolella on vielä sekalainen joukko palveluita, joista merkittävää osaa voidaan luonnehtia palveluiksi, joiden avulla varaudutaan tulevaisuuteen. Tällaisia ovat esimerkiksi koulutusmenot, vakuutusmaksut, työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut sekä lainojen korot. Näiden palveluiden osuus kaikista kulutusmenoista oli keskimäärin kuusi prosenttia ja 1 500 euroa/kulutusyksikkö vuonna 2012.1 Vakuutusmaksut ja lainojen korot (molemmat noin 650 euroa/kulutusyksikkö vuonna 2012) ovat selvästi suurimmat maksut tässä palveluryhmässä. Ne vaihtelevat kotitaloustyypin ja sosioekonomisen aseman mukaan. Suurimpia vakuutusmaksuja maksavat sosioekonomisista ryhmistä yrittäjien ja ylempien toimihenkilöiden taloudet sekä kotitaloustyypeistä lapsettomat parit ja kahden huoltajan lapsiperheet. Samoissa talouksissa myös lainojen korot ovat suurimmat.

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut kasaantuvat luonnollisesti työmarkkinoilla oleville toimihenkilöiden ja työntekijöiden talouksille.

Kotitalouksien itse maksamat koulutusmenot ovat Suomessa erittäin pienet, keskimäärin vain 40 euroa/kulutusyksikkö vuonna 2012 − opiskelijatalouksissakin ainoastaan vajaat 80 euroa. Tämä johtuu siitä, että koulutus on käytännössä ilmaista ja julkisilla koulutuspalveluilla on suuri merkitys. Niiden keskimääräinen rahallinen arvo oli vuonna 2012 lähes 2 000 euroa kulutusyksikköä kohden (Tilastokeskus 2014).

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 23.2.2015