Julkaistu: 23.2.2015
En osaa sanoa -vastaaminen verkkokyselyissä
- Kysymystyyppi vaikuttaa eos-vastausten mielekkyyteen
- Vastaajan motivointi ja lomakkeen vuorovaikutteisuus pienentää vastauskatoa
- Eos-vastaamiselle on monia syitä
- Menetelmällä on merkitystä
- Eos-vastaamista tutkittiin työvoimatutkimuksen pilottitiedonkeruussa
- Piilotettu eos vähentää puuttuvien tietojen määrää
- Eos-vastaamisstrategia valitaan lomakesuunnittelussa
- Lähteet
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Eos-vastaamiselle on monia syitä
Eos-vastaamisen taustalta on löydettävissä erilaisia syitä. Joillekin vastaajille eos on aito vastaus kysymykseen, johon he eivät todella tiedä vastausta. Hollantilaisten koetutkimuksessa jotkut vastaajat kuitenkin jopa välttivät eos-vastausta, sillä he arvelivat sen olevan tutkimukselle hyödytön tai he eivät halunneet ilmaista omaa tietämättömyyttään kysytystä asiasta (Vis-Visschers 2009).
Heikkojen kognitiivisten taitojen ja alhaisen koulutustason on todettu lisäävän eos-vastaamisalttiutta (Krosnick ym. 2002). Silloin kun eos esitetään aitona vastausvaihtoehtona muiden vaihtoehtojen rinnalla, osa vastaajista käyttää eos-vastausta helppona etenemistienä lomakkeella sen sijaan, että paneutuisi vastauksen miettimiseen (Oppenheim 1992; Krosnick 2002; Bethlehem & Biffignandi 2012).
Jos eos-vaihtoehtoa ei ole tarjolla, vastaaja joutuu pohtimaan, voiko vastata ollenkaan, jos ei tiedä mitä kysymykseen vastaisi tai ei ymmärrä mitä kysymyksessä tarkoitetaan. Tällöin eos-vaihtoehdon puuttuminen saattaa tuottaa aineistoon vastauksia, joilla ei välttämättä ole kosketusta vastaajan todellisiin ajatuksiin. Riskinä on myös vastaajan turhautuminen ja vastaamisen keskeyttäminen, jos vastaaja "pakotetaan" vastaamaan (Krosnick 2002; DeRouvray & Couper 2014).
Päivitetty 23.2.2015