Ajankäyttötutkimuksella kerätään tietoa suomalaisten ajankäytön rakenteesta. Sen tavoitteena on selvittää paljonko aikaa kuluu ansiotyöhön, kotitöihin, opiskeluun, erilaisiin vapaa-ajan harrastuksiin ja muihin toimintoihin. Tutkimukseen osallistuvat pitävät kahden vuorokauden ajan kirjaa ajankäytöstään. Eri toimintoihin käytetyn ajan lisäksi selvitetään ajankäytön päivä- ja viikkorytmejä sekä yhdessäoloa. Edellisen ajankäyttötutkimuksen tiedot kerättiin vuosina 2009-2010.
Kotitaloudet ja niiden 10 vuotta täyttäneet jäsenet.
Tietojen antaminen on vapaaehtoista (tilastolaki 280/2004). Tilastolaki velvoittaa Tilastokeskuksen käsittelemään annetut tiedot luottamuksellisina. Tilastokeskuksen ulkopuolelle lähtevistä aineistoista poistetaan henkilö- ja muut tunnistetiedot, kuten henkilötunnus, asuinkunta, työpaikan nimi, työpaikan sijaintikunta jne.
Euroopan Unionin tilastotoimisto Eurostat on kehittänyt yhteistyössä kansallisten tilastovirastojen kanssa suositukset ajankäyttötutkimusten harmonisoimiseksi. Harmonisointia koskevat suositukset vaikuttavat luokituksiin ja keruumenetelmään. Vertailukelpoisuuden säilyttäminen maiden aikaisempiin tutkimuksiin varmistetaan kuitenkin monin tavoin. Eurostatin ohjeisto sallii kansallisten haastattelukysymysten käyttämisen ja omien ajankäyttöluokkien lisäämisen perusrunkoon. Päiväkirjan muoto on sen sijaan täysin harmonisoitu. Suomessa ensimmäinen harmonisoitu tutkimus tehtiin vuosina 1999-2000. Suurin muutos oli tiedonkeruun tekeminen kotitalouksittain, kun aikaisemmin oli käytetty yksilöotoksia. Päiväkirjamuutokset koskevat lähinnä yhdessäolon kirjaamista.
Päivitetty 8.5.2013
Tilastokeskus
Vaihde 09 17 341
Yhteystiedot
Tekijänoikeudet ja käyttöehdot
Palaute |