XXXXXXXXXXXXXXXXXX

Käsitteet ja määritelmät

Kotitalous

Kotitalouskäsitettä käytetään haastattelututkimuksissa. Vastaava tieto väestörekisterissä on asuntokunta. Kotitalous muodostetaan haastattelun alussa, kun haastateltavan kanssa selvitetään, keitä kotitalouteen kuuluu.

Kotitalouteen kuuluvat kaikki henkilöt, jotka asuvat ja ruokailevat sekä käyttävät tulojaan yhdessä. Asuntokunta taas perustuu osoitetietoon eli se muodostuu henkilöistä, jotka asuvat vakituisesti samassa asunnossa. Asuntokuntaan luetaan mukaan esimerkiksi alivuokralaiset, mutta kotitalouteen ei.

Asuntokuntakäsitettä käytetään kotitalouskäsitteen sijasta sellaisissa tilastoissa, joissa tieto kootaan hallinnollisista rekistereistä eikä haastattelutietoa ole käytettävissä.

Kotitalousväestön ulkopuolelle jäävät pysyvästi ulkomailla asuvat ja laitosväestö (esimerkiksi pitkäaikaisesti vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, vankiloissa tai sairaaloissa asuvat).

Kulutusmenot

Kotitalouden kulutusmenoihin lasketaan kaikki tutkimusajanjakson aikana omaan kulutukseen hankitut tavarat ja palvelut Suomesta ja ulkomailta, omat ja saadut puutarha- ja keräilytuotteet sekä asumismenot (todelliset ja laskennalliset). Kulutusmenoihin kuuluvat myös muilta kotitalouksilta saadut tavarat ja palvelut sekä kulutukseen rinnastettavat tulonsiirrot. Asunto- ja muiden lainojen lyhennykset eivät sisälly kulutusmenoihin.

Kotitalouden kulutusmenot muodostuvat seuraavasti:

    kulutustavaroiden ja palveluiden ostot
+ omat tuotteet (maatalous-, puutarha- ja keräilytuotteet)
+ laskennallinen asuntotulo omistus- ja luontoisetuasunnosta
+ saadut tavarat ja palvelut
+ kulutukseen rinnastettavat tulonsiirrot (mm. kirkollisvero, ammattiyhdistysten jäsenmaksut ja kulutuslainojen korot)
= kulutusmenot yhteensä

Kulutusyksikkö

Kooltaan ja rakenteeltaan erilaisten kotitalouksien kulutusta voidaan verrata toisiinsa, kun menot lasketaan kulutusyksikköä kohti. Siten vakioidaan kotitalouksien välisiä koko- ja ikäeroja. Nykyisin on käytössä OECD:n ns. muunnettu kulutusyksikköasteikko, jossa kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut yli 13-vuotiaat saavat painon 0,5 ja lapset saavat painon 0,3 (0–13-vuotiaat). Kun kotitalouden kulutusmenot jaetaan talouteen kuuluvien painojen summalla, saadaan korjatut kulutusmenot, joilla erikokoisia kotitalouksia voidaan vertailla.

Kestävyysluokitus

Kotitalouden hankinnat luokitellaan myös niiden kestävyyden mukaan neljään ryhmään: palveluihin, kertakulutushyödykkeisiin, kestokulutushyödykkeisiin ja puolittaisiin kestokulutushyödykkeisiin.

Kertakulutus- ja kestokulutushyödykkeiden välinen ero perustuu siihen, voidaanko tavaroita käyttää vain kerran vai käytetäänkö niitä toistuvasti tai jatkuvasti yli vuoden ajan. Kestokulutushyödykkeillä, kuten autot, jääkaapit, pesukoneet ja televisiot, on usein suhteellisen korkea ostohinta. Puolikestohyödykkeiden käyttöaika on huomattavasti lyhyempi ja ostohinta alhaisempi kuin kestokulutushyödykkeiden.

Omat tuotteet

Omilla tuotteilla tarkoitetaan kotitalouden itse omaan käyttöön tuottamaa tai keräämää ravintoa. Näitä ovat maatalous- ja puutarhatuotteet, kuten perunat ja omenat sekä itse kerätyt marjat ja sienet. Myös kalan- ja riistasaalit luetaan kotitalouden kulutukseen.