XXXXXXXXXXXXXXXXXX

Työvoimatutkimus

Tiedonkeruun kuvaus

Työvoimatutkimus on tiedustelu, jonka perusteella laaditaan virallisia tilastoja muun muassa työllisyydestä ja työttömyydestä. Siihen perustuu esimerkiksi Suomen virallinen työllisyys- ja työttömyysaste. Työvoimatutkimus (Labour Force Survey) perustuu EU:n asetuksiin (EY N:o 577/98) ja siinä noudatetaan kansainvälisen työjärjestön (ILO) käsitteitä ja määritelmiä.

Työvoimatutkimuksen kysymykset koskevat työssäkäyntiä ja muuta toimintaa, työaikaa, työn etsimistä ja työnhakutapoja. Kysymyksiä on myös opiskelusta ja kurssikoulutukseen osallistumisesta. Osalle vastaajista tehdään lisäkysymyksiä, joiden aihe vaihtelee vuosittain. Aiheina on ollut esimerkiksi työtapaturmat ja työperäiset sairaudet, siirtyminen koulutuksesta työelämään, työajan pituus ja työaikajärjestelyt, työkyky ja työllisyys, elinikäinen oppiminen, perheen ja työn yhteensovittaminen sekä työstä eläkkeelle siirtyminen.

Tiedot kerätään pääasiassa puhelimitse, ja samaa vastaajaa haastatellaan kaikkiaan viisi kertaa puolentoista vuoden aikana. Haastattelu kestää keskimäärin 4–8 minuuttia.

Vuoden 2018 aikana työvoimatutkimuksen yhteydessä viimeisellä haastattelukerralla kerätään erillinen työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyvä lisätutkimus. Tutkimuksessa haastatellaan 18-64-vuotiaita riippumatta siitä, ovatko he töissä tai onko heillä tällä hetkellä lapsia vai ei. Lasten lisäksi kysytään myös muiden lähiomaisten hoitamisesta tai auttamisesta.

Tutkimuksella kerätään tietoa muun muassa hoivavastuista, perhevapaiden tai muiden hoivavastuiden aiheuttamista katkoksista työssä ja niiden vaikutuksesta työuraan sekä työn joustavuudesta ja siitä, miten hoivavastuiden ja työn yhdistäminen onnistuu.
Ensimmäistä kertaa selvitetään huoltajuuden ja lapsiin liittyvän vastuun jakamista vanhempien asuessa erillään. Koska lapset rekisteröidään vain toisen vanhemman luokse, lasten todellisesta asumisjärjestelyistä ja huoltajuuden ja hoivavastuiden jakamisesta ei saada tietoa. Kuitenkin lapsiin liittyvän vastuun jakaminen on lisääntynyt. Tietoa voidaan käyttää apuna esimerkiksi lainsäädännön ja palvelujen kehittämisessä.

Keneltä tietoja kerätään?

Tutkimukseen kuukausittain haastateltavat 12 000 henkilöä on poimittu satunnaisesti Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta tietokannasta.

Tietojen antaminen työvoimatutkimukseen on vapaaehtoista. Vastaaminen on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, jotta tutkimus antaa mahdollisimman luotettavan kuvan koko väestön työmarkkinatilanteesta. Jokainen tutkimukseen valittu edustaa noin 300:a muuta 15–74-vuotiasta suomalaista eikä ketään voi korvata toisella vastaajalla. Vastaaja voi kuitenkin tarvittaessa antaa toiselle henkilölle luvan antaa tiedot puolestaan.

Tutkimus koskee kaikkia väestöryhmiä: palkansaajia, omassa yrityksessä työskenteleviä sekä niitä, jotka eivät ole ansiotyössä, kuten eläkeläisiä, opiskelijoita, omaa kotitaloutta hoitavia ja työttömiä.

Peruste

Tilastolaki 280/2004, Euroopan yhteisön asetukset

Tietojen käsittely

Tilastolaki velvoittaa Tilastokeskusta käsittelemään tiedot luottamuksellisina ja niitä käytetään vain tilasto- ja tutkimuskäyttöön. Tulokset julkaistaan taulukoina ja kuvioina, joista ei voi erottaa yksittäisen henkilön antamia vastauksia.

Mihin tietoja käytetään?

Työvoimatutkimus antaa ajantasaista tietoa suomalaisten työtilanteesta tutkimuksen ja yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi niin Suomessa kuin EU:ssa. Tärkeitä tietojen käyttäjiä ovat myös OECD ja ILO sekä useat tutkimuslaitokset Suomessa ja ulkomailla. Työvoimatutkimus tuottaa kuukausittaisia, neljännesvuosittaisia ja vuosittaisia tietoja muun muassa työllisyydestä, työttömyydestä, erilaisista työsuhteista, työajoista sekä työpanoksesta.

Myös työvoiman ulkopuolisen väestön toimintaa selvitetään, esimerkiksi työtä ja koulutusta vailla olevien nuorten määrää kartoitetaan työvoimatutkimuksen avulla. Lisäksi työvoimatutkimus sisältää vuosittain raportoitavia tietoja kotitalouksien työssäkäynnistä.

Ensimmäiset tiedot julkaistaan noin 3–4 viikon kuluttua viiteajankohdasta. Aineistosta toimitetaan myös EU:lle neljännesvuosittain asetuksen mukainen tiedosto, josta EU laatii jäsenmaita koskevia vertailukelpoisia tilastoja.

Tiedonkeruun aineistoa käytetään seuraavissa tilastoissa:

Muutos

Työvoimatutkimuksen tietosisältöä ja tiedonkeruumallia on uudistettu vuoden 2008 alusta työvoimatutkimusta säätelevän EU-asetuksen mukaiseksi. Tässä yhteydessä tietosisältö laajeni ja joidenkin käsitteiden määritelmät tarkentuivat.

Kuinka usein tietoja kerätään?

Muu säännöllinen