Käsitteet: B

Näillä sivuilla kuvattavat käsitteet ovat sanoja ja ilmauksia, joita käytetään tilastoissa tietyssä, rajatussa merkityksessä. Arkipuheessa sanalla voi olla eri merkitys. Sama käsite voi tarkoittaa eri tilastoissa eri asiaa. Esimerkiksi käsitteellä ”työtön” on kolme eri määritelmää.

Kunkin määritelmän yhteydestä löydät tiedon, missä tilastoissa käsitettä käytetään. Jos etsit tilastolukuja, siirry määritelmästä tilaston sivulle.

BTV: Bruttoarvonlisäys (BKTA), Työllisyys ja Väestö.

BTV-indikaattori lasketaan kolmesta edellä mainitusta komponentista siten, että alueellisia prosentuaalisia kasvulukuja verrataan koko maan vastaaviin tietoihin ja lopuksi koko maan ja alueellisen tiedon erotukset lasketaan yhteen.

Lue käsitteen koko määritelmä

Binomijakauma on tilastotieteen keskeisiä teoreettisia jakaumia, jota käytetään erilaisten todennäköisyyksien laskemiseen nopan- tai lantinheitossa tms. Esim. perheen lasten jakautuminen tyttöihin ja poikiin noudattaa binomijakaumaa. Viiden lapsen perheessä todennäköisyys sille, että perheen lapsista on poikia kaikki, 4, 3, 2, 1 tai ei yhtään poikaa on (prosenteissa): 3, 16, 31, 31, 16 ja 3.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tästä käsitteestä on useampi määritelmä

Lue käsitteen koko määritelmä

Uusiutuviksi luettavat jätteet.

Lue käsitteen koko määritelmä

Bruttoinvestoinneiksi luetaan kaikki aineellisen käyttöomaisuuden lisäykset, muutokset, parannukset ja uudistukset, jotka pidentävät pääomatavaran käyttöikää tai lisäävät sen tuottavuutta. Bruttoinvestoinnit eivät sisällä omaisuutta, joka saadaan liiketoiminnan uudelleenjärjestelyn yhteydessä kuten yritysten sulautuessa tai yritysvaltausten yhteydessä.
Ostetut tavarat arvostetaan hankintahintaan, joten hinta sisältää kuljetus- ja asennuskustannukset, maksut, verot ja muut omistajanvaihdoksen yhteydessä syntyvät kustannukset. Yhtiön itse tuottama aineellinen käyttöomaisuus arvotetaan tuotantokustannuksiin. Rahoitusleasingillä hankitun aineellisen käyttöomaisuuden arvo vastaa kyseisen tavaran markkina-arvoa, jos se on ostettu hankintavuonna.
Investoinnit kirjataan, kun omistusoikeus siirtyy yhtiölle.
Bruttoinvestointeihin aineelliseen käyttöomaisuuteen eivät sisälly juoksevat huoltokustannukset eivätkä sellaisten pääomatavaroiden arvo ja juoksevat kustannukset, joiden käyttö perustuu vuokra- tai käyttöleasingsopimukseen. Mukaan ei lueta rahoitus-leasingsopimusten perusteella käytettävään omaisuuteen liittyviä vuosimaksuja.
Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen eivät myöskään sisällä investointeja aineettomaan omaisuuteen eivätkä rahoitusomaisuuteen.

Lue käsitteen koko määritelmä

BKTL, bruttokansantulo, tarkoittaa kotimaisten institutionaalisten yksiköiden yhteensä saamaa ensituloa: palkansaajakorvauksia, tuotanto- ja tuontiveroja miinus tukipalkkioita, bruttotoimintaylijäämää tai bruttosekatuloa sekä omaisuustuloa. Se on yhtä suuri kuin bruttokansantuote miinus kotimaisten talousyksiköiden ulkomaisille talousyksiköille maksamat ensitulot plus kotimaisten talousyksiköiden ulkomaisilta talousyksiköiltä saamat ensitulot. Kansantulo on tulokäsite, joka on usein tärkeämpi nettomääräisenä, kiinteän pääoman kulumisen vähentämisen jälkeen.

Lue käsitteen koko määritelmä

BKT, bruttokansantuote, markkinahintaan on kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos. Se voidaan määritellä kolmella tavalla: institutionaalisten sektoreiden tai eri toimialojen bruttoarvonlisäysten summana lisättynä tuoteveroilla ja vähennettynä tuotetukipalkkioilla; kotimaisten institutionaalisten yksiköiden tavaroiden ja palveluiden loppukäytön summana (kulutus, pääoman bruttomuodostus, vienti miinus tuonti); tulojen summana (palkansaajakorvaukset, tuotanto- ja tuontiverot miinus tukipalkkiot, bruttotoimintaylijäämä ja sekatulo, brutto).

Lue käsitteen koko määritelmä

Ulkomaan meriliikenteessä tuloja, jotka yritys saa ulkomaan meriliikenteessä tavaroiden ja matkustajien kuljettamisesta, ravintoloiden ja myymälöiden myyntituloina, muista tuloista (mm. purserintoimiston tulot) sekä ulkomailta saaduista aikarahtituloista. Tulot (pl. aikarahtitulot) voivat tulla joko kotimaiselta tai ulkomaiselta taholta. Tulot sisältävät sekä suomalaisten alusten että ulkomailta aikarahdattujen alusten tulot.

Lue käsitteen koko määritelmä

Junan veturin ja vaunujen yhteinen bruttopaino tonneina kerrottuna vastaavat junakilometrit.

Lue käsitteen koko määritelmä

Kotitalouden bruttotulot saadaan, kun talouden tuotannontekijätuloihin (palkka-, yrittäjä- ja omaisuustuloihin) lisätään kotitalouden saamat tulonsiirrot, mutta ei vähennetä maksettuja tulonsiirtoja (mm. veroja ja sosiaaliturvamaksuja).

Lue käsitteen koko määritelmä

Väestön uusiutumisella tarkoitetaan sukupolven vaihtumista uudeksi. Uusiutumista mitataan brutto- tai nettouusiutumisluvulla, jotka ilmoittavat tavallisesti tytär- ja äitisukupolven suuruuden välisen suhteen. Nettouusiutumisluvun laskennassa otetaan huomioon hedelmällisyys ja äitisukupolven kuolleisuus ennen hedelmällisen iän päättymistä. Bruttouusiutumisluvussa tätä kuolleisuutta ei oteta huomioon. Jos nettouusiutumisluku on alle yhden yhtä naista kohden laskettuna, tytärsukupolvi on äitisukupolvea pienempi eikä äitisukupolvi ole uusinut itseään.

Lue käsitteen koko määritelmä

Rahoitussaamiset (omaisuus) eivät vaikuta velkaan.

Lue käsitteen koko määritelmä

Budjettialijäämällä tarkoitetaan Suomessa valtiontalouden kassalaskelman mukaista nettorahoitustarvetta. Se lasketaan kaikkien valtion tulojen ja menojen erotuksena ennen lainanottoa ja kuoletuksia.

Nettorahoitustarpeesta päästään kansantalouden tilinpidon mukaiseen ali/ylijäämään eli nettoluotonottoon/-antoon useiden korjauserien kautta. Nettoluotonottoon/-antoon eivät saa vaikuttaa kansantalouden tilinpidossa rahoitustaloustoimia (saatavien ja velkojen muutoksia) edustavat erät, kuten lainananto, saadut lainojen takaisinmaksut tai muut finanssisijoitukset.

Satunnaisempia oikaisueriä ovat valtion budjetissa tulona tai menona esiintyvät emissio- ja kurssivoitot tai -tappiot siltä osin kun niitä ei lueta tilinpidon mukaisiin korkoihin. Budjetissa vielä olevien, mutta tilinpidossa yrityssektoriin luettavien valtion liikelaitosten nettotulojen kirjaamisesta saattaa aiheutua kirjauseroa. Eroa kassalaskelmaan aiheuttaa myös tilinpidon verojen, tukien ja korkojen kirjaaminen osittain kassaperusteesta poiketen (suoriteperusteella tai ajoituskorjattuna) sekä muut satunnaisemmat kirjaus- tai ajoituserot.

Lue käsitteen koko määritelmä

Jaa