Käsitteet




Tutkimuskohteissa esiintyvä vaihtelu mitattavan ominaisuuden suhteen (esim. pituus, ÄO , poliittinen kanta) tuottaa mittauksissa erilaisia arvoja. Kun nämä arvot asetaan suuruusjärjestykseen ja luokitellaan, niistä muodostuu muuttujan jakauma. Jakaumia voidaan esittää frekvenssitaulukkoina tai kuvioina.




Lue käsitteen koko määritelmä

Jalankulkija, rullaluistelija, -lautailija, -hiihtäjä, potkukelkkailija tms.

Lue käsitteen koko määritelmä

Johdannaiset ovat rahoitusinstrumentteja, joiden hinta määräytyy jonkin toisen hyödykkeen arvon perusteella. Tällainen hyödyke eli kohde-etuus voi periaatteessa olla mikä tahansa tuote, esimerkiksi valuutta, korko, osake, indeksi tai raaka-aine. Johdannaiset sisältävät erilaiset optiot, optiotodistukset (warrantit), termiinit, futuurit sekä valuutan- ja koronvaihtosopimukset.

Johdannaisiin liittyvät liiketoimet sekä vastaavat saamis- ja velkakannat tilastoidaan erikseen, irrallaan kohde-etuuksista. Johdannaisinstrumenteista syntyvät pääomavirrat kirjataan bruttomuutoksina eli niiden virtatiedot eritellään saamisiin ja velkoihin. Bruttomuutoksiin kirjataan tilastointijakson aikana toteutuneet ulkomailla asuvien kanssa tehdyistä sopimuksista johtuneet maksuvirrat (kassavirrat). Tällaisia virtoja ovat esimerkiksi vakioitujen johdannaissopimusten alkaessa maksettavat preemiot, niiden voimassaoloaikana toteutetut välitilitykset (ns. ei-palautettavat marginaalimaksut) ja päättyessä toteutettavat nettoarvotilitykset sekä kaikki vakioimattomiin sopimuksiin liittyvät nettomaksut osapuolten kesken.

Johdannaisten kantatiedot eritellään saamisiin ja velkoihin. Saamiskanta on kaikkien niiden johdannaissopimusten arvojen summa, joiden markkina-arvot ovat positiivisia, ja velkakanta puolestaan on niiden sopimusten arvojen summa, joiden markkina-arvot ovat negatiivisia. Sopimuksen markkina-arvo on Suomessa asuvan kannalta positiivinen silloin, kun ulkomailla asuvalle vastapuolelle syntyisi nettomääräinen maksuvelvoite kotimaassa asuvaa raportoijaa kohtaan, mikäli sopimus selvitettäisiin välittömästi (eli kuukauden lopussa). Vastaavasti markkina-arvo on negatiivinen silloin, kun kotimaassa asuvalle raportoijalle syntyisi nettomääräinen maksuvelvoite ulkomailla asuvaan vastapuoleen nähden. Johdannaisinstrumenttien alla olevien kohde-etuuksien arvoja ei kirjata johdannaissopimusten arvoihin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Johdannaissopimuksista maksetut preemiomaksut sekä taseen vastaavaa puolella esitettävät johdannaisten positiiviset käyvät arvot.

Lue käsitteen koko määritelmä

Joukkovelkakirjat kuuluvat pääomamarkkinavaateisiin (alkuperäinen maturiteetti yli 12 kuukautta), kuten obligaatiot (viitelainat/benchmark-lainat), debentuurit, joukkovelkakirjan muotoiset optiolainat, vaihtovelkakirjalainat, ikuiset lainat sekä muut pääomamarkkinavaateisiin kuuluvat joukkovelkakirjalainat.
Luottokannassa osakkeet, johdannaiset ja rahasto-osuudet eivät sisälly luottokantaan.

Lue käsitteen koko määritelmä

Tähän luokkaan kuuluvat valtion, kuntien ja kuntayhtymien sekä Ahvenanmaan liikelaitokset. Valtion liikelaitoksista säädetään laissa valtion liikelaitoksista (1987/627). Liikelaitosten toiminnasta ja tehtävistä säädetään laitoskohtaisissa laeissa. Valtion liikelaitokset määritellään yrityksiksi. Kunnalliset ja kuntayhtymien liikelaitokset ovat julkisyhteisöjä, eikä niitä oteta mukaan yritystilastoon. Ne rekisteröidään kuitenkin yritys- ja toimipaikkarekisteriin. Ahvenanmaan liikelaitoksia ei rekisteröidä yritys- ja toimipaikkarekisterissä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Työvoimatutkimuksessa työnantajasektori määrittyy työpaikan tai yrityksen tietojen perusteella yritysrekisteristä. Luokitus poikkeaa jonkin verran kansantalouden tilinpidon käyttämästä. Julkiseen sektoriin kuuluvat valtio ja kunnat. Valtiosektoriin luetaan valtion hallinto, yliopistot, Kansaneläkelaitos, Suomen Pankki ja valtion liikelaitokset. Kuntiin ja kuntayhtymiin luetaan kunnan hallinto, kunnallinen koululaitos, kuntien ja kuntayhtymien palvelulaitokset ja toimipaikat, jotka eivät ole yhtiömuotoisia, kuten terveyskeskukset, sairaalat, päiväkodit sekä kuntien ja kuntayhtymien liikelaitokset.

Lue käsitteen koko määritelmä

Julkisia viranomaisia ovat valtio ja sen laitokset, kunnat, kuntayhtymät sekä Ahvenanmaan maakunta ja sen virastot.

Lue käsitteen koko määritelmä

Yritykset (pois lukien rahoituslaitokset) ja yritysmäiset yhteisöt, jotka ovat julkisyhteisöjen yksiköiden valvonnan alaisia ja joiden pääasiallinen toiminta on tavaroiden ja palvelujen tuottaminen markkinaehtoisesti. Yritys on julkisen valvonnan alainen, jos julkiset yksiköt esimerkiksi omistavat vähintään 50 % osake- tai osuuspääomasta joko suoraan tai välillisesti, tai niillä on oikeus päättää yrityksen politiikasta ja nimittää johtajat.

Lue käsitteen koko määritelmä

Julkisen sektorin asiakkaita ovat valtion ja kuntien hallinto, Kansaneläkelaitos ja muut sosiaaliturvarahastot (ml. työeläkelaitokset), koululaitos sekä kuntien ja kuntayhtymien palvelulaitokset, jotka eivät ole yhtiö- tai liikelaitosmuotoisia.

Lue käsitteen koko määritelmä

Julkisyhteisöjen kulutusmenot koostuvat 'muusta markkinattomasta tuotoksesta' sekä maksetuista luontoismuotoisista tulonsiirroista. 'Muu markkinaton tuotos' saadaan, kun tuotoksesta vähennetään markkinatuotos, tuotos omaan loppukäyttöön sekä markkinattomien tuotteiden myynnit. Julkisyhteisöjen kulutusmenot jaetaan yksilöllisiin ja kollektiivisiin kulutusmenoinhin. Julkiset kulutusmenot ovat esimerkiksi julkisyhteisöjen kustantamia koulutus-, terveys-, sosiaali- ja hallintopalveluja.

Lue käsitteen koko määritelmä

Julkisivumateriaalilla tarkoitetaan sitä materiaalia, josta julkisivu on pääasiallisesti tehty:
- betoni
- tiili
- metallilevy
- kivi
- puu
- lasi
- muu.

Lue käsitteen koko määritelmä

Julkisoikeudellisia yhteisöjä ovat erillisoikeudelliset valtion laitokset (esim. KELA, Suomen Pankki ja Helsingin yliopisto) sekä muut julkisoikeudelliset oikeushenkilöt.

Lue käsitteen koko määritelmä

Julkisoikeudelliset saatavat ovat kuntien ja muiden julkisten yhteisöjen saatavia. Näitä ovat esim. maksut sairaanhoidosta, päivähoidosta sekä maksut kunnallisten viranomaisten suoritteista, kuten luvista, rekisteröinnistä, tarkastuksista ja valvonnoista.

Lue käsitteen koko määritelmä

Julkisten menojen hintaindeksi (JMHI) mittaa valtiontalouden ja kuntatalouden menojen hintakehitystä. Indeksiä käytetään valtiontalouden ja kuntien päätöksenteossa sekä erilaisissa tutkimuksissa. Indeksi soveltuu kiinteähintaisiin laskelmiin sekä julkisen talouden tulojen ja menojen volyymimuutosten arviointiin.

Lue käsitteen koko määritelmä

Julkisyhteisöjä ovat Suomen julkishallintoa toteuttavat talousyksiköt: valtion- ja kunnanhallinto, kuntayhtymähallinto sekä Ahvenanmaan maakuntahallinto.

Lue käsitteen koko määritelmä

Julkisyhteisöjen alijäämä, jota kutsutaan myös EDP-alijäämäksi (=Excessive Deficit Procedure), vastaa kansantalouden tilinpidossa laskettua julkisyhteisöjen nettoluotonottoa/-antoa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Julkisyhteisöjen kokonaismenot kuvaavat julkisyhteisöjen menolajien summaa. Sulautetuista kokonaismenoista on poistettu julkisyhteisöjen väliset omaisuusmenot, tulonsiirrot ja pääomansiirrot. Julkisyhteisöjen välisiä palvelujen ja tavaroiden ostoja ei kuitenkaan sulauteta. Kokonaismenot ovat siis osittain bruttomenoja.

Julkisyhteisöt yhteensä (S.13) tasoa tarkastellaan yleensä sulautettuna ja alasektoreiden tietoja sulauttamattomina.

Julkisyhteisöjen kokonaismenojen suhdetta BKT:hen kutsutaan myös menoasteeksi.

Julkisyhteisöjen kokonaismenot lasketaan summaamalla seuraavat menolajit:

Sulautetut/sulauttamattomat kokonaismenot=
P22K välituotekäyttö eli ostetut palvelut ja tavarat +
D1K Maksetut palkansaajakorvaukset +
D29K Maksetut tuoteverot +
D3K Maksetut tukipalkkiot +
D4K Maksetut (sulautetut/sulauttamattomat) omaisuusmenot +
D5K Maksetut tuloverot +
D62K Maksetut rahamääräiset sosiaalietuudet +
D632K Maksetut luontoismuotoiset sosiaaliset tulonsiirrot +
D7K Maksetut (sulautetut/sulauttamattomat) tulonsiirrot +
D9K Maksetut (sulautetut/sulauttamattomat) tulonsiirrot +
P5K Pääoman bruttomuodostus eli investoinnit +
NP Valmistamattomien varojen nettohankinta

Lue käsitteen koko määritelmä

Julkisyhteisöjen rekisteri on osa yritys- ja toimipaikkarekisteriä. Se kattaa kaikki valtion virastot, kunnat ja kuntayhtymät sekä näiden toimipaikat sekä Ahvenanmaan maakuntahallinnon ja sen toimipaikat. Julkisyhteisöillä ei ole liikevaihtoa, mutta muutoin julkisyhteisöjen rekisterin tietosisältö on lähes sama kuin muutenkin yritys- ja toimipaikkarekisterissä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Julkisyhteisöjen velka on julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka nimellisarvoisena, ja sitä kutsutaan myös EDP-velaksi (= Excessive Deficit Procedure).

Siihen luetaan julkisyhteisöjen kansantalouden muilta sektoreilta ja ulkomailta saamat joukkovelkakirjalainat, lyhytaikaiset velkapaperit, lyhyt- ja pitkäaikaiset lainat sekä talletukset. EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisessa raportoinnissa käytetty käsite EDP-velka poikkeaa EKT 2010:stä sekä arvostuksen että kattavuuden osalta. EKT 2010:n mukaisessa rahoitustilinpidossa rahoitusvarat ja -velat arvostetaan markkina-arvoon, sen sijaan julkisyhteisöjen EDP-velka arvostetaan nimellisarvoon. EKT 2010:n rahoitusvaateista muun muassa johdannaisia, kauppaluottoja ja siirtovelkoja ei huomioida velan kannassa.

Lue käsitteen koko määritelmä

Esim. sijoitus-, yritys- ja kuntatodistukset, valtion velkasitoumukset ja omaisuudenhoitoyhtiöiden velkasitoumukset. Huom! Talletustodistukset eivät kuulu tähän ryhmään.

Lue käsitteen koko määritelmä

Järjestys- eli ordinaaliasteikko edustaa yhteiskuntatieteille tyypillistä, vaikkakin melko summittaista mittaamisen tasoa. Kustakin mitattavasta kohteesta voi ainoastaan sanoa, onko sillä mitattavaa ominaisuutta enemmän, yhtä paljon vai vähemmän kuin toisella kohteella. Vain kohteiden järjestys merkitsee, niiden välisillä etäisyyksillä ei ole merkitystä. Esimerkkinä tästä ovat paljon käytetyt asenneskaalat: täysin samaa mieltä_ _ _ _ _ täysin eri mieltä.






Lue käsitteen koko määritelmä

Järjestämätön saaminen perustuu sopimusrikkomukseen. Saamisesta tulee järjestämätön saaminen, kun sen korko tai pääoma tai pääoman osa on ollut erääntyneenä ja maksamatta 90 päivää.

Lue käsitteen koko määritelmä

Henkilöstörahaston oma pääoma käsittää jäsenosuuspääoman ja muun rahastopääoman.

Jäsenosuuspääomaan siirretään jäsenten rahasto-osuuksiin liitettävä pääoma ja arvonmuutokset, jotka on tehty tämän pääoman sijoituksiin.

Jäsenosuuspääomaan ja muuhun rahastopääomaan voidaan liittää rahaston yli- tai alijäämää siten kuin henkilöstörahastolain 22 §:ssä säädetään.

Lue käsitteen koko määritelmä

Jätteeksi nimitetään sellaisia aineita ja esineitä, jotka niiden haltija on poistanut käytöstä, aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Organisoitu toiminta, jonka tarkoituksena on kerätä, kuljettaa ja varastoida jätteitä sekä järjestää kerätyn jätteen hyödyntäminen, loppukäsittely tai loppusijoitus. Jätehuoltoa katsotaan olevan myös toimet, joilla pyritään estämään jätteen synty.

Lue käsitteen koko määritelmä

Yhdestä tai useammasta jätteestä eli jätejakeesta tai -komponentista muodostuva jäteseos.

Lue käsitteen koko määritelmä

Jätteet luokitellaan niiden syntytavan, koostumuksen tai muun tekijän pohjalta. Jätehuollossa Suomessa on käytössä ympäristöministeriön luokittamisesta antama asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta. Se pohjautuu EY:n komission päätökseen Euroopan jäteluettelosta (List of Waste). Tilastoinnissa on käytössä sekä edellä mainittu luettelo, että siitä johdettu, EU:n parlamentin ja neuvoston jätetilastoista antamaan asetukseen sisältyvä jätteiden tilastoluokitus.

Lue käsitteen koko määritelmä

Jätteiden poltto niiden sisältämän energian talteen ottamiseksi.

Lue käsitteen koko määritelmä

Jäte voidaan hyödyntää energiana (energiakäyttö) tai kierrättämällä (aineskäyttö). Kierrätyksessä jätteen sisältämä aine palautetaan takaisin tuotantoon. Jätteiden kierrätykseen ei sisälly käytetyn tavaran uudelleenkäyttö.

Lue käsitteen koko määritelmä

Se painomitoin esitetty jätemäärä, joka valtakunnan rajojen sisäpuolella syntyy yhden vuoden aikana. Jätteiden kertymät jaotellaan yleensä jäteluokan ja -lajin sekä tuottavan toimialan mukaan, ml. kotitaloudet.

Lue käsitteen koko määritelmä

Jätteiden käyttäminen raaka-aineena tai materiaalina. Jätteiden energiakäyttö ei ole kierrätystä, vaikkakin se on resurssien hyödyntämistä. Tuhka voidaan kuitenkin kierrättää. Käytettyjen tavaroiden uudelleenkäyttö, kuten juomapullojen uudelleentäyttö, ei ole kierrätystä. Uudelleenkäyttö on kuitenkin osa jätehuoltoa, koska sillä ehkäistään jätteen syntyä.

Lue käsitteen koko määritelmä

Jätteiden käsittelyä ovat hyödyntäminen, vaarattomaksi tekeminen ja loppusijoitus. Jätteiden käsittelyksi katsotaan myös ne toimet, joilla syntyneen jätteen koostumusta, rakennetta tai muuta ominaisuutta muutetaan siinä tarkoituksessa, että edellä luetellut toimet ovat mahdollisia.

Lue käsitteen koko määritelmä

Jätteiden sijoittaminen pysyvästi niille varattuun rajattuun paikkaan, kuten kaatopaikalle.

Lue käsitteen koko määritelmä

Jaa