Tilastokeskus tuottaa noin 190 eri tilastoa. Suurin osa tilastoista perustuu vähintään välillisesti EU:n säädöksiin ja sitoumuksiin. Vuonna 2011 julkistettiin yli 600 uutta tietoa sisältävää tilastojulkistusta.

Kansantalouden materiaalivirrat ilmestyi viime vuonna uutena tilastona. Asuntojen hinnat -tilastosta alettiin julkaista kuukausitietoja neljännesvuositietojen lisäksi. Neljännesvuosittaisen rahoitustilinpidon laadinta alkoi Tilastokeskuksessa viime vuonna.

Tilastotuotannossa kehittäminen on painottunut viime vuosina tuotantovälineiden lisäksi prosesseihin. Tavoitteena on mahdollisimman tehokas, yhdenmukainen toiminta eri tilastoissa.

Yksittäisten järjestelmien sijaan luodaan keskenään integroituja järjestelmäkokonaisuuksia, joiden käyttöönotto uudistaa myös työtapoja. Kehittäminen on jatkuvaa ja hankkeet nivoutuvat toisiinsa tiiviisti.

Useita strategisia hankkeita käynnissä

Keskeisiin Tilastokeskuksen sisäisiin strategisiin hankkeisiin kuuluu kansantalouden tilinpidon integroidun tietojärjestelmän luominen ja siihen liittyvä toimintojen uudelleenorganisointi. Hanke saatiin pääosin päätökseen viime vuonna. Uuteen tietojärjestelmään siirtymisen myötä muun muassa neljännesvuositilinpitoa voitiin nopeuttaa 70 päivästä 65 päivään.

– Kansantalouden tilinpito on hyvä esimerkki jatkuvasta kehittämisestä. Kyseessä ei ole vain tekninen ja organisatorinen, vaan myös sisällöllinen muutos, koska talouden kuvaus laajenee uusien EU-asetusten myötä, huomauttaa Ari Tyrkkö.

Yritystilastojärjestelmän uudistaminen (YTY) on erittäin laaja tilastotuotantojärjestelmän uudistamishanke, joka jatkui viime vuonna. Nelivuotisessa hankkeessa uudistetaan koko yritystilastojen tuotantoketju: tietojen keruu, muokkaus, analyysi ja jakelu.

– Kyseessä on yritysrekisterin ja yritystilastojen kokonaisuudistus, jonka tarkoituksena on kehittää tilastojen yhtenäisyyttä ja toiminnallista tehokkuutta pitkällä aikavälillä. Jatkossa yritystilastoja tehdään entistä verkostomaisemmin yli perinteisten tilasto- ja yksikkörajojen, kuvailee Hannele Orjala.

Muut tilastotuotantoprosessin yhtenäistämisen kannalta merkittävät hankkeet liittyvät editoinnin kehittämiseen ja muuttuja- ja luokituseditorien käyttöönottoon. Editointiprojektissa luotiin muun muassa käytäntöjä virheiden havaitsemiseen ja käsittelyyn mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Tilastotyön globaalit haasteet

Globalisaatiossa kansalliset rakenteet korvautuvat kansainvälisillä, kun tuotanto, teknologia, työvoima, omistus ja tulot ylittävät maiden rajat. Kun toimintaympäristö muuttuu globaalisti, kasvavat haasteet sen kuvaamisessa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Muutospaineet vaikuttavat laajasti tilastotyöhön. Talouden globaali luonne heijastuu vahvasti kansantalouden tilinpitoon ja muihin taloustilastoihin. Sosiaalitilastoissa haasteena ovat esimerkiksi siirtolaisuus ja työvoiman liikkuvuus.

Ongelmat ovat yhteisiä eri maissa, ja Tilastokeskus osallistuu aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön. Tilastokeskus on toiminut muun muassa YK:n Globalisaatio-käsikirja-työryhmässä, joka pohtii näitä ongelmia.

– Ideat ja palvelut kiitävät verkossa maasta toiseen. Samalla liikkuu raha. Haasteena on laatia globaaleista ilmiöistä kansallisia tilastoja. Tämän vuoksi Tilastokeskus on mukana kansainvälisessä työssä etsimässä tilastoalan yhteisiä pelisääntöjä, tähdentää Hilkka Vihavainen.

Myös Tilastokeskuksen suuryritystyö tukee globaalistuneiden yritysten tilastollista kuvaamista. Sen tavoitteena on luoda yhtenäiset menettelytavat suuryrityksiä koskevien tietojen käsittelyyn. Suuryritystyössä keskityttiin vuonna 2011 suuryritysten tietojen käsittelyyn ja tiedonantajayhteistyöhön. Viime vuonna käynnistyi myös kansainvälisen konsernitiedon Eurogroup Register -yhteistyö.

Hyvinvoinnin mittaaminen ja tilastot

Hyvinvoinnin, elämänlaadun ja kestävän kehityksen mittaamista on pohdittu laajasti julkisuudessa ja monissa työryhmissä sekä Suomessa että kansainvälisesti. EU:n tilastovirastossa Eurostatissa tämän asian parissa työskentelee useita työryhmiä. Suomessa sai viime vuonna työnsä päätökseen valtioneuvoston kanslian vetämä HYMY-työryhmä, jossa Tilastokeskuskin oli mukana.

Tilastokeskus tuottaa jo nyt hyvin monipuolisesti hyvinvoinnin eri ulottuvuuksia kuvaavia tilastoja tuloista, varallisuudesta ja muista elinolojen osa-alueista.

– Tilastoaineistoja pyritään jatkossa käyttämään entistä tehokkaammin hyvinvoinnin kuvauksen kehittämisessä, kertoo Ari Tyrkkö. – Hyviä esimerkkejä tietolähteistä ovat kotityön arvoa mittaava tutkimus, ajankäyttötutkimus ja kulutustutkimus. Myös kansantalouden tilinpidosta voidaan saada tietoa kotitaloussektorista, ja väestölaskentakin tarjoaa sopivia tietoja.

Monipuolinen tiedonkeruun asiantuntija

Noin 95 prosenttia Tilastokeskuksen tilastojen tuotannossa käyttämistä tiedoista on muiden keräämiä – ne saadaan esimerkiksi rekistereistä, hallinnollisista aineistoista ja muista viranomaislähteistä. Vaikka suurin osa tilastotiedoista saadaankin hallinnollisista ja rekisteriaineistoista, suoria tiedonkeruita niin yrityksille, yhteisöille kuin kansalaisillekin tarvitaan vielä.

Tiedonkeruut sähköistyvät vähitellen. Yritysrekisterin ja nopeiden suhdannetilastojen tiedot kerätään ainoastaan sähköisesti, ja muidenkin yritystilastojen sähköinen keruu etenee hyvin. Henkilötiedonkeruissa toteutettiin kertomusvuonna selvitys eri keruumuotojen yhdistämisestä (mixed mode) suomalaisten matkailututkimuksen ja kuluttajabarometrin osalta.

– Vastausrasituksen pienentäminen on pysyvä tavoite. Tilastot tuottavat vajaan prosentin koko yhteiskunnan yrityksille aiheuttamasta hallinnollisesta vastausrasituksesta, havainnollistaa Hannele Orjala.

Viime vuonna käynnistetyssä työvoimakustannustilastojen uudistusprojektissa tavoitteena on hyödyntää rekisteritietoja niin, että suora tiedonkeruu poistuu jossain vaiheessa kokonaan. Väestölaskennassa on Suomessa siirrytty kokonaan rekisteripohjaiseen laskentaan jo vuosia sitten.

– Viime vuosi oli maailmanlaajuinen väestölaskentavuosi. Ensimmäistä kertaa erityinen EU-tilastoasetus velvoitti kaikki jäsenmaat tekemään laskennan yhdenmukaisella tavalla. Suomessa laadintaa helpotti se, että olemme tuottaneet väestölaskentatiedot 20 vuoden ajan vuosittain rekisteripohjaisesti. Verrattuna perinteiseen väestölaskentaan olemme säästäneet näin kustannuksissa kymmeniä miljoonia euroja, muistuttaa Jari Tarkoma.

Säännöllisen tilastotuotannon lisäksi Tilastokeskus hallitsee hyvin erityyppiset tiedonkeruumuodot aina säännöllisistä tilastotiedonkeruista vaativuudeltaan vaihteleviin kertaluonteisiin tiedonkeruihin. Pääosin viime vuonna toteutettiin vaativa, asiakasrahoitteinen kansainvälisen PIAAC-aikuistutkimuksen tiedonkeruu. Tutkimus kartoittaa aikuisten perustaitoja, mm. lukutaitoa. Myös kulutustutkimuksen tiedonkeruuta valmisteltiin viime vuonna.

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Tilastokeskus > Vuosikertomus 2011 >

Navigointi

Tilastokeskus

Vuosikertomus 2011

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 029 551 1000 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute