<  Tilastotuotanto  |  Talous  >

Tilastokeskuksen keskeinen tavoite on vastata joustavasti tiedonkäyttäjien tietotarpeiden ja yhteiskunnan muutoksiin tarkoituksenmukaisella ja tehokkaasti toteutetulla tuote- ja palvelukokonaisuudella. Tässä auttavat tuote- ja palvelutuotannon integrointi mahdollisimman tiiviisti tilastotuotantoon, jatkuva vuorovaikutus tiedonkäyttäjien kanssa sekä modernit tuotantoratkaisut.

Vuosi 2011 oli uudistusten määrittelyn ja uudistuvien toimintatapojen aloittamisen vuosi. Tuote- ja palvelukokonaisuutta tarkasteltiin kokonaisvaltaisesti.

Julkaisutoiminnan, verkkopalveluiden ja toimeksiantopalveluiden osalta laadittiin kehittämislinjauksia ja käynnistettiin uudistamistoimenpiteitä. Tutkijapalveluiden kehittämistä jatkettiin suunnitelmien mukaisesti.

Maksullinen palvelutoiminta täydentää tilastojen perustuotantoa ja sillä vastataan tiedonkäyttäjien erityisiin tarpeisiin. Maksullisen toiminnan tulot koostuvat yhä enemmän erilaisista räätälöidyistä toimeksiannoista ja asiantuntijapalveluista.

Tiedon saatavuus ja avoin data

Ilmaisen tiedon tarjontaa erityisesti verkossa on lisätty systemaattisesti useita vuosia. Tilastokeskuksen StatFin-tietokantaa laajennettiin edelleen, palvelu sisältää nyt yli 1 500 moniulotteista taulukkoa ja tietoja lähes 200 tilastosta. Mukana on myös muiden organisaatioiden kuin Tilastokeskuksen tuottamia tietoja. StatFinin lisäksi pidetään yllä useita erityistietokantoja.

Myös julkaisujen saatavuutta pdf-muodossa verkossa on lisätty. Kertomusvuonna tehdyn päätöksen mukaisesti vuonna 2012 ilmestyvistä julkaisuista lähes kaikki tulevat saataville maksutta verkkoon.

Tilastotiedon jatkokäyttöä helpotettiin valmistelemalla viime vuonna uudet avoimeen dataan perustuvat tiedon jatkokäyttöehdot, jotka vahvistettiin tammikuussa 2012. Näin Tilastokeskus osallistuu yhteiskunnassa käynnissä olevaan tiedon avaamiseen, johon liittyen on oltu mukana myös useissa valtiovarainministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmissä.

Tietokantapohjaisuus varmistaa palvelun ajantasaisuuden

Erityisesti indikaattoripalveluissa mutta myös muissa tilastotietoa yhdistävissä, analysoivissa ja kokoavissa palveluissa pyritään ratkaisuihin, joissa palvelut päivittyvät suoraan tietokannoista. Tietokantojen yhteyteen rakennetut sovellukset tuottavat sisältöjä – tilastografiikka, taulukoita, tekstiä – muihin verkkokokonaisuuksiin. Tämä vähentää erillisten päivitysten tarvetta ja nopeuttaa tiedon päivittymistä eri palvelukokonaisuuksissa.

Konkreettinen esimerkki tällaisesta ratkaisusta on valtioneuvoston kanslian ja Tilastokeskuksen yhteistyönä tehty Findikaattori-palvelu. Viime vuonna aloitettiin Findikaattorin monikielistysprojekti, joka valmistui keväällä 2012.

Vastaavia ratkaisuja on otettu käyttöön myös muissa palveluissa. Näitä ovat esimerkiksi Suomi vertailussa -kokonaisuus sekä väestölaskennan teemasivusto.

Palvelut keskittyvät yhä enemmän verkkoon

Suosituimpia verkkopalvelukokonaisuuksia olivat tilastojen kotisivujen lisäksi kansainvälisen tiedon sivusto ja Tietoa alueittain -sivusto. Myydyimpiä painojulkaisuja olivat edellisten vuosien tavoin Suomen tilastollinen vuosikirja, Tieto&trendit-lehti sekä aluekatsaukset.

Vuonna 2011 tehtiin laaja selvitys Tilastokeskuksen julkaisutoiminnasta ja hahmoteltiin tulevien vuosien julkaisulinjauksia. Tavoitteena on keskittää nopea suhdanne- ja indikaattoritieto entistä enemmän verkkoon ja tietokantoihin. Myös ajankohtaisartikkeleiden määrää verkossa lisätään. Perinteisinä painojulkaisuina tuotetaan jatkossa pääasiassa tilastoja yhdistäviä, taustoittavia ja analysoivia kokonaisuuksia.

Esimerkki nopeasta analysoivasta artikkelituotannosta on vuonna 2011 avattu väestölaskennan teemasivusto, johon vuosien 2011–2013 aikana tuotetaan sisältöä sitä mukaa kuin väestölaskennan tulokset valmistuvat. Väestölaskentasivustolla on otettu käyttöön uusi visualisointiväline Statistics eXplorer, joka mahdollistaa interaktiivisen, dynaamisen tietojen selailun ja esittämisen kartalla ja kuvioina. Samaa välinettä on hyödynnetty myös eduskunta-vaalien ja presidentinvaalien tuloksia esittelevissä vaalikarttapalveluissa.

– Tiedon visualisoinnin merkitys kasvaa selvästi, ja uudet välineet antavat siihen hyviä mahdollisuuksia. Samaan aikaan kaivataan tietojen yhdistämistä, analysointia ja taustoittamista vastapainona yhä sirpalemaisemmaksi muuttuvalle tietovirralle, pohtii Heli Mikkelä.

Tilastojen käyttöä tuettiin monin tavoin

Vuoden aikana sähköpostitse, puhelimitse ja sosiaalisen median kautta vastattiin yhteensä noin 11 000 tiedusteluun. Näistä osa koski Eurostatin tuottamia tietoja; Tilastokeskus toimi edelleen Euroopan tilastojen kansallisena tuki- ja palvelupisteenä.

Vuonna 2011 tehtiin päätös avata uusi palvelupiste Kaisaniemeen yliopiston kirjaston tiloihin syksyllä 2012. Kokoelmat ja tietolähteet säilyvät edelleen Tilastokeskuksessa. Tietopalveluita on kehitetty myös muun muassa testaamalla sosiaalisen median käyttöä tietopalvelukysymyksiin vastaamisessa.

Kansallinen koululaisten tilastojen luku- ja käyttötaitokilpailu järjestettiin viime vuonna yhteistyössä Matemaattisten aineiden opettajien liiton MAOLin kanssa. Kilpailu toteutettiin ryhmätyönä tehdyillä postereilla eli tietotauluilla. Eri sarjojen parhaat lähetettiin ISIn maailmankongressin yhteydessä pidettyyn kansainväliseen finaaliin, jossa suomalaiset nuoret saavuttivat taas palkintosijoituksia.

– Tilastot ovat yksi tärkeä yhteiskunnan kuvaamisen väline. Olisi tärkeää, että kaikilla suomalaisilla olisi riittävät valmiudet ymmärtää ja tulkita tilastotietoa. Yksi tehokas tapa tukea taitojen kehittämistä on yhteistyö opettajien ja koulujen kanssa, mainitsee Heli Mikkelä.

Tutkijapalvelu ja mikrosimulointi vuoden kehittämiskohteita

Tutkijapalvelu on viime vuosina ollut yksi Tilastokeskuksen strategisista hankkeista.

– Tavoite on, että tutkijat voisivat jatkossa saada aineistoja käyttöönsä ensisijaisesti etäkäytön kautta. Uusi etäkäyttöjärjestelmä mahdollistaa tehokkaan ja tietoturvallisen jakelun ja aineistojen valvonnan, korostaa Leena Storgårds.

Etäkäyttöä laajennettiin viime vuonna. Järjestelmä on käytössä yhdeksässä organisaatiossa ja hankkeiden lukumäärä on noin 40.

Mikrosimulointimenetelmä laskentamalleineen on tärkeä väline vero- ja sosiaaliturvalainsäädännön valmistelussa, näiden järjestelmien budjetti- ja tulonjakovaikutusten arvioinnissa sekä tavoiteltujen vaikutusten toteutumisen seurannassa. Sen avulla voidaan tutkia esimerkiksi lainmuutoksien vaikutuksia kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin.

Kesäkuussa aloitetun mikrosimulointiprojektin tavoitteena on luoda kokonaan uusi, nykyisiä malleja kehittyneempi ja avoimempi kansallinen mikrosimulointimalli ja samalla keskittää eri tahoilla tapahtuva päivitystyö Tilastokeskukseen. Mallia kehitetään tiiviissä yhteistyössä Kelan kanssa.

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Tilastokeskus > Vuosikertomus 2011 >

Navigointi

Tilastokeskus

Vuosikertomus 2011

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 029 551 1000 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute