tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Suurten yritysten liikevaihdon ennakkotilasto täydentää suhdannetilastoja

19.5.2014
Satu Elho

Useimpia suhdannetilastoja on uudistettu viime vuosien aikana. Tiedonkeruita on yhtenäistetty, päällekkäisiä tuotantoprosesseja karsittu ja tietosisältöjä uudistettu. Myös uusia suhdannemittareita on kehitetty, uusin on suurten yritysten liikevaihtoennakko.

Suomessa, niin kuin muuallakin Euroopassa, etenkin EU-politiikan tietotarpeet leimaavat tilastoalan kehitystyötä. Kehittämispaineita kumpuaa myös suoraan tilastojen käyttäjiltä.

Suhdannetilastoista ei ole tehty erillistä käyttäjäkyselyä, mutta Tilastokeskuksen laajemmat käyttäjätutkimukset kertovat, että tilastoihin luotetaan ja niiden puolueettomuutta arvostetaan. Sen sijaan muun muassa tietojen ajantasaisuus herättää kritiikkiä: lähes viidennes käyttäjistä pitää tilastojen ilmestymisviivettä liian pitkänä. Toisaalta suurimmalle osalle nykyisetkin viiveet kelpaavat.

Selvää kuitenkin on, että nopeita, ajantasaisia suhdannetilastoja on oltava vuosiaineistojen rinnalla tarjolla riittävä määrä. Niiden tulisi olla mahdollisimman vertailukelpoisia ja pysyä toimintaympäristön muutosten tahdissa. Helpommin sanottu kuin tehty.

Alati muuttuva ja kansainvälistyvä ympäristö tuottaa päänvaivaa niin tilastojen käyttäjille kuin niiden tekijöillekin. Miten pysyä ajan hermoilla, miten löytää olennainen tieto kussakin tilanteessa ja miten kuvata ilmiöitä, joista on vaikea saada kouriintuntuvaa otetta?

Palvelualoista tarvitaan parempia tilastoja

Juuri nyt vaatimuksia kohdistuu etenkin palvelualojen parempaan tilastointiin. Palvelusektorin osuus Suomen bruttokansantuotteesta on jo noin 70 prosenttia, ja talouskasvu nojautuu yhä enemmän palvelualojen varaan.

Palvelualan merkityksen korostuessa myös tarve palvelualojen tilastoinnin kehittämiselle kasvaa. Erityistä tarvetta on koettu tuotannon määrää kuvaavalle volyymin muuttujalle.

Nykyisellään liikevaihdon arvon kehitystä kuvaavia liikevaihtoindeksejä tuotetaan kaikilta talouden päätoimialoilta. Volyymia sitä vastoin kuvataan teollisuuden, kaupan ja rakentamisen toimialoilta, mutta ei palvelualoilta.

EU:n tietotarpeita säätelevään lyhyen aikavälin tilastoasetukseen pohjautuen palveluiden volyymisarjoja tultaisiin tuottamaan samalla toimialatarkkuudella kuin liikevaihtosarjojakin nykyisellään. Näitä toimialatasoja on yhteensä 25.

Tavoitteena on, että palveluiden volyymia kuvaavaa tilastoa julkaistaisiin kuukausittain. Sitä ennen on tutkittava, onko volyymitieto ylipäätään tuotettavissa riittävän laadukkaasti, sillä tilasto edellyttää uusien tiedonkeruiden käynnistämistä ja menetelmien kehittämistä. Jos tämän hetkiset haasteet saadaan ratkottua, arvion mukaan palvelualojen volyymi-indeksi valmistuisi aikaisintaan vuonna 2016.

Myös palvelujen ulkomaankaupan tilastoa kehitetään tänä vuonna. Tavoitteina on laajentaa tilaston palvelueriä, tehdä tilastosta neljännesvuosittainen ja parantaa otoksen kattavuutta.

Suurista yrityksistä uusi suhdannetilasto

Uusia suhdannemittareita käynnistetään myös ilman EU:n virallisia vaatimuksia pohjautuen kysyntään tai arvioon tiedon hyödyllisyydestä muiden mittareiden rinnalla.

Vuoden 2014 toukokuussa Tilastokeskus aloittaa uuden tilaston, suurten yritysten liikevaihtoennakon, julkaiseminen. Se kuvaa toimialojensa merkittävimpien yritysten liikevaihdon kehitystä noin kuukauden viiveellä tilastointikuukauden päättymisestä.

Otoksessa on mukana 2 000 toimialojensa suurinta yritystä. Ne muodostavat liki 70 prosenttia kaikkien Suomessa toimivien yritysten liikevaihdosta, vastaavat yli puolesta tehdyistä investoinneista ja työllistävät reilut 40 prosenttia kaikkien yritysten henkilöstöstä.

Koska mukana on myös pienempiä – silti omien toimialojensa merkittävimpiä – yrityksiä, otoksen rakenne kuvaa varsin hyvin Suomen yrityskenttää. Vaikka suurten yritysten liikevaihtoennakko kuvaakin ensisijaisesti tarkasteluun valitun yritysjoukon kehitystä, se antaa silti varsin hyvän ennakkokuvan Suomessa toimivien yritysten kehityksestä (Kuvio 1).

Kuvio 1. Suurten yritysten liikevaihdon kolmen kuukauden vuosimuutos

Kuvio 1. Suurten yritysten liikevaihdon kolmen kuukauden vuosimuutos Lähde: Tilastokeskus

Lähde: Tilastokeskus

Tietoja voidaan käyttää yritystalouden kehityksen ja markkinoiden lyhyen aikavälin seurantaan. Koska pienempien yritysten suhdannekehitys voi poiketa suurista yrityksistä, pelkästään tämän tilaston perusteella ei voi arvioida koko yrityssektorin suhdannetilannetta.

Tilaston tuotannosta vastaavan yliaktuaari Aki Niskanen mukaan ennakollisistakin tiedoista on merkittävää yhteiskunnallista hyötyä, jos julkaisuviive on riittävän lyhyt. Suurten yritysten liikevaihtoennakko tuleekin olemaan nopein tarjolla oleva yritysten liiketoiminnan kehitystä kuvaava suhdannetilasto ilmestyessään.

Ainakin alkuvaiheessa indikaattori kuvaa otosjoukon liikevaihdon kehitystä yhtenä ryhmänä ilman toimialoittaisia jakoja. Mahdollisuutta tuottaa tiedot esimerkiksi päätoimialoittain voidaan kuitenkin selvittää, jos niille löytyy kysyntää.

Suurten yritysten liikevaihtoennakon tiedot saadaan samasta aineistosta, myyntitiedustelusta, jota on jo pitkään käytetty liikevaihto- ja palkkasummakuvaajiin. Kuten muissakin nopean aikavälin kuvaajissa, myös suurten yritysten liikevaihtoennakossa noudatetaan tilastolakiin ja tilastoeettisiin sääntöihin nojautuvia suojausohjeita: yksittäisten yritysten tiedot eivät erotu aineistosta.

Suurten yritysten liikevaihtoennakkoa aletaan julkaista kuukausittain 28.5.2014 lähtien.

Tuotannon suhdannekuvaaja nopeutui

Myös Kansantalouden tilinpidon suhdannemittareita on uudistettu. Tuotannon suhdannekuvaajan aikataulu nopeutui 20 päivällä maaliskuun julkistuksen yhteydessä. Tiedot julkaistaan jatkossa siis puolentoista kuukauden viiveellä kohdekuukauden päättymisestä.

Tuotannon suhdannekuvaajasta vastaavan yliaktuaari Samu Hakalan mukaan nopeuttaminen tähtäsi siihen, että tilaston käyttäjät hyötyisivät nopeammin saatavilla olevista suhdannetiedoista.

– Nopeamman aikataulun myötä tiedot saattavat jatkossa tarkentua aiempaa enemmän, sillä kaikkea lähdeaineistoa ei saada näin nopeasti. Tietopohjan kertyminen muutamalla prosenttiyksiköllä ei kuitenkaan liene kolmen viikon odotuksen arvoista, Hakala sanoo.

Tuotannon suhdannekuvaajan päätehtävä on mahdollistaa Suomen kansantalouden kehityksen seuranta kuukausitasolla. Muiden kuukausitilastojen tapaan aikasarja saattaa heilahdella kuukaudesta toiseen paljonkin, mikä vaikeuttaa tilaston tulkintaa ja johtopäätösten tekoa.

Selkeämmän kuvan talouden kehityksestä saakin seuraamalla Tilastokeskuksen eri kuukausitilastojen lisäksi kansantalouden neljännesvuositilinpitoa. Sen tietoja joutuu kuitenkin odottamaan kauemmin.

Yritystilastoille uusi yhteinen tuotantojärjestelmä

Viimeaikaiset uudistukset ovat ulottuneet myös tilastojen tuotantovälineisiin, kun kymmenen Tilastokeskuksen yritystilastoa siirtyy yhteiseen tuotantojärjestelmään. Vaiheittainen käyttöönotto on aloitettu marraskuussa 2013, ja laaja käyttöönotto tapahtuu tämän vuoden aikana.

Uudistuksen avulla yritystilastoista saadaan aiempaa yhdenmukaisempia, vertailukelpoisempia ja laadukkaampia, kun aineistoja tarkastetaan samassa paikassa ja tiedot julkaistaan yhtenäisestä tietovarastosta.

Keskeisten yritystilastojen tuotannossa hyödynnetään jatkossa entistä enemmän Tilastokeskuksen yritysrekisterin ympärille rakennettua laajaa yritystietovarantoa. Uudistuksessa on myös yhtenäistetty tilastoissa käytettyjä luokituksia (mm. toimiala, liikevaihto, henkilöstömäärät) ja yksikkörakenteita (mm. yritykset ja toimipaikat). Lisäksi tiedonkeruiden päällekkäisyyksiä on poistettu ja tiedonkeruiden määrää vähennetty.

Satu Elho työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen asiakaskohtaisessa suhdannepalvelussa yritystilastot-yksikössä.

Lue myös suhdannemittareiden ammattikäyttäjien näkemyksistä.

 

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
3.1.2019
Satu Elho, Paula Paavilainen

Yritysten alati muuttuva ja globaali toimintaympäristö aiheuttaa päänvaivaa niin tilastojen käyttäjille kuin niiden tekijöillekin. Miten pysyä ajan tasalla ja kuvata talouden toimintaa riittävän nopeasti ja kattavasti?

Artikkeli
3.3.2017
Reetta Moilanen

Tammikuusta alkaen yritykset, joiden vuosiliikevaihto on alle 500 000 euroa, voivat ilmoittaa kuukausittaisen arvonlisäveronsa suoriteperusteisen ilmoituksen sijaan maksuperusteisesti. Suhdannetilastoissa on tämän vuoksi varauduttu aineistomuutokseen. Pulmallisinta muutoksenhallinnassa on, ettei maksutapaa vaihtavia yrityksiä pystytä varmuudella tunnistamaan.