tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Kone hoitaa tulevaisuudessa joka kolmannen työn

14.10.2015

Jopa kolmannes ihmisten tekemistä töistä on vaarassa kadota Suomen työmarkkinoilta seuraavien vuosikymmenten aikana, mikäli ETLAn tekemät arviot käyvät toteen. Tietokoneis­tumisesta aiheutuvan työttömyyden uhka on suurin Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa.

Antti Katainen

Jopa kolmannes ihmisten tekemistä töistä on vaarassa kadota Suomen työmarkkinoilta seuraavien vuosikymmenten aikana, mikäli ETLAn tekemät arviot käyvät toteen. Tietokoneis­tumisesta aiheutuvan työttömyyden uhka on suurin Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn huhtikuussa 2015 julkistaman selvityksen (Computerization Threatens One-Third of Finnish and Norwegian Employment, Pajarinen, ym. 2015) mukaan kaikkein suurimmassa vaarassa vähentyä ovat matala­palkkaiset ja vähemmän koulutusta vaativat tehtävät yksityisellä sektorilla. Paremmassa suojassa tietokoneis­tumiselta (computerization) ovat julkisella sektorilla työskentelevien tehtävät. Täysin suojautuneita eivät ole muistion mukaan minkään ammatin harjoittajat.

Muistiossa esitetyt ennusteet tehtävien vähenemisestä perustuvat Freyn ja Osbornen (2013) kehittämään metodiin, jossa arvioidaan eri ammattien osatehtävien vaatimuksia koneiden kykyyn suorittaa kyseiset tehtävät. Freyn ja Osbornen selvityksen tulokset pohjautuvat asiantuntija­ryhmän tekemiin arvioihin noin 70 eri ammatin (10 %) vaatimuksista Yhdysvalloissa vuonna 2010. Lopuille 90 prosentille ammateista tehtiin ainoastaan tilastollinen arvio.

Suomen työmarkkinoita koskevassa selvityksessä Freyn ja Osbornen määrittelemät ammatit ja niiden korvautumis­todennäköisyydet käännettiin kansainväliseen ammatti­luokitukseen (International Standard Classification of Occupations), jolloin mukaan tuli 410 eri ammattia. Tausta-aineistona käytettiin Tilastokeskuksen työssäkäynti­tilaston tietoja vuodelta 2011. Aineisto sisälsi kaikki väestöön kuuluvat työlliset vuoden lopussa.

Tulosten mukaan noin 35 prosenttia Suomen työllisistä työskentelee sellaisissa ammateissa, joiden tehtävät tulevat katoamaan hyvin suurella toden­näköisyydellä seuraavien vuosikymmenten aikana (kuvio 1).

Kuvio 1. Työllisyys ja tietokoneistumisen todennäköisyys Suomessa, %

Kuvio 1. Työllisyys ja tietokoneistumisen todennäköisyys Suomessa, %. Lähde:  ETLA (2015).

Lähde:  ETLA (2015).
Jakauman vasemmassa laidassa suuri osa työntekijöistä on hyvin suojassa tietokoneistumiselta. Oikeassa laidassa merkittävä osa on suuressa vaarassa kadota. Tausta-aineistona käytettiin Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston tietoja vuodelta 2011.

Kuviosta 1 käy hyvin ilmi, että Suomen työmarkkinat ovat jakautuneet kolmeen osaan siten, että suuri osa työntekijöistä on hyvin suojassa tietokoneis­tumiselta, kun taas jakauman toisessa päässä merkittävä osa tehtävistä on myös suuressa vaarassa kadota. Keskimääräisen muutoksen ammatteja on Suomen ammatti­rakenteessa puolestaan melko vähän.

Tulosten mukaan suurin riski kohdistuu pääasiassa matala­palkkaisiin ja lyhyempää koulutusta edellyttäviin tehtäviin. Paremmassa turvassa ovat puolestaan pidempää koulutusta vaativat palvelu­tehtävät esimerkiksi terveyden­huollossa. Muutenkin julkisella sektorilla työskentelevien tehtävät ovat yleisesti ottaen paremmassa turvassa tietokoneis­tumiselta yksityisen sektorin ammatteihin verrattuna. ETLAn muistiossa ei eritelty riskiryhmässä olevia ammatteja tarkemmin tai käyty läpi, missä päin Suomea suurimmat muutokset työmarkkinoilla tulevat tapahtumaan.

Tietokoneistuminen ravistelee lyhyemmän koulutuksen ammatteja

Tätä artikkeliani varten sain Freyn ja Osbornen alun perin määrittelemät ja Pajarisen ja Rouvisen Suomen ammatti­luokitukseen kääntämät ammatti­listaukset korvaus­toden­näköisyyksineen. Jatkoin ilmiön tarkastelua käymällä läpi riskiryhmässä olevia ammatteja tarkemmin alueellisesta näkökulmasta vuoden 2011 työssä­käynti­tilaston aineistolla. Esittämieni tulosten tulkinnassa on hyvä muistaa, että oikeassa maailmassa ammatit ja niiden sisällöt eivät ole kiinteitä, vaan uusia työpaikkoja ja tehtäviä syntyy vanhojen kuollessa.

Lisäksi tulosten oikeellisuuteen vaikuttaa tehtävien määrittelyn ja riskiarvioiden onnistumisen ohella se, kuinka hyvin 10 prosentin ammatti­otoksen tarkempi määrittely ja niiden avulla loppujen 90 prosentin ammattien korvautumis­toden­näköisyyksien estimointi kuvaa Suomen työmarkkinoita kokonaisuudessaan. Tulosten tarkastelu­ajanjakso on pitkä, seuraavat 10–20 vuotta, joten arvioihin liittyy senkin vuoksi paljon epävarmuutta.

Suurista ammattiryhmistä teknologinen työttömyys uhkaa eniten palvelu- ja myynti­työntekijöitä (ammatti­luokituksen pääluokka 5), toimisto- ja asiakas­palvelu­työntekijöitä (4), prosessi- ja kuljetus­työntekijöitä (8) sekä rakennus-, korjaus- ja valmistus­työntekijöitä (7).

Ammateittain tarkasteltuna suurimmassa vaarassa kadota ovat muun muassa myyjien (ammatti­luokituksen koodi 5223), yleissihteereiden (4120), kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijoiden (3313), pankki- ym. toimihenkilöiden (4211), toimisto­avustajien (4110) ja laskentatoimen erityis­asiantuntijoiden sekä tilintarkastajien (2411) tehtävät. Yhteensä näissä ammateissa työskenteli työssä­käyntitilaston mukaan vuonna 2011 yli 220 000 henkilöä.

Vaikka nämä tulokset ovat pelkästään arvioita tehtävien vähenemisestä, osassa edellä luetelluista ammateista tieto­koneistuminen on jo johtanut merkittäviin määrällisiin muutoksiin: esimerkiksi pankki- ym. toimihenkilöiden ammatti­luokassa työntekijöiden määrä on vähentynyt yli 10 prosentilla viimeisen 10 vuoden aikana.

Mielenkiintoista on myös huomata, että vaikka tietokoneis­tumisen arvioidaan vaikuttavan merkittävimmin vähäisempää koulutusta edellyttäviin tehtäviin, niin aina korkea koulutus ei kuitenkaan tuo turvaa. Esimerkiksi korkeasti koulutetut laskentatoimen ammattilaiset saattavat kokea merkittäviäkin tehtävä­muutoksia tulevaisuudessa.

Pienin työttömyyden uhka on suurista ammattiryhmistä erityis­asiantuntijoilla (pääluokka 2) ja asiantuntijoilla (3). Näihin ammattiluokkiin sisältyy sellaisia ammatteja, kuten sairaanhoitajat (ammattikoodi 3221), peruskoulun alaluokkien opettajat (2341), sosiaalialan ohjaajat ja neuvojat ym. (3412), lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajat (2330) sekä yliopistojen ja ammatti­korkeakoulujen opettajat (2310).

Muista ammattiluokituksen pääryhmistä myös lasten­hoitotyöntekijät (5311), talonrakentajat (7111) ja rakennus­sähköasentajat (7411) ovat tulevaisuudessa paremmassa turvassa teknologiselta työttömyydeltä. Yhteensä näissä ammateissa työskenteli vuonna 2011 yli 230 000 henkilöä.

Riskiammateissa eniten Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, vähiten Uudellamaalla

Alueittain tarkasteltuna työttömyyden uhka on suurin Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa, joissa 41 prosenttia alueen työllisistä työskenteli vuonna 2011 sellaisissa tehtävissä, jotka tulevaisuudessa mahdollisesti korvautuvat tietokoneiden ja robottien tekemällä työllä (kuvio 2). Kolmanneksi korkein osuus oli Satakunnassa, jossa riskiammateissa työskentelevien osuus kaikista työllisistä oli 39 prosenttia.

Kuvio 2. Korvautumisuhan alla olevien ammattien osuudet maakunnittain, prosenttia työllisistä 2011

Kuvio 2. Korvautumisuhan alla olevien ammattien osuudet maakunnittain, prosenttia työllisistä 2011 Lähde: Tilastokeskus

Lähde: Tilastokeskus

Vähiten uhanalaisia ammatteja oli Uudellamaalla, missä suurella toden­näköisyydellä korvaantuvien ammattien osuus kaikista työllisistä oli ainoastaan 32 prosenttia ja pienen riskin ammattien (todennäköisyys tietokoneis­tumiselle alle 30 %) osuus 36 prosenttia. Toiseksi eniten vähäisen riskin ammatteja oli aineiston mukaan Pohjois-Pohjanmaalla, missä ryhmän osuus kaikista työllisistä oli kolmannes.

Taustalla digitalisaatio, some, mobiililaitteet, robotisaatio

Mistä tehtävien väheneminen eri ammateissa sitten johtuu? ETLAn muistion mukaan merkittäviä syitä on kolme.

Ensinnäkin perinteisiä tehtäviä vähentävät aikaisempaa paremmat mahdollisuudet tallentaa, käsitellä ja siirtää laajoja datamassoja. Digitoitujen dokumenttien ja olemassa olevien tietokantojen lisäksi erilaiset sensorit ja mittalaitteet tuottavat uutta tietoa jatkuvasti tietokoneiden jauhettavaksi. Myös tiedon­käsittely­laitteissa sekä virtalähteissä, esimerkiksi akuissa, on tapahtunut valtaisaa kehitystä viimeisten vuosien aikana, jotka mahdollistavat aikaisempaa monipuolisemman, liikkuvamman ja tehokkaamman työnteon.

Toisena seikkana nostetaan esille sosiaalinen media, mobiililaitteiden mahdollistama liikkuva internetin käyttö ja pilvi­palveluiden hyödyntäminen tietojen käsittelyssä. Kymmenen vuotta taaksepäin näistä ei juuri tiedetty, mutta tällä hetkellä sosiaalisen median käyttö ja yhteydenpito esimerkiksi Facebookin, Twitterin tai WhatsAppin kautta on varsin yleistä. Arvioiden mukaan esimerkiksi mobiili­laitteiden kautta tehdyt internethaut ovat tuplaantuneet vuoden 2014 aikana.

Kolmas perinteisiä tehtäviä vähentävä syy liittyy kehittyneisiin robotteihin, joiden hinnat ovat romahtaneet viime vuosina. Aiempaa tarkempi työnjälki sekä robottien kehittynyt älykkyys ja kyky oppia yhdessä hintojen laskun kanssa ovat johtaneet esimerkiksi siihen, että robotti-imurit tai automaattiset ruohonleikkurit ovat yleistyneet myös normaaleissa kotitalouksissa.

Ihmistä tarvitaan edelleen

Teknologia korvaa tulevaisuudessa laajan määrän perinteistä työtä, mutta ihmisten hoidettavaksi jää edelleen lukuisia erilaisia tehtäviä. Koska tuotteiden tai palveluiden loppukäyttäjät ovat myös ihmisiä, ihmisten ja koneiden välisen yhteistyön merkitys korostuu. Robotit ja tietokoneet valjastetaan tekemään ne asiat, missä ne ovat tehokkaita tai tarkkoja ja ihmiset tekevät jatkossakin ne asiat, mihin koneet eivät pysty.

Vaikka Freyn ja Osbornen (2013) tutkimuksen mukaan jopa 140 miljoonaa tietotyöläistä on vaarassa jäädä koneiden vuoksi ilman työtä maailman­laajuisesti, niin todennäköisesti osa tästä joukosta tulee työllistymään uudelleen esimerkiksi koneiden suunnitteluun, ohjelmointiin tai kunnossapitoon liittyviin tehtäviin.

Paras keino suojautua tehtävärakenteiden muutoksia vastaan on koulutus, mutta huolestuttavaa on, että kasvava osa ihmisistä uhkaa pudota kehityksen kelkasta (Pajarinen ja Rouvinen 2014).

 

Kirjoittaja on tilastopäällikkö Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä.

 

Lähteet:

Frey, C. B. & Osborne, M. A. 2013. The Future of Employment: How susceptible are jobs to computerization? OMS Working Papers, September 18.

Pajarinen, M., Rouvinen, P., Ekeland, A. 2015. Computerization Threatens One-Third of Finnish and Norwegian Employment. ETLA Muistio – ETLA Brief 34, 22 April.

Pajarinen, M., Rouvinen, P. 2014. Katsaus suomalaisen työn tulevaisuuteen. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ- ja yrittäjyys 30/2014.

 

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Kommentit