tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Suomalaista tietopääomaa – jo 150 vuotta

30.11.2015
Twitterissä: @mrsbruun ‏

Vuosi tilasto­viraston perustamisen jälkeen, kun ensimmäinen kauppatilasto­katsaus oli julkaistu, senaattori J. V. Snellman kirjoitti katsauksen laatijalle: ”…sen kaltaiset tarkastelut eivät kuulu viralliseen tilastoon…" Mitä tilastojen tekeminen sitten on?

Marjo Bruun

Kesällä 1866, vuosi tilasto­viraston perustamisen jälkeen, kun ensimmäinen kauppatilasto­katsaus oli julkaistu, sai sen laatija henkilö­kohtaista palautetta senaattori J. V. Snellmanilta. Snellman kritisoi sitä, että katsauksessa oli luvattu tutkia syitä tavara­liikenteen muutoksiin. Hän kirjoitti: ”…sen kaltaiset tarkastelut eivät kuulu viralliseen tilastoon…..ja että esityksessä pitäisi ilmoittaa vain numeroita tarpeellisin selityksin vailla kaikenlaisia pohdintoja.”

Mitä se tilastojen tekeminen sitten on, tai mikä siinä on olennaista?

Tilastotiedon tuotannon prosessi on yksin­kertaistettuna samanlainen kuin tieto­järjestelmän toiminta: input – temput – output. Sisään tulee tietoa, sitä käsitellään erilaisilla menetelmillä ja ulos tulee tilasto­tietoja. Edelleen keskustellaan siitä, kuinka paljon tilasto­tietojen julkaisemisen yhteydessä tulisi tehdä analyysiä ja pohdintoja, vai riittävätkö monipuoliset tilasto­luvut tuotokseksi?

Tilastolukujen taustalle kaivataan selityksiä; mitkä tekijät ovat vaikuttaneet muutoksiin tilasto­tiedoissa, mitä tulkintoja ja johto­päätöksiä muutoksista voidaan tehdä. Halutaan ymmärtää muutosta, sen osatekijöitä sekä jatkaa tilastojen pohjalta näkymää tulevaisuuteen, laatia ennusteita.

Tilastotieto itsessään ei ole riittävä tuotos. Tarvitaan osaavia tilasto­tiedon käyttäjiä, jotka ymmärtävät tilastoituja asioita, tilastojen logiikkaa ja tilastojen rajoitteita. Tarvitaan mediaa, joka välittää ja tulkitsee tilastotietoa laajaan käyttöön. Tarvitaan tutkijoita, jotka syventävät analyysiä ja yhdistelevät tietoa. Tarvitaan päättäjiä, jotka hyödyntävät tilasto­tietoa tulevaisuuteen suuntaavien ratkaisujen ja päätösten pohjaksi.

Tilasto on valmis vasta, kun se on käytössä. Mutta tiedon tie tilastoksi on pitkä. Lopputuotteen laatu on riippuvaista tilastojen lähde­aineistojen laadusta ja asian­tuntevasta menetelmien käytöstä.

Tilastojen pohjaksi on alusta saakka kerätty tietoa monipuolisesti yhteis­kunnasta, kansalaisilta, yrityksiltä ja muilta toimijoilta. Olemme kiitollisia sille sinnikkäälle työlle, jota tietojen kerääjät ja antajat ovat vuosi­kymmenien aikana tehneet.

Tietoja on kerätty kulkemalla ovelta ovelle, täyttämällä laajoja lomakkeita, koostamalla kirkon­kirjoista ja muista mahdollisista tietolähteistä. Kansalaiset ja yritykset ovat tunnollisesti täyttäneet kaavakkeita ja vastanneet haastattelijoiden kysymyksiin, joiden merkitystä ei aina ole helppo ymmärtää. Nämä tietopalaset ovat kuitenkin se raaka-aine, josta laajat ja laadukkaat tilastot syntyvät.

Tänä päivänä tilastojen lähtötiedoista valtaosa saadaan eri hallinnollisista rekistereistä. Tilastokeskus oli jo 1990-luvulla edelläkävijä maailmassa hallinnollisten aineistojen käyttöön­otossa. Tältä osin tilastotoimi on tehnyt hyvää sähköisen hallinnon yhteistyötä jo vuosikausia eri hallinnon­alojen kanssa.

Digitalisaatio vie meitä yhä enemmän sähköisten tietojen vastaanoton suuntaan automatisoimalla tiedon siirron prosesseja. Myös kansalaiset voivat lähivuosina hyödyntää sähköisiä kanavia niiden tietojen antamiseen, joita ei muista lähteistä saada koostettua. Toivomme tämän helpottavan tietojen antamista ja takaavan luotettavat tilastot myös tulevaisuuden tarpeisiin.

 

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Kommentit