Työ- ja elinkeinoministeriön ja Tilastokeskuksen tuottamat tilastot avoimista työpaikoista poikkeavat huomattavasti toisistaan. Taustalla on lähdeaineistojen ja rajauksien eroavaisuuksia, jotka johtuvat tilastojen erilaisista lähtökohdista. Molemmille on omat käyttötarpeensa työvoiman kysynnän mittareina.
Artikkelit vuodelta 2016
Uusia viihdeteknisiä hankintoja seuraavan puolen vuoden sisällä suunnittelee kuukausittain liki 40 prosenttia kotitalouksista.
Suomen työeläkejärjestelmä on kansainvälisesti ainutlaatuinen eikä sen yksiselitteinen kuvaaminen tilastoissa ole helppoa. Kansantalouden tilinpidon ja monien siihen perustuvien talouden tunnuslukujen kannalta on ratkaisevaa, luokitellaanko järjestelmä yksityiseen vai julkiseen sektoriin.
Suomessa yrittäjät ovat melko iäkkäitä ja toimivat perinteisillä aloilla. Nuorten yrittäminen vilkastui 2000-luvun alun tienoilla. Nyt tarvitaan lisää uskoa tulevaisuuteen, jotta tämä kehitys voimistuisi jälleen.
Suuret 1940-luvun lopulla syntyneet ikäluokat ovat saavuttaneet eläkeiän ja heidän määränsä on vähenemässä. Seuraavan kymmenen vuoden sisällä muilla vuosikymmenillä syntyneitä alkaa olla jo enemmän kuin suuria ikäluokkia.
SOTE- ja maakuntauudistuksen myötä suuri määrä kuntien työntekijöitä siirtyy maakuntiin. Siirtymän seurauksena kuntien ja maakuntien tehtävät sekä niiden henkilöstörakenteet muuttuvat merkittävästi. Kunnat keskittyvät sivistystehtäviin, maakunnat terveyteen ja sosiaalitoimeen.
Julkisen sektorin myöntämät yritystuet kohdentuvat paljolti palvelualoille. Kolme neljästä avustuksia ja tukea saaneesta yrityksestä on alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä.
Nuorten työttömyys lisääntyi EU-maissa talouskriisin seurauksena. Virallinen työttömyysaste antaa siitä kuitenkin synkemmän kuvan kuin vaihtoehtoiset mittarit.
Velkajärjestelyyn hakevat ovat entistä nuorempia ja entistä pienituloisempia. Heidän velkansa ovat kuitenkin pienempiä kuin 2000-luvun alun hakemuksissa.
Suomen yrityssektorin suhteellinen velkaantuneisuus on kasvanut tasaisesti jo pidemmän aikaa. Kasvua selittävät lähinnä ulkomaiset ja kotimaisten yritysten väliset lainat, sillä velkaantuminen on ollut hitaampaa ilman niitä.
Kuinka paljon suomalaisten palkansaajien viikkotyöaika eroaa Saksasta tai EU-maista keskimäärin? Vastausta on etsittävä lukujen lisäksi niiden taustalta. On myös oltava varovainen johtopäätösten tekemisessä.
Jo lähes puolet kuluttajista on hyödyntänyt kauppojen pidentyneitä aukioloaikoja.
Suomalaisten velkaantuminen oli nopeaa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Sittemmin kasvu on hidastunut. Etenkin nuoret ovat muuttuneet varovaisiksi lainanottajiksi. Velkojen sitoutuminen pääosin asuntoihin ja vähäiset rahoitusvarat ovat kotitalouksien velkaantumisen riskejä.
Opintotuen muuttaminen nykyistä lainapainotteisemmaksi vaikuttaisi tilastojen antamaan kuvaan pienituloisuudesta. Tulonjakotilaston käsitteitä tulisikin tuolloin miettiä uudelleen.
Talouden vaikeudet näkyvät työttömyyden lisäksi alityöllisyydessä.
Usealla palvelutoimialalla yritykset ovat pärjänneet parhaiten viime vuosien taantumassa. Heikommin on kuitenkin mennyt kaupan toimialalla sekä koulutuksen alan yrityksissä. Yhä useampi yritys työllistää aiempaa vähemmän. Investoinneissa laskusuhdanne on jo taittunut.
Mikä osuus rakennus- ja asuntokannan korjaamisesta tulisi laskea kansantaloudelliseksi investoinniksi? Tilastoasiantuntijan mielestä isompi osuus kuin nykyään lasketaan.
Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puutetta pääkaupunkiseudulla on valitettu iät ja ajat. Mistä kiikastaa, ja miten solmu olisi ratkaistavissa?
Pääkaupunkiseudulla rakennetaan kerrostaloja niin vilkkaasti, että resursseista alkaa olla jo pulaa. Syrjempänä ja pientalorakentamisessa on hiljaista.
EU-maihin vientiä harjoittaneiden yritysten liikevaihdosta vajaa viidennes tuli viennistä unionin alueelle vuonna 2014. EU-viennistä riippuvaisia olivat etenkin Lapin, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntien yritykset. Aasian-viennin osuus yritysten liikevaihdosta oli suurin Pohjanmaalla.
Maatalouden tuotantokustannukset ovat kallistuneet EU-jäsenyyden aikana miltei 60 prosenttia, kun vastaavasti tuottajahinnat ovat nousseet vain viidenneksen. Maatalouden rakennemuutokselle ei näy loppua, vaikka viljelijän nykyahdinkoon kuluvana vuonna onkin luvassa pientä helpotusta.
Kuuden suurimman kaupunkialueen väestömäärää lisäävät nuorten, lapsiperheiden ja ulkomailta tulleiden muuttoliike. Etenkin lapsiperheiden on vaikea löytää sopivaa asuntoa kaupunkikeskuksista. Ahtaasti asuminen onkin viime vuosina lisääntynyt.
Suomessa huoltosuhde eli elätettävien ja elättäjien välinen suhde heikkenee ennusteiden mukaan ainakin 2030-luvulle asti. Alueelliset erot nykyisessä huoltosuhteessa ja sen heikkenemisessä ovat suuret. Kehityksen kääntäminen edellyttää suurta määrää uusia työpaikkoja ja väestörakenteen nuorentumista.
Suomen väestö ei ikäänny yksin. Koko Euroopan väestörakenne on vanhentunut viimeisten vuosikymmenten aikana, ja väestöllinen huoltosuhde on noussut. Edullinen taloudellinen huoltosuhde on kuitenkin mahdollista saavuttaa väestön ikääntymisestä huolimatta. Tällaisista maista esimerkkeinä ovat Norja, Ruotsi ja Tanska.
Arvonmuutokset vaikuttavat Suomen ulkomaiseen varallisuusasemaan yhtä paljon kuin rahoitustaloustoimet.
Taloudellinen toimeliaisuus on viime vuosina keskittynyt yhä enemmän pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Pääkaupunkiseudulle on myös keskittynyt entistä suurempi osa maan varakkaasta väestä. Tuloerot ovatkin kasvaneet nopeammin tällä alueella kuin muualla maassa.
Suomi on ollut pitkään yksi maailman edistyneimmistä kansakunnista tarkasteltaessa tieteen ja teknologian infrastruktuuria, t&k-toiminnan laajuutta sekä aikaansaatuja tuloksia. Viimeisen viiden vuoden aikana tutkimusta ja innovaatioita kuvaavat indikaattorit ovat kuitenkin kääntyneet selkeään laskuun.
Maahanmuuttajissa on vain hieman enemmän miehiä kuin naisia, mutta suhde vaihtelee paljonkin taustamaan mukaan. Suurin miesenemmistö on brittitaustaisilla.
Kauppojen pidentyneet aukioloajat palvelevat erityisesti nuoria hyvinkoulutettuja kaupunkilaisia - samaa ryhmää joka kuluttajabarometrissä ilmoittaa luottavansa talouteen.
Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste on varsin matala verrattuna niin suomalaistaustaisiin naisiin kuin ulkomaalaistaustaisiin miehiinkin. Mikä selittää suuria eroja ja mitä niille voisi tehdä?
Lapset päätyvät usein samoille koulutuksen ja työn aloille kuin vanhempansa. Valinnat ovat usein sukupuolen suhteen eriytyneitä, mikä heijastuu työmarkkinoiden segregaationa. Vanhempien malli ohjaa lapsia kouluttautumaan myös sukupuolelleen epätyypillisille aloille.
Monikulttuurisuudesta puhutaan Suomessa paljon, mutta sitä ymmärretään yhä huonosti. Asia herättää tunteita, ja se hankaloittaa monikulttuurisuuden rauhallista tarkastelua ja siitä käytävää keskustelua. Lisäksi ihmisillä menevät helposti sekaisin monikulttuurisuus väestöllisenä tosiasiana ja poliittisena ideologiana.
Julkisilla hyvinvointipalveluilla on keskeinen merkitys kotitalouksien toimeentulon ja kulutusedellytysten kannalta. Toisin kuin Britanniassa Suomessa palveluita käytetään tasaisemmin kaikissa tuloluokissa.
NEET-indikaattorilla mitataan niiden nuorten määrää, jotka eivät ole työssä eivätkä opiskelemassa. Työn ja opiskelun ulkopuolelle olevien määrää on tärkeää seurata, sillä NEET-status on yhteydessä jatkokoulutuksen puutteeseen sekä useisiin sosiaalisiin ja psyykkisiin ongelmiin.
Asuminen, liikkuminen ja ruoka muodostavat kulutuksen hiilijalanjäljestä valtaosan. Viime vuosina asumisen ja henkilöautoliikenteen hiilijalanjäljet ovat pienentyneet, mutta elintarvikkeiden jalanjälki on pysynyt ennallaan.
Tilastoissa yritykset usein luokitellaan pk-yrityksiksi ainoastaan henkilöstömäärän perusteella. Tämä voi antaa harhaanjohtavan kuvan pk-yritysten roolista taloudessa, sillä pk-yrityksiksi tulee näin määritellyksi iso joukko konserneihin kuuluvia yrityksiä.
Revimme luonnonvaroja maastamme joka vuosi 180 miljoonaa tonnia, suhteellisesti enemmän kuin muut EU-maat. Mitä saamme aikaan – päästöjen lisäksi?
Ympäristötilinpidon kehittäminen on kansainvälisesti vilkasta. Tavoitteena on laaja tilastojärjestelmä, jossa ympäristöasioita voidaan tarkastella osana politiikkalohkoja.
Onko mahdollista yhdistää talouskasvu ja päästöjen vähentäminen? Mitä se edellyttää?
Kaikesta siitä mitä olen tutkinut, kuullut ja ymmärtänyt globaalin ympäristömme tilasta, vedän sen johtopäätöksen, että meillä on 10 vuotta aikaa tehdä muutos. Sen jälkeen on yksinkertaisesti liian myöhäistä. Meidän on toimittava nyt.
Seutukuntien tuloerot ovat tasoittuneet – syyt vaan eivät ole toivottuja. Teknologiateollisuuden tuhon myötä erot tuottavuudessa ovat pienentyneet, rikkaimpien seutujen tulokehitys on heikentynyt ja väestö edelleen virrannut keskuksiin. Finanssikriisistä lähtien pääomatulojen osuus kotitalouksien tuloista on laskenut ja tulonsiirtojen kasvanut.
Ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen tähtääviä toimia voidaan Pariisin sopimuksen ansiosta toteuttaa laajemmin ja saavuttaa suuria päästövähennyksiä uudempaa ja tehokkaampaa teknologiaa hyödyntäen. Vapaaehtoisuus ja kansalliset lähtökohdat päästöjen hillintätoimissa tuovat liikkumavaraa, mutta niihin liittyy myös monenlaisia riskejä kuten ilmastorahoituksen riittävyys kehittyvissä maissa.
YK:n vuosituhattavoitteet tuottivat maailman historian onnistuneimman köyhyyden vastaisen ohjelman 15 vuoden ajaksi. Vuodelle 2030 asetetut jatkotavoitteet koskevat koko maailmaa – ja rima on entistä korkeammalla.
Alueellisia työmarkkinoita on kuvattu perinteisesti vuoden lopun tilanteen perusteella. Kuva muuttuu, kun vuodenaikoihin liittyvä kausivaihtelu otetaan huomioon ja tilastointia laajennetaan eri ajankohtiin.
With the ongoing data revolution, the world calls for statistical experts. But what kinds of experts does the field of statistics need? The directors of Eurostat and OECD’s Directorate of Statistics draw a picture of their employees today, as well as envision the future statistician.
Väestötilastojen mukaan nettomaahanmuutto väheni vuonna 2015. Miksi turvapaikanhakijat eivät vielä näy Tilastokeskuksen väestötilastoissa? Miten maahan muuttavia ylipäänsä tilastoidaan?
Myös ison datan aikakaudella tarvitaan lomaketutkimuksia. Tietolähteet ovat toisiaan täydentäviä, eivät poissulkevia. Tiedon alkuperä ja tuotantovaiheet on kuitenkin aina tunnettava, ettei niiden pohjalta synny virheellisiä tulkintoja ja johtopäätöksiä.