tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Nuorten vaihtelevat elämäntilanteet haastavat työttömyyden mittaamista

2.11.2016
Piia Holappa

Nuorten työttömyys lisääntyi EU-maissa talouskriisin seurauksena. Virallinen työttömyysaste antaa siitä kuitenkin synkemmän kuvan kuin vaihtoehtoiset mittarit.

Kuva: Shutterstock/Artens

Kuva: Shutterstock / Artens

Nuorten työttömyys lisääntyi EU-maissa talouskriisin seurauksena. Virallinen työttömyysaste antaa siitä kuitenkin synkemmän kuvan kuin vaihtoehtoiset mittarit.

Vuoden 2008 finanssikriisi ja sitä seurannut euroalueen velkakriisi jättivät jälkensä Euroopan työmarkkinoille. EU-alueen keskimääräinen (15 – 74-vuotiaiden) työttömyysaste sekä nuoriso­työttömyysaste (15 – 24-vuotiaat) nousivat aina vuodesta 2008 vuoteen 2013.

Maiden välillä on kuitenkin suuria eroja siinä, miten niiden työmarkkinat reagoivat talouden heilahteluihin. Kuvio 1 havainnollistaa nuoriso­työttömyysasteen kehityskulkuja eräissä EU-maissa vuosina 2005 – 2015.

Kuvio 1. Työttömyysaste eräissä EU-maissa 2005 – 2015, 15 – 24-vuotiaat

Kuvio 1. Työttömyysaste eräissä EU-maissa 2005 – 2015, 15 – 24-vuotiaat Lähde: Eurostat 2016b

Lähde: Eurostat 2016b

Kysynnän ja sen myötä tuotannon lasku on kenties merkittävin yksittäinen tekijä kasvaneen työttömyyden taustalla. Työllisyys koki erityisen kovan kolauksen maissa, joissa suhdanneherkät alat olivat pitkään työllistäneet huomattavan osan työvoimasta.

Esimerkiksi Espanjassa ja Irlannissa rakennus­sektori oli merkittävä työllistäjä ennen kriisin puhkeamista. Nuoret olivat olleet rakennus­sektorilla yliedustettuina, joten kriisin negatiivinen vaikutus rakennus­tuotantoon kohdistui suhteellisesti eniten nuoriin. (Banerji ym. 2014; Vanhala 2012.)

Osassa maita kriisin vaikutus työllisyyteen oli puolestaan hyvin vähäinen (kuvio 1). Saksassa työttömyysaste on laskenut tarkastelujakson ajan lukuun ottamatta vuoden 2009 tilapäistä nousua. Kriisin välillisiä vaikutuksia hillittiin Saksassa muun muassa lyhennetyn työajan järjestelmällä (Kurzarbeit) (Vanhala 2012).

Vuodesta 2013 alkaen keskimääräinen työttömyysaste EU-alueella on laskenut. Toukokuussa 2016 työttömyysaste (15 – 74-vuotiaat) oli 8,6 prosenttia ja nuoriso­työttömyysaste 18,6 prosenttia. Vastaavat luvut vuonna 2010 olivat 10,9 prosenttia ja 23,8 prosenttia (Eurostat 2016e).

Suomessa työttömyyden kehitys kriisin jälkeen on ollut lähellä EU-alueen keskitasoa. Suomen nuoriso­työttömyysaste nousi vuosina 2012 – 2015 takaisin vuoden 2009 huipputasolle, mutta on tämän vuoden puolella kääntynyt jälleen laskuun. (Kuvio 1.)

Nuorisotyöttömyyden arviointiin vaihtoehtoisia mittareita

Nuorisotyöttömyysaste on perinteisesti ollut vanhempien ikäluokkien työttömyys­asteita selvästi korkeampi. Pelkän työttömyys­asteen perusteella ei kuitenkaan voida tehdä johtopäätöksiä nuoriso­työttömyyden vakavuudesta.

Työttömyysaste lasketaan työttömien osuutena työvoimasta eli työllisistä ja työttömistä, mutta huomattava osa nuorista ei kuulu työvoimaan. Tämän vuoksi ilmiötä tutkitaan tarkentavien mittareiden avulla.

Työttömien osuus ikäluokasta antaa nuorten tilanteesta todellisemman kuvan (kuvio 2). 25–29-vuotiaiden työttömien osuus ikäluokasta on hieman suurempi kuin 15–24-vuotiaiden. Tämä johtuu pitkälti siitä, että 15–24-vuotiaiden ikäluokasta vanhempia suurempi osa ei etsi aktiivisesti töitä eli ei kuulu työvoimaan, vaan esimerkiksi opiskelee vielä täysipäiväisesti (Banerji ym. 2014).

Kuvio 2. Työttömien osuus ikäluokasta EU28-alueella 2005 – 2015

Kuvio 2. Työttömien osuus ikäluokasta EU28-alueella 2005 – 2015 Lähde: Eurostat 2016c

Lähde: Eurostat 2016c

Läheskään kaikki tilastoissa työttömiksi luokitellut nuoret eivät ole vaarassa syrjäytyä yhteiskunnasta. Nuorten elämäntilanteet vaihtelevat paljon. NEET-aste (not in employment, education or training) kertoo edellä mainittuja mittareita paremmin siitä, kuinka suuri osa nuorista on syrjäytymis­vaarassa.

NEET-statuksen saavat nuoret, jotka eivät työskentele eivätkä ole koulutuksessa tai harjoittelussa. (Larja ym. 2016.)

EU-tasolla NEET-asteen kehitys mukailee työttömyysasteen kehityssuuntaa sekä 15 – 24-vuotiaiden että 25 – 29-vuotiaiden ikäluokissa vuosina 2005 – 2015 (kuvio 3). 25 – 29-vuotiaiden NEET-aste pysytteli aikavälillä 2005 – 2015 noin kuudesta kahdeksaan prosentti­yksikköä korkeammalla kuin 15 – 24-vuotiaiden. Toisaalta nuoremman ikäluokan työttömyysaste nousi NEET-astetta selvästi jyrkemmin vuosina 2008 – 2013.

Kuvio 3. NEET-aste ja työttömyysaste EU28-alueella 2005 – 2015

Kuvio 3. NEET-aste ja työttömyysaste EU28-alueella 2005 – 2015 Lähde: Eurostat 2016a,d

Lähde: Eurostat 2016a,d

Näitä ilmiöitä selittää osaltaan se, että 15 – 24-vuotiaista suuri osa on opiskelijoita, jotka eivät saa NEET-statusta. 25 – 29-vuotiaiden korkeaan NEET-asteeseen vaikuttaa lisäksi se, että monet heistä ovat tilapäisesti poissa työmarkkinoilta ja koulutuksesta ollakseen kotona pienten lasten kanssa (Eurostat 2015).

Varhain opiskelun päättäneillä suurempi syrjäytymisen riski

Koulutuksen merkitys työllistymisen kannalta on suuri. Koulutustaso vaikuttaa niin opiskelun ja työelämän väliseen siirtymäaikaan kuin myös työttömyyden riskiin pitkällä aikavälillä.

EU-alueella korkea-asteen koulutuksen saaneilla siirtymäaika koulutuksesta työelämään on keskimäärin viisi kuukautta, kun taas ilman korkeakoulu­tutkintoa olevilla 10 kuukautta.

Sama ilmiö on havaittavissa sekä 15 – 24-vuotiaiden että 25 – 29-vuotiaiden työttömyys­asteissa: korkeintaan keskiasteen (ammattikoulu, lukio) suorittaneiden työttömyysaste on kaksinkertainen verrattuna korkeakoulu­tutkinnon suorittaneisiin. (Eurostat 2015.)

Kriisin vaikutuksesta vuosina 2008–2013 nuorisotyöttömyys alemmilla koulutustasoilla nousi suhteessa enemmän kuin ylemmillä koulutustasoilla (Eurostat 2015).

Epävarmassa talous­tilanteessa monet yritykset joutuvat vähentämään työntekijöitään. Usein matalasti koulutetusta henkilöstöstä on helpompi luopua kuin koulutetusta, vaikeasti korvattavasta työvoimasta (Vanhala 2012).

NEET-statuksen saaneilla nuorilla on muita suurempi riski joutua työttömyyden kierteeseen. Alhaisen koulutustason ja vähäisen työkokemuksen vuoksi heidän on aina vain vaikeampi löytää työtä ja toisaalta pitää työpaikkansa. Tämä voi johtaa pitkittyneeseen alhaiseen elintasoon ja sosiaaliseen syrjäytymiseen. (Larja ym. 2016.)

Tuloksia tulkittaessa on kuitenkin otettava huomioon, että osa NEET-nuorista on vapaaehtoisesti työelämän ja koulutuksen ulkopuolella eikä heillä välttämättä ole syrjäytymisriskiä. Heitä ovat esimerkiksi välivuotta viettävät, pääsykokeisiin lukevat sekä opiskelun tai armeijan alkamista odottavat nuoret (Larja ym. 2016).

Riski syrjäytyä on enemmänkin niillä, joiden NEET-statuksella oleminen pitkittyy. Liisa Larjan ym. (2016) tutkimus osoittaa, että mitä useampana vuotena nuori saa NEET-statuksen, sitä toden­näköisemmin hän kärsii muistakin sosiaalisista ja psyykkisistä ongelmista.

Nykypäivän Euroopassa väestö ikääntyy, elinajanodote kasvaa ja syntyvyys laskee. Huoltosuhteen kiihtyvä kasvu lisää tarvetta ehkäistä nuorten syrjäytymistä yhteiskunnasta. Sen suhteen on tärkeää kiinnittää huomiota koulutuksen ja työelämän väliseen siirtymä­vaiheeseen. EU:n vuonna 2010 lanseeraamaan Eurooppa 2020 -strategiaan onkin kirjattu tavoitteita ja toimia tähän liittyen (Eurostat 2015).

Nuorisotakuu-ohjelma pyrkii tarjoamaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle työ-, harjoittelu- tai jatkokoulutus­paikan neljän kuukauden sisällä opiskelun päättymisestä tai työttömäksi jäämisestä. Lisäksi strategian tavoitteina on vähentää pelkän peruskoulun varassa olevien nuorten määrää, ehkäistä koulun keskeyttämisiä sekä saada useampi EU-kansalainen suorittamaan korkea-asteen tutkinto (Eurostat 2015). Nähtäväksi jää, kuinka hyvin tavoitteet toteutuvat eri Euroopan maissa, joiden yhteiskunta­rakenteet poikkeavat toisistaan monella tavalla.

Kirjoittaja on taloustieteen opiskelija Oulun yliopistossa ja työskenteli kesän 2016 korkeakoulu­harjoittelijana Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä.

 

Lähteet:

Banerji, Angana & Saksonovs, Sergejs & Lin, Huidan & Blavy, Rodolphe 2014. Youth unemployment in advanced economies in Europe: Searching for solutions. IMF Staff Discussion Note 11(14).

Eurostat 2015. Being young in Europe today. Eurostat Statistical books.

Eurostat 2016a. Unemployment rates by sex, age and country of birth.

Eurostat 2016b. Unemployment by sex and age–monthly average.

Eurostat 2016c. Youth unemployment ratio by sex and age.

Eurostat 2016d. Young people neither in employment nor in education and training by sex, age and educational attainment level (NEET rates).

Eurostat 2016e. Euro area unemployment at 10.1 %.

Larja, Liisa & Törmäkangas, Liisa & Merikukka, Marko & Ristikari, Tiina & Gissler, Mika & Paananen, Reija 2016. NEET-indikaattori kuvaa nuorten syrjäytymistä. Tieto&trendit – talous- ja hyvinvointikatsaus 2/2016.

 

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
29.5.2019
Maija Metsä

Teinin nenä kännykässä, huomio suosikkitubettajansa uusimmassa videopläjäyksessä tai somessa jaetussa maalitykitysvideossa. Varhaisteini lumoutuneena kaverin insta-tarinasta. Liikkuvaa live-tarinaa, niin koukuttavaa. 

Artikkeli
8.5.2018
Kimmo Haapakangas

Pojista on polvi parantunut myös rikos­tilastojen valossa. Nuorten osuus kaikista rikos­epäilyistä on laskussa, samoin rikoksesta epäiltyjen osuus nuorten ikä­luokissa.

Blogi
25.7.2017
Pertti Taskinen

Työllisyys kasvaa yleensä kohisten kesää kohti, kun nuoret siirtyvät työ­markkinoille. Säännöstä ei ole poikkeusta silloinkaan, kun yleinen suhdanne­tilanne on ollut heikko. Kesä­kuussa on ollut 2000-luvulla keski­määrin yli 140 000 työllistä enemmän kuin huhti­kuussa.

Artikkeli
8.3.2017
Marja-Liisa Helminen

Ulkomaalaistaustaiset nuoret muodostavat entistä suuremman osuuden nuorten ikäluokista. Myös toisen polven ulkomaalaistaustaisten määrä kasvaa tulevaisuudessa. Nuoret suhtautuvat pääosin myönteisesti maahanmuuttajiin, mutta julkinen keskustelu on saattanut lisätä epävarmuutta itse maahanmuuttoa kohtaan.

Artikkeli
7.3.2017
Jani Erola, Hannu Lahtinen, Hanna Wass

Nuorten poliittinen osallisuus eriytyy pysyvästi, kun kotoa omaksuttu käsitys itsestä yhteiskunnallisena toimijana ”jää päälle”. Hyväosaisten yliedustus äänestäneissä johtaa helposti hyväosaisia huono-osaisten kustannuksella suosivaan politiikkaan luoden otollisen kasvualustan populismin kannatuksen nousulle.

Artikkeli
7.3.2017
Hannu Karhunen

Korkeakoulutetut nuoret pärjäävät Suomessa hyvin. Jo keskiasteen tutkinnolla on kuitenkin väliä. Ylioppilas­tutkinnon suorittaneiden osuuden kasvun pysähtyminen on johtanut siihen, ettei yliopisto­koulutukseen osallistuminenkaan ole lisääntynyt.