tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Yhä useampi palvelualan yritys jakaa tukieurojen pottia

3.11.2016
Tero Luhtala

Julkisen sektorin myöntämät yritystuet kohdentuvat paljolti palvelualoille. Kolme neljästä avustuksia ja tukea saaneesta yrityksestä on alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä.

Kaikkiaan 19 409 Tilastokeskuksen yritystieto­palveluun sisältyvien toimialojen[1] yritystä sai vuonna 2014 toimintaansa avustuksia ja tukia[2] kuten investointi-, tutkimus- ja tuotekehitys- tai käynnistys­avustuksia sekä kansain­välistymis- ja työllistämis­tukia.

Tukien kokonaissumma vuonna 2014 oli 504 miljoonaa euroa. Vuoteen 2010 verrattuna summa on kasvanut 30 miljoonalla. Tukea saaneiden yritysten määrä sen sijaan on vähentynyt vastaavana aikana noin 400:lla.

Energia-alan saamat tuet ovat vuodesta 2010 reilusti yli kaksin­kertaistuneet 26 miljoonaan euroon (+125,8 %). Kuljetuksen ja varastoinnin saamat tuet puolestaan ovat pienentyneet vajaaseen 82 miljoonaan euroon (–11,7 %). Myös teollisuuden saamat avustukset ja tuet ovat vähentyneet 115 miljoonaan euroon (–9,4 %). Palvelualoilla (TOL H-S) tukien määrä oli kaikkiaan 313 miljoonaa euroa (+7,0 % vuodesta 2010 vuoteen 2014).

Teollisuustoimialojen yritysten osuus kaikista tuista oli vuonna 2014 lähes 23 prosenttia, kuljetuksen ja varastoinnin 16 sekä informaation ja viestinnän 14 prosenttia. Palvelualojen yhteen­laskettu osuus oli 62 prosenttia. Tukien jakauma on toimialoittain muuttunut tasaisemmaksi, sillä vielä vuonna 2010 teollisuuden osuus oli miltei 27 ja kuljetuksen ja varastoinninkin yli 19 prosenttia.

Kuvio 1. Yritysten lukumäärän sekä tukien ja avustusten toimialaosuudet (%) vuonna 2014

Kuvio 1. Yritysten lukumäärän sekä tukien ja avustusten toimialaosuudet (%) vuonna 2014. Lähde: Toimialakohtainen yritystietopalvelu

Lähde: Toimialoittainen yritystietopalvelu

Vuonna 2010 kaikista yrityksistä 7,7 prosenttia sai toimintaansa erilaisia tukia. Osuus on laskenut hieman, sillä vuonna 2014 vastaava osuus oli 7 prosenttia. Tukia saaneiden yritysten osuus toimialan yrityksistä oli korkein informaatiossa ja viestinnässä sekä teollisuudessa, joissa molemmissa osuus oli 13 prosentin paikkeilla. Palvelu­toimialoilla tukea saaneiden yritysten osuus toimialan yrityksistä on laskenut viime vuosina vähemmän kuin muilla toimialoilla yleisesti.

Energia-alalla suurimmat tuet

Yritysten saamat avustukset ja tuet olivat vuonna 2014 keskimäärin 26 000 euroa. Toimialoittain tarkastellen yrityskohtainen tuki vaihteli vajaasta 2 900 eurosta liki 138 000 euroon. Euromääräisesti suurimpia tukia yritykset saivat energia-alalla ja pienimpiä muussa palvelu­toiminnassa. Myös kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla tuet nousivat yli 100 000 euroon yritystä kohti vuonna 2014.

Keskimääräinen tuki nousi vuodesta 2010 hieman runsaalla 2 000 eurolla eli 8,4 prosenttia. Palvelualoilla tukea saaneiden yritysten kasvanut määrä johti samalla keskimääräisen tuen lähes prosentin laskuun. Yritys­kohtaiset avustukset ja tuet laskivat ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan sekä koulutuksen aloilla, vaikkakin vuosi­vaihtelua on paljon. Energia­huollossa tuet sen sijaan reilusti yli kaksin­kertaistuivat vuodesta 2010 vuoteen 2014, mikä tarkoitti 84 000 euron lisäystä kullekin toimialan yritykselle.

Ahvenanmaalle isot yritystuet

Avustuksia ja tukia saaneista yrityksistä lähes joka neljäs oli vuonna 2014 Uudeltamaalta. Sekä Pirkanmaan, Varsinais-Suomen että Pohjois-Pohjanmaan yrityksiä oli kutakin 10 prosentin paikkeilla. Muiden maakuntien yritysten osuudet jäivät muutamiin prosentteihin.

Ahvenanmaan osuus kaikista yrityksistä oli ainoastaan 0,8 prosenttia ja tukia saaneista yrityksistä vieläkin vähemmän: 0,3 prosenttia. Silti maakunnan yritykset saivat avustuksista ja tuista vuonna 2014 jopa 6,9 prosenttia eli miltei 35 miljoonaa euroa. Itsehallinto­alueen saamat tuet kohdistuivat käytännössä kokonaan kuljetukseen ja varastointiin. Toimialan yritykset saivatkin rahaa kukin keskimäärin liki 5 miljoonaa euroa.

Uudenmaan osuus avustus- ja tukieuroja saaneista yrityksistä on muutamassa vuodessa noussut selkeästi, sillä vielä vuonna 2010 maakunnan osuus oli 21 prosenttia. Samaan aikaan muiden väestö­määrältään suurten maakuntien osuudet ovat pysyneet kutakuinkin ennallaan. Pienissä maakunnissa avustuksia ja tukia saaneiden yritysten lukumäärät ovat sen sijaan pudonneet, vaikkakaan yritysten lukumäärät sinänsä eivät ole laskeneet.

Uudenmaan yritykset saivat vuonna 2014 tukieuroja kaikkiaan 191 miljoonaa euroa eli lähes 38 prosenttia koko potista. Vuodesta 2010 summa kasvoi yli 40 miljoonaa euroa eli 27 prosenttia ja samalla maakunnan osuus nousi 6 prosentti­yksikköä. Kolmen muun ”suuren” maakunnan osuudet tukieuroista olivat 8 prosentin luokkaa.

Kuvio 2. Yritysten lukumäärän sekä tukien ja avustusten maakuntaosuudet (%) vuosina 2010 ja 2014

Kuvio 2. Yritysten lukumäärän sekä tukien ja avustusten maakuntaosuudet (%) vuosina 2010 ja 2014. Lähde: Toimialoittainen yritystietopalvelu

Lähde: Toimialoittainen yritystietopalvelu

Itsenäisille mikroyrityksille tuista suurin summa

Vuonna 2014 kaikista yrityksistä alle 10 henkilön mikroyrityksiä oli 93,4 prosenttia ja pieniä (henkilöstöä 10–49) yrityksiä 5,6 prosenttia. Keskisuuria 50–249 henkilöä työllistäviä oli 0,9 prosenttia ja suuria (henkilöstöä 250–) yrityksiä 0,2 prosenttia.

Avustuksia ja tukia saaneiden yritysten lukumäärissä suhteet muuttuvat niin, että mikroyritysten osuus on 75,6 prosenttia ja muiden kokoluokkien osuudet ovat kolmin-viisin­kertaisia. Määrältään tuet ja avustukset kohdistuivat erikokoisille yrityksille varsin tasaisesti. Mikroyritykset saivat euroista vajaan kolmanneksen, pienet ja suuret yritykset noin neljänneksen molemmat ja keskisuuret kuudesosan. Näin ollen suuryritys­kohtainen keskimääräinen tukisumma oli miltei 650 000 ja kaikkien pk-yritysten saama tuki runsaat 151 000 euroa. Mikroyritykset saivat kukin 11 000 euroa.

Itsenäiset, konserneihin kuulumattomat yritykset saivat vuonna 2014 jaetuista 504 miljoonan euron tuista lähes 48 prosenttia. Pienten ja keskisuurten yritysten vastaanottamista tuista jo huomattavasti korkeampi osuus (64 %) kohdistui itsenäisiin yrityksiin. Aivan pienimmistä tukea saaneista mikroyrityksistä 90 prosenttia oli itsenäisiä ja ne saivat kaikesta tuesta 146 miljoonaa euroa.

Taulukko 1. Avustukset ja tuet yritysten kokoluokittain vuosina 2010, 2012 ja 2014, Klikkaa kuva isommaksi

Taulukko 1. Avustukset ja tuet yritysten kokoluokittain vuosina 2010, 2012 ja 2014. Lähde: Toimialoittainen yritystietopalvelu

Lähde: Toimialoittainen yritystietopalvelu

Keskimääräinen mikroyrityksen tuki kasvoi vuodesta 2010 vuoteen 2014 yli 36 prosenttia eli lähes 3 000 euroa. Suuryrityksen saama tuki nousi samaan aikaan vain runsaat 3 prosenttia, mutta määrällisesti toki lähes 21 500 euroa. Konserneihin kuulumattomien mikroyritysten osuus tuista kohosi 22:sta 29 prosenttiin. Tuesta yhä suurempi osuus suuntautuukin pk-yrityksille. Niiden osuus on noussut vuosien 2010 ja 2014 välillä 65:stä 74 prosenttiin.

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen yritystilastot -yksikössä.

-------------------------------------------------------------

Kirjoitus perustuu Tilastokeskuksen Toimialoittaisen yritystietopalvelun alueellisiin yritysdemografia­tietoihin. Taustalla on MDL-projekti (Micro data linking), jossa tuotettiin tietoja erityyppisistä yrityksistä yhdistäen yritysten rakennetilaston, yritysrekisterin ja kansainvälisen kaupan tilastotietoja.

--------------------------------------------------------------

Yritystuki on julkisista varoista yritykselle maksettu avustus tai rahoitus, jota myönnetään erilaisiin työllisyyttä ja verotuloja kasvattaviin hankkeisiin.

Tuen antamis­perusteet on säädetty yritys­tukilaissa (1068/2000). Lain mukaan yritystoimintaan voidaan myöntää valtion­avustuksena investointi­tukea, pienten ja keskisuurten yritysten kehittämis­tukea ja tukea yritysten toiminta­ympäristön parantamiseen.

Avustus­muotoisen rahoituksen ohella rahoitusta voidaan myöntää toiminta­ympäristön parantamiseen myös pääoma­sijoituksena. Lisäksi aloittamis­vaiheessa olevalle pienelle yritykselle voidaan myöntää toiminnan käynnistys­tukea.

Tukea suunnataan laadullisesti korkeatasoisiin aineettomiin ja aineellisiin hankkeisiin tavoitteena erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten pitkän aikavälin kilpailukyvyn ja toiminta­ympäristön parantaminen.

Tarkoituksena on suunnata tuesta aikaisempaa suurempi osuus pk-yrityksille. Pk-yrityksille tarkoitettu yritystuki on tapa vauhdittaa kehitys­hankkeita, rahoittaa kansainvälistymistä ja tukea investointeja.



[1] Toimialaluokitus TOL 2008 kirjaintaso. Aineistosta rajataan pois yritystalouteen kuulumattomia toimialoja: A Maatalous, metsätalous ja kalatalous, K Rahoitus ja vakuutus­toiminta, O Julkinen hallinto ja maan­puolustus; pakollinen sosiaali­vakuutus, T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön, U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta. Toimialat yhteensä -luokka sisältää myös toimialaltaan tuntemattomat yritykset. L Kiinteistöalan toiminta ei ole mukana toimiala­vertailuissa toimialan yritysjoukon määritelmällisten muutosten vuoksi.

[2] Saadut avustukset ja tuet Toimialoittaisessa yritys­tietopalvelussa: Tilinpäätöksen tuloslaskelman liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjatut yrityksen saamat avustukset, lisät ja tuet valtiolta ja kunnalta (TEM, TEKES jne.). Tiedot perustuvat Verohallinnon elinkeinovero­aineistoon. Sisältää vain ns. suorat tuet, ei lainoja eikä takauksia.

 

 

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
3.1.2019
Satu Elho, Paula Paavilainen

Yritysten alati muuttuva ja globaali toimintaympäristö aiheuttaa päänvaivaa niin tilastojen käyttäjille kuin niiden tekijöillekin. Miten pysyä ajan tasalla ja kuvata talouden toimintaa riittävän nopeasti ja kattavasti?

Blogi
22.5.2018
Pirkko Nurmela, Mervi Winberg

Yritysten konsernirakenteiden jatkuvat muutokset aiheuttavat haasteita yritysten tietojen toimialoittaiselle, oikeudelliseen yksikköön (y-tunnukseen) perustuvalle tilastoinnille. Yritysyksikön käyttöönotolla varmistetaan, että yritystilastot antavat taloudesta mahdollisimman oikean kuvan ilman hallinnollisten yritysjärjestelyjen aiheuttamia vinoutumia.

Blogi
12.4.2018
Mervi Niemi

Suomen talouden kääntyminen vireään kasvuun yllätti viime vuonna. Syitä haettiin kansain­välisen talouden veto­avusta ja koti­maisista kilpailu­kyvyn kohentamis­toimista – näkemyksestä riippuen.

Artikkeli
27.2.2018
Pekka Lith

Yritysten generoimat verotulot ja veron­luonteiset maksut olivat Uudella­maalla arviolta 27 miljardia euroa vuonna 2015. Summa on lähes 40 prosenttia yritysten tuottamista vero­tuloista koko maassa, vaikka Uuden­maan osuus Suomen väestöstä on vain 30 prosenttia.

Artikkeli
19.2.2018
Henri Luomaranta, Jarkko Niemistö

Ulkomaalaistaustaiset yritykset muodostavat jo merkittävän osan monista toimi­aloista. Niistä ei kuitenkaan ole tähän mennessä ollut saatavilla säännöllistä tilastotietoa.

Blogi
24.1.2018
Sami Fredriksson T&T-juttutuokiossa

Konkurssien määrän väheneminen jatkui viime vuonna. Taloustilanteen paranemisen lisäksi luvuissa on tällä kertaa jonkin verran satunnaistekijän eli Verohallinnon järjestelmäuudistuksen vaikutusta, kertoo konkurssitilaston tjä Sami Fredriksson Tieto&trendit-toimituksen juttutuokiossa.

Blogi
28.12.2017
Saara Roine

Tilastokeskus julkaisee runsaan määrän yritystilastoja. Niissä toimialojen tiedot poikkeavat yleensä jonkin verran toisistaan. Esimerkiksi liikevaihto on keskeinen muuttuja useassa yritystilastossa, ja kuitenkin vain harvoin eri tilastojen esittämä liikevaihdon muutos on täsmälleen sama. Mistä erot johtuvat ja mitä tilastoa kannattaisi seurata?