tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Kuka seuraa globaalia agendaa?

5.12.2017
Viveka Palm

Kestävä kehitys on haaste, sillä haluamme samanaikaisesti ymmärtää, kuinka talouden, ympäristön ja sosiaalisen hyvinvoinnin kehityksen käy. Tilastojen tarjoama tietopohja auttaa seuraamaan näitä kysymyksiä.

Kestävä kehitys on haaste, sillä haluamme samanaikaisesti ymmärtää, kuinka talouden, ympäristön ja sosiaalisen hyvinvoinnin kehityksen käy. Tilastojen tarjoama tietopohja auttaa seuraamaan näitä kysymyksiä.

Tarvitsemme globaalilla tasolla yhteistä voimain­ponnistusta, jotta saisimme kaikista näistä osa-alueista hyviä tilastoja. Pidemmän päälle se tulee olemaan hyvä investointi, sillä päätösten tekeminen ilman hyvää tietopohjaa tulee kalliiksi.

YK:n tilastokomissio UNSC on ottanut vastuulleen indikaattorit, joilla mitataan YK:n uusia globaaleja kehittämis­tavoitteita. Agenda 2030:n seurannasta keskustellaan asiantuntija­ryhmässä, joka koostuu 28 maan tilastovirastojen edustajista, mukaan lukien Ruotsin tilastovirasto SCB.

YK:n aiemmat, vuodelle 2015 asetetut, vuosituhat­tavoitteet sisälsivät kahdeksan tavoitetta, 21 osatavoitetta ja 60 indikaattoria. Nyt seurannassa on reilu 230 indikaattoria, joilla mitataan 17 uutta kehittämiskohdetta ja 169 osatavoitetta.

Nyt päämäärät koskevat sosiaalisia, taloudellisia, ympäristö-, ja yhteisöllisiä kysymyksiä. Selvää on myös, että halutaan ymmärtää, miten nämä vaikuttavat toinen toisiinsa.

Tämä on kaikille maille haastavaa seurannan kannalta. Pohjolassa meillä on hyvät tilasto­järjestelmät ja suuri osa niistä perustuu rekistereihin, mikä auttaa meitä tekemään erityis­selvityksiä tai tarkastelemaan sosiaali­tilastoja sukupuolen ja iän mukaan.

Maissa, joiden tilastot perustuvat pääosin kotitalous­tutkimuksiin, tilanne on toinen. Näissä maissa vertailukelpoisen datan tuottaminen voi olla kalliimpaa ja vaikeampaa.

Agenda 2030 tarjoaa maailman maille mahdollisuuden seurata kehitystään tasa-arvoisemmalla tavalla. Nimetyt YK:n järjestöt mittaavat globaalia kehitystä Agenda 2030:n mukaan, mutta niin, että maiden tilasto­virastot ovat itse mukana alusta alkaen ja tietävät mitä mitataan, joten myös kansallinen seuranta tulee osaksi prosessia.

UNSC:n asiantuntijaryhmä aloitti vuonna 2015 ja jatkaa tiivistä tahtia saadakseen 230 indikaattoria määriteltyä. Osalle uusista indikaattoreista, jotka mittaavat aiemmissa neuvotteluissa sovittuja osatavoitteita, tarvitaan uusia määritelmiä.

Hyviä määritelmiä on vaikea löytää. Lisäksi on aikaa vievää testata, mitkä ovat vertailu­kelpoisia tilastoja eri osa-alueilta ja kaikkien maiden osalta.

Osalle päämääristä, kuten terveyttä ja taloutta koskeville tavoitteille, on enemmän olemassa olevia tilastoja käytettävissä.

Ympäristöä koskevia tavoitteita varten sen sijaan on vaikeampi löytää vertailu­kelpoista dataa. EU:ssa kestävän kehityksen strategian seurantaa on tehty jo aiemmin, joten siitä kokemuksesta on nyt hyötyä.

Ihannetilanteessa voidaan hyödyntää olemassa olevaa tilastoa tai muuta seurantaa organisaatioissa, jotka jo raportoivat jostakin 169 osatavoitteen kehityksestä.

Lisähaaste on huolehtia siitä, että seurannasta tulee myös tavalliselle kansalaiselle ymmärrettävää ja kiinnostavaa. YK julkaisee vuosittain raportin, jossa yleisellä tasolla kuvataan miten eri alueet ovat onnistuneet tavoitteissaan.

Myös OECD, Eurostat ja eri maat tulevat seuraamaan kehitystä. Kuinka pitkälle olemme päässeet vuoteen 2030 mennessä? Se jää nähtäväksi! 

 

Viveka Palm on Pohjoismaiden edustaja YK:n indikaattoreita kehittävässä kansainvälisessä asiantuntija­ryhmässä. Hän toimii soveltavan ympäristö­talouden ja ympäristö­tilastoinnin apulais­professorina Tukholman Kuninkaallisessa Teknillisessä Korkeakoulussa ja Ruotsin tilastoviraston (SCB) Alueet ja ympäristö –yksikön apulais­osasto­päällikkönä.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
5.12.2017
Ari Tyrkkö

17 globaalia päämäärää, 169 alatavoitetta, lähes 240 mittaria. YK:n Agenda 2030 tavoittelee valtaisaa kehitysharppausta ja haastaa seurannan uusiin ulottuvuuksiin. OECD:n vertailun mukaan satavuotiaan Suomen tila on useiden tavoitteiden osalta erinomainen.

Artikkeli
5.12.2017
Sami Pirkkala

Suomen kansalliseen kestävän kehityksen seurantatyöhön haetaan uutta potkua avoimella ja osallistavalla järjestelmällä. Seuranta perustuu kansallisen seurantaverkoston määrittämiin indikaattoreihin, ja tulkintoja koskevaan keskusteluun voivat osallistua kaikki kiinnostuneet.

Blogi
26.1.2017
Leo Kolttola

Eurostatin uusimmassa kestävän kehityksen indikaattorijulkaisussa Suomi on yhä EU:n ykkönen t&k-rahoituksessa ja kakkonen eko-innovaatioindeksissä. Suomi on myös niiden kolmen maan joukossa, joissa 100 prosentilla yrityksistä on laajakaistaliittymä. Miksi emme nouse ripeämmin ”bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijäksi”, kuten Sipilän hallitus toivoo?