tk-icons
Sivuston näkymät

Kansainvälinen rikosluokitus auttaa vertailemaan maita ja trendejä

9.5.2018
Kimmo Haapakangas

Lait vaihtelevat maittain, ja kansallisilla tilastoilla seurataan lain­säädännön vaikutuksia. Siksi maiden vertailuun tarvitaan kansain­välistä rikos­luokitusta.

Kansainvälinen rikosluokitus ICCS, International Classification of Crimes for Statistical Purposes, on YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan toimiston (UNODC) johdolla kehitetty luokitus.

Luokituksen tarkoituksena on parantaa kansain­välisten rikos­tilastojen laatua, yhtenäistää rikostilastoja ja helpottaa kansainvälisten tietojen vertailtavuutta. Lisäksi sen on tarkoitus tukea YK:n kestävän kehityksen indikaattorien tuottamista.

Luokitus muodostuu 11 pääryhmästä, jotka jakautuvat neli­portaisiksi ala­ryhmiksi. Pää­ryhmät on muodostettu siten, että niiden avulla on helppo seurata suurempia trendejä rikollisuudessa, esi­merkiksi seksuaali­rikollisuuden tai korruption kehitystä.

Monien maiden, myös Suomen, kansallisessa tilastoinnissa käyttämä luokitus perustuu lain­kohtiin, mikä hankaloittaa kansain­välistä vertailua ja raportointia. Kansalliset luokitukset ovat monesti muodostuneet tarpeesta seurata lain­säädännön vaikutuksia, ja niille on siten tarvetta myös jatkossa.

ICCS-luokitus perustuu lain­kohtien sijaan teon­kuvauksiin. Niinpä se tarjoaa kehikon, joka mahdollistaa eri lähteistä (hallinnolliset aineistot ja kysely­tutkimukset) saatavan tilasto­tiedon vertailun. ICCS-luokituksen tarkoituksena onkin luoda eri kyselyihin ja raportointeihin yhtenäinen kuvaus eri rikoksille.

Vertailua tarvitaan esimerkiksi kansain­välisten sopimuksien noudattamisen seurannassa (Istanbulin sopimus jne.). Kaikki uudet ja meneillään olevat EU- ja YK-tason rikos­tiedonkeruut tulevat perustumaan ICCS:ään. Tällaisia ovat mm. UN-CTS (crime trend survey) sekä sen yhteydessä toteutettava EU-tiedon­keruu.

Vuoden 2017 UN-CTS, koskien tilasto­vuotta 2016, toteutettiin ICCS-luokituksella. Tämän kyselyn tulokset julkaistaan kesän 2018 aikana.

Suomi eturintamassa

Suomen osalta luokituksen käyttöön­ottoa on edistetty laatimalla koodiston vastaavuus­taulukko, jossa kaikille kansallisen koodiston runsaalle tuhannelle koodille on haettu ICCS-luokitusta vastaava koodi.

Suomi on myös ensimmäinen maa, jossa koko kansallinen koodisto on käännetty ICCS-luokitukseen. Suomella on myös edustaja luokituksen asiantuntija­ryhmässä.

Suomen osalta kansallisen rikos­luokituksen sovittaminen ICCS-luokitukseen on loppu­suoralla ja alustavia lukuja voidaan julkaista.

Toki jotain kohtia luokituksesta ei voida täyttää esi­merkiksi sen takia, että kyseinen teko ei ole rikos Suomessa tai nykyisen kansallisen tilastoinnin tarkkuus ei ole riittävä. Tällaisia ovat esi­merkiksi pakko­avioliitto (ICCS 020292), joka ei ole Suomessa oma rikos­nimike, tai monet ympäristö­rikokset.

Nykyisellä tilastointi­tarkkuudella ei ole mahdollista sanoa vaikkapa ympäristön turmelemisesta (RL 48:1§), kohdistuuko teko ilmaan, vesistöön vai maa­perään.

Alla on taulukossa 1 Tilasto­keskuksen rikos- ja pakkokeino­tilaston mukaiset rikos­luvut muutettuna ICCS-luokitusta vastaaviin pää­ryhmiin. Suurimman ryhmän muodostavat 09, Rikokset yleistä turvallisuutta ja valtion turvallisuutta vastaan. Suuruus johtuu ala­kohdasta 0907, Vahinkoa aiheuttamaton liikenne­rikkomus, johon kuuluvat miltei kaikki liikenne­rikokset ja -rikkomukset.

Taulukossa 2 on avattu pääryhmän 10 ympäristö­rikokset tarkemmalle tasolle. Taulukosta näkyy, että ympäristö­rikoksia ei saada juurikaan luokiteltua 2-tasoa tarkemmalla tasolla. Useissa muissa pää­ryhmissä tilanne on tässä suhteessa parempi.

Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeino­tilaston sekä syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilastojen tietoja on jatkossa tarkoitus julkaista sekä kansallisella luokituksella että ICCS-luokituksella.

Taulukko 1. Tietoon tulleet rikokset ICCS-rikos­luokituksen pääryhmittäin
Taulukko 1. Tietoon tulleet rikokset ICCS-rikos­luokituksen pääryhmittäin. Lähde: Tilastokeskus, Rikos- ja pakkokeino­tilasto
Lähde: Tilastokeskus, Rikos- ja pakkokeino­tilasto
Taulukko 2. Tietoon tulleet ympäristö­rikokset ICCS-rikos­luokituksella
Taulukko 2. Tietoon tulleet ympäristö­rikokset ICCS-rikos­luokituksella.  Lähde: Tilastokeskus, Rikos- ja pakkokeino­tilasto
Lähde: Tilastokeskus, Rikos- ja pakkokeino­tilasto

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
8.5.2018
Kimmo Haapakangas

Pojista on polvi parantunut myös rikos­tilastojen valossa. Nuorten osuus kaikista rikos­epäilyistä on laskussa, samoin rikoksesta epäiltyjen osuus nuorten ikä­luokissa.