tk-icons
Sivuston näkymät

Kun rahat ovat vähissä, päivittäis­kulutuksesta tingitään muihin menoihin

29.8.2018
Mira Kajantie

Etenkin pienituloiset ja lapsi­perheet käyttävät päivittäisiin menoihin vähemmän rahaa kuin lain­säätäjä on arvioinut tarpeelliseksi tasoksi.

Toimeentulotuen perusosan tarkoitus on kattaa perus­turvan varaan joutuneen koti­talouden välttämättömät päivittäiset menot. Tämän selvityksen (alla enemmän menetelmästä) perusteella perus­osa riittäisi kattamaan jopa keski­tuloisen koti­talouden välttämättömät päivittäis­menot edellyttäen, että tuki käytettäisiin kokonaisuudessaan niihin hyödykkeisiin, mihin se on tarkoitettu.

Lapsiperheet ja pieni­tuloiset kuitenkin tinkivät päivittäisistä menoistaan kustantaakseen muuta kulutusta. Tällaisia raha­reikiä voivat olla esimerkiksi koti tai auto, joista ei voida tai haluta luopua, vaikka tulot eivät niihin riittäisi.

Tässä artikkelissa tarkastellaan toimeentulo­tukilaissa määritellyn kohtuullisen elin­tason toteutumista eri väestö­ryhmissä vertaamalla toteutunutta päivittäis­kulutuksen tasoa ja laskennallisen toimeen­tulotuen perus­osan määrää. Vertailu perustuu kulutus­tutkimuksen 2016 aineistoon.

Paljonko kohtuullinen elämä Suomessa maksaa?

Perusturvan varaan joutuvan tulisi pystyä yllä­pitämään elin­tasoa, joka ei liiaksi poikkea väestön vallitsevasta tasosta. Vuonna 2016 kohtuullisen elin­tason hinnaksi asetettiin 485 euroa, mikä oli toimeen­tulotuen perus­osan määrä yksin­asuvalle.

Perusosan lisäksi tukea myönnetään tarpeen mukaan kohtuullisiin asumis­menoihin, sairaanhoito­kuluihin ja lasten päivähoito­maksuihin.

Vajaalla 500 eurolla kuukaudessa yksin­asuvan tulisi siis pystyä syömään ja vaatettamaan itsensä, huolehtimaan kodista ja henkilö­kohtaisesta hygieniasta, liikkumaan, harrastamaan, pitämään yllä sosiaalisia suhteita ja pysymään ajan tasalla ajan­kohtaisista asioista. Sillä tulee kattaa myös kaikki muut vastaavat joka­päiväiseen toimeen­tuloon kuuluvat päivittäis­menot. Näihin toimeentulo­tukilaissa määriteltyihin tarpeisiin ja hyödykkeisiin viitataan jatkossa päivittäis­menoina.

Lähes puolet päivittäis­menoista ruoka­kuluja

Ravinto on selvästi arjen suurin meno­erä. Vaikka sen osuus kokonais­menoista onkin laskenut tasaisesti viimeisten 30 vuoden ajan, edelleen lähes puolet päivittäis­menoista on ruoka­kuluja. (Kuvio 1)

Kuvio 1. Päivittäis­menojen rakenne 2016
Kuvio 1. Päivittäis¬menojen rakenne 2016 Lähde: Tilasto¬keskuksen kulutus¬tutkimus 2016
Lähde: Tilasto­keskuksen kulutus­tutkimus 2016

Vaatteisiin ja poltto­aineisiin kuluu keski­määrin yhtä paljon rahaa, noin kymmenys arjen kuluista.

Ryhmä muut sisältää seka­laisia menoja kampaajasta talous­paperiin, mutta eniten tässä ryhmässä kuluu leluihin, peleihin sekä harrastus- ja urheilu­tarvikkeisiin.

Loppu viidennes käytetään muihin perus­asioihin kuten tieto­liikenteeseen, harrastuksiin, henkilö­kohtaisiin terveys- ja hygienia­tuotteisiin sekä paikallis­liikenteeseen.

Hyvätuloinen kuluttaa perus­arjessa kaksi kertaa enemmän kuin pieni­tuloinen

Hyvätuloisimmilla kuluu päivittäis­menoihin yli kaksin­kertainen summa pieni­tuloisiin verrattuna. Pelkästään ruoka­menot ovat hyvä­osaisilla lähes kaksin­kertaiset, harrastus­menot jopa nelin­kertaiset. (Kuvio 2)

Kuvio 2. Päivittäiskulutuksen rakenne ja määrä 2016 tulo­ryhmittäin, €/kk/kulutus­yksikkö
Kuvio 2. Päivittäiskulutuksen rakenne ja määrä 2016 tulo¬ryhmittäin, €/kk/kulutus¬yksikkö Lähde: Tilasto-keskuksen kulutus¬tutkimus 2016
Lähde: Tilasto­keskuksen kulutus­tutkimus 2016

Polttoaineisiin ja sanomalehti­tilauksiin hyvä­tuloisimmat käyttävät noin kolmin­kertaisen summan kuukausittain.

Lähimmäksi hyvä­tuloisten arki­kulutusta pieni­tuloiset yltävät tietoliikenne­kuluissa, jotka ovat heillä ”vain” 30 prosenttia pienemmät.

Kun perhe­rakenteen perusteella muodostettua laskennallista toimeen­tulotuen perus­osan määrää verrataan toteutuneeseen päivittäis­kulutukseen eri tulo­ryhmissä, tuen määrä ylittää selvästi alempien tulo­luokkien todellisten päivittäis­menojen määrän. Vasta keski­tuloiset kuluttavat arjessa suurin piirtein sen, mitä lain­säätäjä on katsonut tarpeelliseksi tasoksi, ja vain ylimmässä tulo­luokassa päivittäis­menoihin kuluu selvästi enemmän. (Kuvio 3)

Kuvio 3. Laskennallisen toimeen­tulotuen perus­osan ja päivittäis­kulutuksen määrät tulo­ryhmän mukaan 2016, euroa/kk/kulutus­yksikkö
Kuvio 3. Laskennallisen toimeen¬tulotuen perus¬osan ja päivittäis¬kulutuksen määrät tulo¬ryhmän mukaan 2016, euroa/kk/kulutus¬yksikkö Lähde: Tilastokeskuksen kulutus¬tutkimus 2016 ja omat laskelmat
Lähde: Tilastokeskuksen kulutus­tutkimus 2016 ja omat laskelmat

Kuviossa 4 vertailu on tehty tulo­luokkien sijaan kotitalous­tyyppien välillä. Määrät ovat jokseenkin tasa­painossa yksin­asuvilla ja yli 65-vuotiailla.

Kuvio 4. Laskennallisen toimeen­tulotuen perusosan ja päivittäis­kulutuksen määrät kotitalous­tyypin mukaan 2016, euroa/kk/koti­talous

Kuvio 4. Laskennallisen toimeen¬tulotuen perusosan ja päivittäis¬kulutuksen määrät kotitalous¬tyypin mukaan 2016, euroa/kk/koti¬talous Lähde: Tilastokeskuksen kulutus¬tutkimus 2016 ja omat laskelmat
Lähde: Tilastokeskuksen kulutus­tutkimus 2016 ja omat laskelmat

Lapsettomat parit käyttävät päivittäis­hyödykkeisiin enemmän kuin lain­säätäjän on arvioinut tarpeelliseksi tasoksi, mutta lapsi­perheet ja etenkin yksin­huoltajat kuluttavat selvästi tätä vähemmän. 

Mihin tingityt rahat kuluvat?

Etenkin pienituloiset ja lapsi­perheet joutuvat tinkimään päivittäis­menoista selviytyäkseen muista kuluistaan. Näin ainakin, jos toteutunutta kulutusta verrataan laissa arvioituihin tarpeellisiin päivittäis­menoihin. Syitä voi olla useita.

Ensinnäkin on huomattava, että tässä tarkastelussa ei ole eritelty koti­talouksia, jotka ovat todellisuudessa saaneet toimeen­tulotukea. On mahdollista, että päivittäis­kulutuksesta tingitään, koska tulot eivät yllä laissa kohtuulliseksi arvioidulle tasolle. Jos etuuksia ei hyödynnetä täysi­määräisesti, tulot voivat jäädä alle minimi­toimeentuloksi katsotun määrän.

Päivittäiskulutuksen ohella suurin menoerä on asuminen. Vuokralla asuminen on selvästi yleisintä alimmassa tulo­luokassa, jossa vuokria maksetaan kymmen­kertainen määrä ylimpään tulo­luokkaan verrattuna. Muut asumis­kulut kuten sähkö ja vesi­maksut vievät myös merkittävän osan kulutus­menoista. Asumis­menoihin myönnetään tukea erikseen todellisen tarpeen mukaan, mutta vain kohtuulliseksi katsottuun rajaan asti, jolloin ylimenevä osa jää koti­talouden maksettavaksi.

Rahaa kuluu myös auton kunnossa­pitoon, vakuutuksiin ja matkustamiseen. Alimmassa tulo­luokassa näihin menoihin kuluu vain neljännes siitä, mitä ylimmässä tulo­luokassa kuluu, mutta silti ne vievät merkittävän osan pieni­tuloisen varoista.

Myös nautintoaineet ja uhka­pelit vievät taloudellisia resursseja. Alimmassa tulo­ryhmässä niihin kuluu tulo­ryhmistä suhteellisesti eniten rahaa.

Lisäksi on vielä muistettava, että lainan­lyhennyksiä ei lueta kulutus­menoihin, joten voi vain arvella, onko kulutus­luotoilla ja pika­vipeillä tässä näkyvää vaikutusta. Kulutus­luottojen lyhennykset kun pienentävät kulutus­mahdollisuuksia, jolloin jostain on tingittävä.

Toimeentulotuen perusosa riittäisi tarkoitukseensa, mutta miten on muun sosiaali­turvan laita

Suomen sosiaaliturva on tunnetusti moni­mutkainen järjestelmä, jonka kokonaisuutta on vaikea hallita. Kun turva­verkkoa korjataan jostain kohtaa, seurauksena saattaa olla ennustamaton ongelma toisaalla. Järjestelmän yksin­kertaistamista on yritetty esimerkiksi Sata-komitean toimesta viime vuosi­kymmenellä ja parhaillaan perus­tulokokeilun avulla.

Heinäkuussa Yhteisvastuun nälkä-aiheinen kirjoitus­kilpailu herätti keskustelua. Kilpailuun osallistunut mieshenkilö kertoi toimeen­tulotuen perusosan riittävän hyvin hänen päivittäisiin menoihinsa. Monet olivat asiasta jyrkästi eri mieltä, ja tuskin kukaan ajattelee, että elämä perus­turvan varassa olisi leveää.

Tämä selvitys tukee näkemystä, että toimeen­tulotuen perusosa on riittävällä tasolla, mutta edellyttäen että raha käytetään kokonaisuudessaan siihen, mihin se on tarkoitettu eli päivittäis­menoihin. Näyttää kuitenkin siltä, että suuri osa koti­talouksista joutuu tinkimään arki­menoistaan kustantaakseen muita kuluja.

Löytyykö aukko jostain muualta sosiaali­turvasta, esimerkiksi korvattavien asumis­kulujen ylärajoista? Entä ajaako auton välttämättömyys harvaan asutuilla seuduilla ihmisiä ongelmiin? Osaavatko ihmiset hyödyntää sosiaali­turvaa ja oikeuksiaan riittävästi? Vaatisi laaja-alaista toimeen­tulon asian­tuntemusta syiden arvioimiseksi.

Kulutustutkimuksen aineistosta kuitenkin selviää, että lain­säätäjän arvio hyvän arki­elämän minimi­kustannuksista on kohdallaan, mutta suuri osa koti­talouksista ei siihen syystä tai toisesta kuitenkaan yllä.

----------------------------

Selvityksen menetelmästä

Tässä selvityksessä verrataan toimeentulo­tukilaissa määritellyn kohtuullisen elin­tason toteutumista eri väestö­ryhmissä kulutus­tutkimuksen aineiston avulla. Tarkoitus ei ole ottaa kantaa perus­turvan riittävyyteen vaan tarkastella sen suhdetta toteutuneeseen kulutukseen päivittäis­hyödykkeiden osalta.

Lähtökohdaksi on otettu toimeen­tulotuen perus­osan määrä ja säädöksessä mainitut hyödykkeet, koska muualla sosiaali­turvan lain­säädännössä ei löydy tarkempaa kuvausta siitä, mitä kohtuulliseen elin­tasoon tulisi sisältyä.

Aineistoon muodostettiin koti­talouden rakenteen perusteella laskennallinen toimeen­tulotuen perus­osa jokaiselle koti­taloudelle. Vastaavasti laissa määritellyt menot on pyritty poimimaan mahdollisimman kattavasti kulutus­tutkimuksen aineistosta.

Tuloluokkien välisissä vertailussa koti­talouksien koko­erot on huomioitu jakamalla eurot koti­talouden kulutus­yksikköjen määrällä. Alemmissa tulo­luokissa on enemmän pieniä yhden hengen talouksia, jolloin pelkkä keski­arvojen vertailu voi antaa väärän kuvan tulo­luokkien välisistä suhteista.

Poiminnoissa on väistämättä tulkinnan­varaa. Mitä ovat esi­merkiksi laissa mainitut ”vastaavat joka­päiväiseen toimeen­tuloon kuuluvat menot”? Esi­merkiksi polttoaine­kulut poimittiin mukaan, vaikka auton välttämättömyydestä voi olla montaa mieltä esi­merkiksi asuin­paikasta riippuen.

Kirjoittaja työskentelee kulutus­tutkimuksen yli­aktuaarina Tilasto­keskuksen koti­talouksien kulutus -tilastossa.

 

Tutustu myös Oma talous -laskuriin. Voit verrata oman kotitaloutesi tuloja, kulutusta ja varallisuutta muihin samassa tai eri elämäntilanteessa oleviin kotitalouksiin. Pääset laskuriin tästä.

Kommentit

Lue samasta aiheesta: