tk-icons
Sivuston näkymät

Miehillä ja naisilla eriväriset lipukkeet kieltolaki­­äänestyksessä

26.7.2018
Tiina Tuomaala
Kuva: Rönnberg A / Helsingin kaupunginmuseo.

Enemmistö naisistakin kannatti kieltolain kumoamista, lain kannattajia oli kuitenkin enemmän kuin miesten keskuudessa.

Vuosina 1919-1932 Suomessa oli voimassa ns. kielto­laki, joka kielsi alkoholia sisältävien aineiden maahan­tuonnin, valmistuksen ja  myynnin muihin kuin lääkinnällisiin, teknisiin tai tutkimuksellisiin tarkoituksiin. Tarkoituksena oli vähentää alkoholin­käyttöä ja siitä aiheutuneita ongelmia.

Viinan salakuljetus ja myyminen kuitenkin yleistyi, ja niistä tuli monelle suomalaiselle elin­keino. Viinaa rahdattiin pirtu­laivoilla Suomen­lahden yli, ja mustat autot kuljettivat sitä sisä­maahan Pohjois-Suomea myöten. Ravintoloissa myytiin yleisesti kovaa teetä.

Yhdysvalloista alkanut yleis­maailmallinen lama ylettyi Suomeenkin 1920-luvun lopulla. Suomen valtio tarvitsi kipeästi lisää vero­tuloja, ja alkoholin myynnistä niitä olisi saatavilla.

Kieltolain purkaminen ei kuitenkaan ollut ongelmatonta, koska edus­kunnan enemmistö oli vielä sen kannalla. Niinpä hallitus järjesti "yleisen neuvoa-antavan kansanäänestyksen väkijuomalainsäädännön perusteiden selvittämiseksi" joulukuun 29. ja 30. päivä vuonna 1931.

Kolme vaihtoehtoa 

Kansanäänestyksen äänestysluettelona käytettiin vuoden 1931 eduskuntavaalia varten valmistettua vaaliluetteloa. Äänioikeutettuja oli kaikkiaan 1 752 315, joka oli 51,3 prosenttia koko henkikirjoihin merkitystä väestöstä.

Äänioikeutetuista 1 404 671 asui maaseudulla ja 347 644 kaupungeissa. Enemmistö (53.5 %) oli naisia, kaupungeissa naisten osuus oli 49,4 prosenttia, maaseudulla 52 prosenttia.

Koko maa pidettiin yhtenä vaali­piirinä. Äänestyksen tulokset laskettiin Uuden­maan vaali­piirin keskus­lautakunnassa. Äänestäjien oli valittava yksi seuraavista vaihto­ehdoista:

1. Onko kieltolaki pysytettävä täysi­kiellon pohjalla?

2. Onko kielto­laki muutettava ja säädettävä laki, joka sallii mietojen alkoholi­juomien valmistuksen ja kaupan säännöstelyn ja verotuksen alaisena?

3. Onko kieltolaki kumottava ja säädettävä laki, joka sallii muidenkin kuin mietojen alkoholi­juomien valmistuksen ja kaupan säännöstelyn ja verotuksen alaisena?"

Miehet äänestivät aktiivisemmin  

Naisten ja miesten äänestys­lipukkeet olivat eri­värisiä. Sen avulla oli mahdollista selvittää, miten äänestivät miehet ja miten naiset.

Äänestysaktiivisuus oli huomattavasti heikompaa kuin eduskuntavaaleissa, mutta vilkkaampaa kuin kunnallisissa vaaleissa. Kaikkiaan vaali­uurnilla kävi 777 885 ääni­oikeutettua eli 44,4 prosenttia kaikista äänioikeutetuista. Miehet (55,2 %) olivat hieman aktiivisempia äänestämään kuin naiset.

Kaupungeissa äänestettiin suhteellisesti enemmän (54,3 %) kuin maa­seudulla (41,9 %). Silloisista lääneistä vilkkaimmin äänestettiin Uudellamaalla (55,3 %), Ahvenan­maalla (49.6 %) ja Viipurin läänissä (48,8 %). Kaikkein laiskimmin äänestettiin Oulun läänissä (37,8 %).

"Erikoisesti pistää silmiin ahvenan­maalaisten vilkas osanotto kieltolaki­äänestykseen, sillä mielen­kiinto muihin vaaleihin on Ahvenan­maalla tavallisesti ollut laimeampi kuin muualla maassa. Muutenkin äänestettiin ruotsin­kielisissä kunnissa, varsinkin Uuden­maan läänissä, yleensä innokkaammin kuin suomen­kielisissä."

Äänestyksen tulos oli selvä: kansa kannatti kielto­lain kumoamista. Enemmistö ääni­oikeutetuista (70,6 %) valitsi vaihto­ehdoista kolmannen, kielto­lain jatkamista kannatti vain vajaa kolmas­osa (28,0 %). Vaihto­ehto kaksi sai vain murto-osan äänistä (1,4 %).

Eduskunta vahvisti uuden väkijuoma­lain helmi­kuussa 1932 ja Valtion omistama Oy Alkoholi­liike Ab – yksin­oikeutenaan tuoda, viedä, valmistaa ja myydä alkoholi­juomia Suomessa – avasi ovensa 5. huhtikuuta samana vuonna.

Houtskarissa kaikki vastaan, Kaustisella melkein kaikki puolesta

Äänestystulokset annettiin Tilastolliselle pää­toimistolle yksityis­kohtaisempaa käsittelyä ja julkaisemista varten. Noin puolen vuoden kuluttua, vuoden 1932 toukokuussa, tulokset julkaistiinkin Suomen Virallinen tilasto (SVT) –julkaisusarjassa.

"Täten saatetaan julkisuuteen joulukuun 29. ja 30. p:nä v. 1931 toimitetusta kieltolaki­äänestyksestä tehty tilasto. Julkaisun laatimisesta on lähinnä huolehtinut alle­kirjoittanut J ä r v i n e n. Helsingissä, Tilastollisessa pää­toimistossa, touko­kuussa 1932." 

Julkaisu on kolmikielinen. Käytetyt kielet olivat suomi, ruotsi ja ranska. Julkaisu sisältää ääni­oikeutettujen ja äänestäneiden määrät suku­puolen ja alueen mukaan sekä äänestyksen tulokset kunnittain suku­puolen mukaan.

Kieltolain kumoamisen puolesta äänestäneistä naisten osuus (65,3 % hyväksytyistä naisten äänistä) oli suhteellisesti pienempi kuin miesten (74.8 % hyväksytyistä miesten äänistä). Selvä enemmistö naisistakin kuitenkin kannatti kielto­lain kumoamista.

Kaupungeissa kieltolain purkamista kannatettiin pää­sääntöisesti enemmän kuin maa­seudulla. Varsinkin maa­seudun nais­äänestäjät antoivat suhteellisen paljon ääniä kielto­lain jatkamisen puolesta.

Kieltolain purkamista kannatettiin eniten Ahvenan­maan läänissä ja Uuden­maan läänissä sekä Etelä-Suomen rannikko­seudun pienissä, ruotsin­kielisissä kunnissa. Houtskarissa kaikki 536 äänestänyttä äänestivät yhtenä miehenä ja naisena vaihto­ehtoa kolme eli kielto­lain purkamista.

Kieltolain jatkamisen kannattajia löytyi taas suhteellisesti eniten Vaasan läänin suomen­kielisistä kunnista ja Oulun läänistä. Kaustisilla 84,2 prosenttia äänestäjistä kannatti kielto­lain jatkamista.

Kieltolakiäänestyksen lisäksi Suomessa on järjestetty vain toinen koko valta­kunnan neuvoa-antava kansan­äänestys. Se oli vuonna 1994, kun äänestettiin Suomen EU-jäsenyydestä.

 

Kirjoittaja on erikois­suunnittelija Tilastokeskuksen tietopalvelu-yksikössä.

Lähde: Kieltolakiäänestys vuonna 1931. Suomen virallinen tilasto. 29 C, Vaalitilasto; 1. Helsinki 1932: Tilastollinen päätoimisto [viitattu 18.7.2018]. Suora lainaus sivulta 3, 5 ja 8.

Tilastokeskus on digitoinut Suomen virallisen tilasto (SVT) -sarjan julkaisut sen koko historian ajalta. Kaikkiaan noin 20 000 julkaisusta jo yli 6 000 on luettavissa Kansalliskirjaston avoimessa Doria-verkkopalvelussa ja määrä karttuu nopeasti.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
9.7.2018
Tiina Tuomaala

Suomen ensimmäinen varsinainen väestönlaskenta, ns. kaupunki­laskenta, suoritettiin vuonna 1870 neljässä kaupungissa: Helsingissä, Turussa, Viipurissa ja Oulussa. Aiemmat väkiluku­tiedot perustuivat kirkon­kirjojen ja henki­kirjojen tietoihin.

Blogi
1.6.2018
Mari Ylä-Jarkko

Vietin vuoden työskennellen Kansainvälisen Valuuttarahaston IMF:n palveluksessa Washington D.C:ssä. Vanhemman ekonomistin pestini oli Tilasto-osastolla Reaalisektori-yksikössä. Reaalisektorilla tarkoitetaan kansantalouden tilinpitoa ja hintatilastoja.

Artikkeli
5.3.2018
Jussi Melkas

”Missiota ei yleensä ole esitetty tilastojen ymmärtämisen elementiksi”, kirjoittaa Jussi Melkas. Tilastojen luku­taitoa pitkään itsekin opettanut Tilasto­keskuksen ex-tietopalvelu­johtaja oivaltaa Hans Roslingin muistelmista, että osatakseen kysyä oikein pitää olla käsitys siitä, mikä maailmassa on tärkeää ja korjattavaa.

Blogi
3.1.2018
Vieraskynä: Jussi Melkas

Virallisen tilaston toiminta­ympäristön on nopeasti muuttunut haasteelliseksi. Keskeinen muuttuja on digitalisaatio, jolla on ollut sekä suoria että välillisiä vaikutuksia tieto­markkinoihin. Tiedon näköistä informaatiota liikkuu verkossa valtavat määrät, ja se kilpailee tilasto­informaation kanssa sekä sisällöillä, nopeudella että vakuuttavuudella.