tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Mitä kuuluu ruuan halpuutukselle?

7.3.2018
Jaana Hellman
Kuva: pixhill

Ruuan halpuutus on jatkunut viimeiset pari vuotta. Miten hinnat ovat kehittyneet halpuutuksen aikana leivän, lihan ja maitotuotteiden osalta, ja kuka on halpuuttanut eniten, kauppa vai tuottajat?  

 

Ruuan halpuutus on jatkunut viimeiset pari vuotta. Miten hinnat ovat kehittyneet halpuutuksen aikana leivän, lihan ja maitotuotteiden osalta, ja kuka on halpuuttanut eniten, kauppa vai tuottajat?  

S-ryhmä aloitti ruuan halpuutuskampanjat näyttävästi vuoden 2015 alussa. He ilmoittivat laskevansa elintarvikkeiden hintoja tinkimällä katteestaan ja tehostamalla toimintaansa. Samalla luvattiin, että halpuutusta ei revitä ruuan tuottajien selkänahasta.

Hinta-asiantuntija Ilkka Lehtinen kirjoitti vuoden 2015 elokuussa Tieto&Trendit-blogissa, että ruuan halpuutus ei ole peräisin pelkästään kaupan omasta katteesta.

Lehtinen tarkasteli kolmea pääryhmää – vilja-, liha- ja maitotuotteita – ja totesi, että laskeneet tuottaja- ja tuontihinnat ovat avittaneet ruuan halpuutusta huomattavasti. Huippuvuoden 2013 jälkeen raaka-aineiden tuottajahinnat olivat kaikissa pääryhmissä laskeneet huomattavasti enemmän kuin kuluttajahinnat.

Mitä kuuluu halpuutukselle nyt? Miltä näyttää ruuan tuottaja- ja kuluttajahintojen kehitys halpuutuksen alusta tähän päivään tilastojen valossa?

Leivän kuluttajahinnat laskeneet hiukan enemmän kuin leivän tuottajahinnat

Tuotantokustannusten nousu ja viljan korkea kysyntä suhteessa tarjontaan johtivat ennätyskorkeisiin viljan tuottajahintoihin vuosina 2010–2013. Olosuhteiden muututtua viljan tuottajahinta laski roimasti vuonna 2013 (kuvio 1). Tämän jälkeen tuottajahinta on sahannut pienempää liikettä ylös alas.

Keskimäärin viljan tuottajahinta laski 1,7 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2017. Samalla aikavälillä leivän tuottajahinnat laskivat 0,4 prosenttia. Leivän kuluttajahinnat halpenivat eniten, 2,0 prosenttia.

Kuvio 1. Viljan tuottajahinnan sekä leivän tuottaja- ja kuluttajahintojen kehitys 2010–2017, 2010=100

Lähde: Tilastokeskus, kuluttajahintaindeksi, teollisuuden tuottajahintaindeksi, maatalouden tuottajahintaindeksi

Viljan alhaalla pysyneet tuottajahinnat ovat mahdollisesti avittaneet leivän tuottaja- ja kuluttajahintojen lievähkön laskun jatkumista. Liian suoraviivaista yhteyttä näiden välille ei kuitenkaan tule vetää, koska viljan hinnan osuus leivän tuottaja- ja kuluttajahinnasta on melko pieni.

Leivän hintaan vaikuttavat myös muun muassa energian hinnat, kuljetuskustannukset sekä palkat. Viljan tuottajahintaan taas vaikuttavat muun muassa maailmanmarkkinahinnat ja varastotilanne.

Lihaa halpuutettu teollisuuden siivittämänä

Myös lihan tuottajahinta lähti reippaaseen laskuun vuonna 2013 (kuvio 2).

Vuoden 2016 loppupuolelta lihan tuottajahinnan kehitys on kuitenkin ollut nousujohteinen. Keskimäärin lihan tuottajahinnat nousivat 0,8 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2017. Samaan aikaan lihateollisuus on laskenut hintojaan 5,2 prosenttia, kun taas lihan kuluttajahinnat ovat laskeneet 4,5 prosenttia.

Kuvio 2. Lihan tuottajahinnan sekä lihatuotteiden tehdashintojen ja kuluttajahintojen kehitys 2010–2017, 2010=100

Lähde: Tilastokeskus, kuluttajahintaindeksi, teollisuuden tuottajahintaindeksi, maatalouden tuottajahintaindeksi

Kauppa näyttäisi siis halpuuttaneen hintoja, mutta tämä näyttäisi tapahtuneen lihateollisuuden tuottajahintojen laskun siivittämänä.

Maidon tuottajahinta edelleen alhainen – kuluttajille halpuutus on jatkunut

Vuonna 2014 Venäjä asetti tuontirajoituksia maataloustuotteille, ja vuonna 2015 EU vapautti maitokiintiöt. Näistä syttyneen maitokriisin seurauksena maidon tuottajahinta putosi huomattavasti vuoden 2015 alussa. Tätä seurasi myös maidon ja maitotuotteiden kuluttajahintojen lasku, joskin kuluttajahinnoissa lasku pysyi maltillisempana.

Vuosina 2015–2017 maidon tuottajahinnat heiluivat hiukan ylös alas. Keskimäärin tuottajahinnat ovat pysyneet lähes samalla tasolla vuodesta 2015 vuoteen 2017. Maidon ja maitotuotteiden kuluttajahinnat puolestaan ovat samalla aikavälillä laskeneet reilut kolme prosenttia. (Kuvio 3)

Tilastojen valossa näyttäisi siis siltä, että maidon tuottajahinta ei ole halpuutuksen alkamisesta laskenut lisää, mutta toisaalta alhaalla pysynyt hinta lienee vaikuttanut halpuutuksen jatkumiseen.

Kuvio 3. Maidon tuottajahinnan ja maitotuotteiden kuluttajahintojen kehitys 2010–2017, 2010=100

Lähde: Tilastokeskus, kuluttajahintaindeksi, maatalouden tuottajahintaindeksi

Kuka siis halpuuttaa?  

Viimeaikainen uutisointi on nostanut esiin kaupan vahvan aseman hintojen määrittelyssä. Väitteiden mukaan kauppa sanelee hinnat ja muut pelisäännöt muille ruokaketjun toimijoille.

Yllä esitettyjen tilastojen perusteella väitteiden paikkansapitävyyteen ei voi suoraan ottaa kantaa. Ruuan raaka-aineiden hintoihin vaikuttaa useampi tekijä, kuten satokausi, maailmanmarkkinat, sekä tuotantokustannukset.

Samoin teollisuuden tuottajahintojen taustalla on monta muuttujaa; tuotanto- ja markkinointikustannusten lisäksi myös tuontielintarvikkeet haastavat kotimaista elintarviketeollisuutta. 

Voitaneen kuitenkin sanoa, että raaka-aineiden tuottajahintojen pysyminen alhaisina on yksi tekijä jatkuneen halpuutuksen takana. Jonkinasteinen poikkeus tähän näyttäisi olevan liha.

Lihan tuottajahinnat ovat olleet reilun vuoden ajan nousussa, kun taas lihateollisuuden tuottajahinnat ovat samaan aikaan selkeästi laskeneet. Halpuutus lihan kuluttajahinnoissa näyttäisi lähinnä seuranneen teollisuuden alentuneita hintoja.

 

Jaana Hellman työskentelee hintaindeksien kehittämispäällikkönä Talous- ja ympäristötilastot -yksikössä.

 

Katso, miten elintarvikkeiden hinnat ovat kehittyneet Euroopassa. Elintarvikkeiden hintojenseurantasovellus näyttää elintarvikkeiden hintakehityksen tuottajilta kuluttajille eri Euroopan maissa. Tutustu tähän ja muihin Eurostatin visualisointisovelluksiin

 


 

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
19.1.2018
Ilkka Lehtinen

Elintarvikkeiden reaalihinnat ja kulutus­määrät ovat muuttuneet roimasti Suomen EU-jäsenyyden aikana. Ilkka Lehtisen suhteellisten hintojen muutoksia käsittelevässä artikkelissa perehdytään ns. lautas­mallin aines­osien hinta­kehitykseen ja kulutukseen.

Blogi
5.6.2017
Ilkka Lehtinen

Mediasta saa käsityksen, että asunto­­kauppa käy nyt ennätys­­vilkkaana. Mitä asunto­­kaupalla tarkoitetaan ja mihin ajan­­kohtaan vertailu tehdään?