tk-icons
Sivuston näkymät

Pohjoismainen tietovaihto kohentaa kuvaa Suomen koulutustasosta - tiedot tarkentuneet

12.11.2018
Kaija Ruotsalainen
Kuva: Shutterstock

Tiedonvaihdossa noin 13 100 henkilölle saatiin tutkinto, joka on korkeampi kuin Tilastokeskuksen tutkintorekisterissä oleva tieto. Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita oli lähes 200 000, valtaosa heistä löytyy Ruotsin rekisteristä. Tämä artikkeli korvaa 18.9. ilmestyneen artikkelin.

Suomessa tilastot väestön koulutusrakenteesta perustuvat Tilastokeskuksen ylläpitämään tilastolliseen tutkinto­rekisteriin. Rekisteri pohjautuu vuoden 1970 väestölaskennassa lomakkeella kerättyihin tietoihin väestön koulutus­rakenteesta. Sen jälkeen tiedot on saatu vuosittain oppilaitoksilta henkilö­tasoisina.

Tutkintorekisterien laatu on pääosin korkeatasoinen, sillä oppilaitokset on velvoitettu toimittamaan tiedot tutkinto­rekisteriä varten vuosittain. Myös muissa Pohjoismaissa on vastaavan­tyyppiset tutkinto­rekisterit ja niiden tiedonkeruu on hyvin saman­kaltainen kuin Suomessa.

Ulkomailla suoritettujen tutkintotietojen puuttuminen on kuitenkin iso ongelma. Sen enempää maahan muuttaneiden henkilöiden muualla suorittamista tutkinnoista kuin suomalaisten ulkomailla suorittamista tutkinnoista ei kattavaa rekisteritieto­lähdettä ole olemassa (Witting 2017).

Tilastokeskuksen tutkintorekisterin mukaan 15 vuotta täyttäneestä väestöstä noin 29 prosenttia on vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa: Suomessa syntyneistä 27 prosenttia ja ulkomailla syntyneistä 54. Osalla näistä ei oikeastikaan ole suoritettu mitään tutkintoa perusasteen jälkeen, mutta osan tutkintotieto puuttuu rekisteristä. Näin on etenkin ulkomailla syntyneiden osalta.

Ulkomaalaisten ja suomalaisten ulkomailla suorittamia tutkintoja päivitetään vuosittain kahdesta lähteestä. Valviralta saadaan tiedot ulkomailla suoritetuista ja Suomessa laillistetuista terveyden­huollon tutkinnoista ja Opetus­hallitukselta saadaan ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamis- ja rinnastamis­päätökset.

Päivitysaineistoista saadut tutkintotiedot eivät välttämättä korjaa kovinkaan paljon rekisteriin jo syntynyttä ja jatkuvasti kasvavaa tutkintovajetta. Niistä saadaan tutkintotietoja lähinnä uusille maahan­muuttajille ja ne painottuvat korkeakoulu­tutkintoihin. Lisäksi ne edellyttävät henkilöiden omaa ilmoitusta tutkintoja käsitteleville viranomaisille (Witting 2017).

Tilastokeskuksessa mietitään parhaillaan, millä keinoilla tutkinto­rekisterin laatua ja kattavuutta ulkomaisten tutkintojen osalta voitaisiin parantaa. Tarkoituksena on tehdä kysely ulkomailla syntyneelle väestölle vuoden 2019 aikana yhteistyössä opetus- ja kulttuuri­ministeriön ja työ- ja elinkeino­ministeriön kanssa. Tämä tiedonkeruu ei kuitenkaan kata suomalaisten ulkomailla suoritettuja tutkintoja.

Muiden Pohjoismaiden rekistereistä noin 200 000 toisen asteen tutkintoa

Osana Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamaa hanketta, jossa tuotetaan tilastoja Pohjoismaiden välisestä liikkuvuudesta, on maiden tutkinto­rekisterien kattavuutta pyritty parantamaan vaihtamalla yksilötason tietoja henkilöiden suorittamista tutkinnoista Pohjoismaiden tilasto­virastojen välillä.

Yksilötason tiedonvaihtoon antaa mahdollisuuden EU:n tilastolaki, jonka mukaan salassa pidettäviä tietoja voidaan luovuttaa Euroopan tilasto­järjestelmään kuuluvalta viranomaiselta toiselle Euroopan tilastojen kehittämiseksi, tuottamiseksi ja laadun parantamiseksi (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, artikla 21). Tämä oikeus on sisällytetty myös Suomen tilastolakiin (Tilastolaki 13 §).

Koska Pohjoismaissa ei ole olemassa yhteistä henkilö­tunnusta, tietojen vaihto perustui henkilöiden tunnistamiseen nimen, syntymäajan ja sukupuoli­tiedon avulla. Kunkin maan tutkinto­rekisteristä poimittiin kaikki ne henkilöt, joille löytyi tutkintotieto. Näiden henkilöiden syntymäaika-, sukupuoli ja nimitiedot lähetettiin muihin tilasto­virastoihin tunnistamista varten. Tunnistaminen tapahtui vertaamalla saatuja tunnistetietoja kunkin maan tilastoviraston väestö­tietokantaan.

Tunnistetuille henkilöille eli niille, jotka jonakin ajankohtana olivat asuneet maassa, liitettiin muiden maiden tutkinto­rekisteristä henkilön korkein suoritettu tutkinto ja siihen liittyvät tiedot, kuten esimerkiksi tutkinnon ala ja aste sekä suoritus­ajankohta ja suoritus­paikka.

Kaiken kaikkiaan muiden Pohjoismaiden tutkinto­rekistereistä löytyi vähintään toisen asteen tutkinto lähes 200 000 suomalaiselle tai Suomessa vuoden 1970 jälkeen asuneelle henkilölle. Valtaosa eli noin 177 000 näistä tiedoista saatiin Ruotsin tilasto­viraston tutkinto­rekisteristä.

Tällä hetkellä viimeisin väestön koulutusrakenne­tilasto on vuodelta 2016. Kaikkiaan muiden Pohjoismaiden tutkinto­rekisteristä löytyi perusasteen jälkeinen tutkintotieto lähes 32 000:lle vuoden 2016 lopussa Suomessa asuneille henkilöille. Näistä noin 40 prosenttia määritettiin henkilön korkeimmaksi suoritetuksi tutkinnoksi (Taulukko 1).

Taulukko 1. Tutkintojen lukumäärä, jotka saatiin tiedon­vaihdon kautta muiden Pohjoismaiden tilastovirastoista
Tietolähde Kaikki Suomessa
joskus asuneet
Vuoden 2016 väestö, 31.12.
Suomessa asuneet
  3 – 8
Vähintään toisen
asteen tutkinto
3 – 8
Vähintään
toisen
asteen tutkinto
Henkilön korkeimmaksi
määritelty tutkinto
Yhteensä 198 376 31 862 13 125
Ruotsin tilastovirasto 177 097 27 003 11 749
Norjan tilastovirasto 12 476 3 196 650
Tanskan tilastovirasto 7 577 1 435 641
Islannin tilastovirasto 1 226 228 85

Noin 13 100 henkilölle saatiin tiedonvaihdossa tutkinto, joka on korkeampi kuin Tilastokeskuksen tutkinto­rekisterissä oleva tieto. Naisia tästä joukosta on hieman yli puolet eli noin 51 prosenttia. Valtaosa on myös syntynyt Suomessa, miehistä 67 ja naisista 81 prosenttia. Ruotsissa syntyneitä on noin 15 prosenttia ja muissa Pohjoismaissa syntyneitä noin yksi prosentti kussakin. Pohjoismaiden ulkopuolella syntyneitä tästä joukosta oli vajaa yhdeksän prosenttia (Taulukko 2).

Taulukko 2. Muista pohjoismaista saadut tutkinnot vuoden 2016 väestölle syntymämaan mukaan
Syntymämaa Yhteensä % Miehet % Naiset %
Yhteensä 13 125 100,0 6 408 100,0 6717 100,0
Suomi 9 686 73,8 4 261 66,5 5425 80,8
Ruotsi 1 918 14,6 1 167 18,2 751 11,2
Norja 156 1,2 106 1,7 50 0,7
Tanska 195 1,5 143 2,2 52 0,8
Islanti 38 0,3 29 0,5 9 0,1
Muu maa, tuntematon 1 132 8,6 702 11,0 430 6,4

Eniten muista Pohjoismaista saatiin toisen asteen tutkintoja. Niitä oli noin 32 prosenttia saaduista tutkinnoista: miesten 40 ja naisten tutkinnoista 25 prosenttia. Naisilla suoritetut tutkinnot painottuivat korkeakouluaste­tutkintoihin: niitä oli yli 60 prosenttia saaduista tutkinnoista. Miehillä vastaava osuus oli noin 46 prosenttia (Taulukko 3).

Taulukko 3. Muista Pohjoismaista saadut tutkinnot vuoden 2016 väestölle koulutusasteittain
Koulutusaste Yhteensä % Miehet % Naiset %
Yhteensä 13 125 100,0 6 408 100,0 6 717 100,0
Toinen aste 4 248 32,4 2 552 39,8 1 696 25,2
Erikoisammattikoulutusaste 266 2,0 195 3,0 71 1,1
Alin korkea-aste 1 606 12,2 740 11,5 866 12,9
Alempi korkeakouluaste 3 348 25,5 1 190 18,6 2 158 32,1
Ylempi korkeakouluaste 3 170 24,2 1 443 22,5 1 727 25,7
Tutkijakoulutusaste 487 3,7 288 4,5 199 3,0

Tavallisimmat koulutusalat olivat tekniikka, kauppa, hallinto ja oikeustieteet sekä terveys ja hyvinvointi. Näiden alojen tutkintoja oli hieman yli puolet (51 %). Eniten tiedon­vaihdossa muista Pohjoismaista saaduista tutkinnoista oli tekniikan alan tutkintoja, joita oli lähes 2 700 eli reilu viidennes kaikista saaduista tutkinnoista.

Tekniikan alan tutkinnot korostuivat etenkin toisen asteen tutkinnoissa ja erikois­ammatti­tutkinnoissa. Näistä jopa kolmasosa oli tekniikan alan tutkintoja. Kuitenkin toisen asteen tutkinnoista lähes 40 prosenttia oli yleissivistävää koulutusta eli lähinnä ylioppilas­tutkintoja. Palvelualojen tutkintoja oli noin 10 prosenttia ja kaupan, hallinnon ja oikeus­tieteiden tutkintoja noin yhdeksän prosenttia (Taulukko 4).

Korkea-asteen tutkinnoissa nousi esille selkeämmin kaksi koulutusalaa. Eniten oli terveyden- ja hyvinvointi­alan tutkintoja (23 %) ja toiseksi eniten kaupan, hallinnon ja oikeus­tieteiden tutkintoja (18 %).

Taulukko 4. Muista Pohjoismaista saadut tutkinnot vuoden 2016 väestölle koulutusaloittain

Koulutusala Yhteensä Toinen
aste 1)
Korkea-
aste
Yhteensä Toinen
aste 1)
Korkea-
aste
  lkm lkm   % % %
Yhteensä 13 125 4 514 8 611 100,0 100,0 100,0
Yleissivistävä koulutus 1 712 1 712 0 13,0 37,9 0,0
Kasvatusalat 937 9 928 7,1 0,2 10,8
Humanistiset ja taidealat 1 047 135 912 8,0 3,0 10,6
Yhteiskunnalliset alat 756 0 756 5,8 0,0 8,8
Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 1 925 402 1 523 14,7 8,9 17,7
Luonnontieteet 455 0 455 3,5 0,0 5,3
Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 265 43 222 2,0 1,0 2,6
Tekniikan alat 2 654 1 523 1 131 20,2 33,7 13,1
Maa- ja metsätalousalat 206 46 160 1,6 1,0 1,9
Terveys- ja hyvinvointialat 2 153 182 1 971 16,4 4,0 22,9
Palvelualat 708 432 276 5,4 9,6 3,2
Tuntematon tai ei tietoa 307 30 277 2,3 0,7 3,2
1) Toinen aste sisältää erikoisammattitutkinnot

Tiedonvaihdolla suurin vaikutus Ahvenanmaan tilastoihin

Tutkintorekisterin alipeitto vaikuttaa tarkasteluihin, joissa keskitytään ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oleviin. Eniten tämä näkyy maakunnissa, joissa asuu paljon maahan­muuttajia tai joista on yleistä lähteä opiskelemaan ulkomaille. Siten on todennäköistä että koulutustaso on oikeaa tasoa alhaisempi Uudellamaalla maahan­muuton seurauksena ja Ahvenanmaalla siksi, että ahvenan­maalaiset nuoret suorittavat usein tutkinnon Ruotsissa tai muualla ulkomailla. (Witting 2017) Lähtö­oletuksena olikin, että tiedonvaihdon kautta koulutus­tason nousu näkyisi etenkin Ahvenan­maalla.

Vuoden 2016 lopussa Tilastokeskuksen tutkinto­rekisterin mukaan 15 vuotta täyttäneestä väestöstä vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita oli koko maassa 71 prosenttia. Koulutustaso oli korkein Pirkanmaalla, jossa tutkinnon suorittaneiden osuus oli noin 74 prosenttia.

Tutkintorekisterin mukaan matalin koulutustaso oli juuri Ahvenan­maalla, jonka 15 vuotta täyttäneestä väestöstä toisen tai korkeamman asteen tutkinto oli 63 prosentilla. Tämä on noin kahdeksan prosentti­yksikköä alempi verrattuna koko maan arvoon ja ero toiseksi matalimman koulutustason maakuntaankin tutkinnon suorittaneiden osuudessa oli yli viisi prosentti­yksikköä. Korkea-asteen tutkinnon oli ahvenanmaalaisista suorittanut tutkinto­rekisterin mukaan 23 prosenttia.

Koko maan tasolla muiden Pohjoismaiden tutkinto­rekistereistä saaduista tutkinnoista noin 13 100 hyväksyttiin henkilön korkeimmaksi tutkinnoksi. Noin puolella heistä oli jo jokin alempi tutkinto Tilastokeskuksen tutkinto­rekisterissä. Siten noin 6 600 henkilölle, joilla ei ollut merkintää tutkinnosta tutkinto­rekisterissä, saatiin tieto suoritetusta koulutuksesta. Tämä nosti vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuutta 0,1 prosenttiyksikköä.

Suurin muutos tutkinnon suorittaneiden osuudessa oli oletusten mukaisesti Ahvenanmaalla eli 4,1 prosentti­yksikköä. Tiedonvaihdon jälkeen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli hieman yli 67 prosenttia. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus nousi myös lähes viisi prosentti­yksikköä.

Myös Lapissa ja Pohjanmaalla tiedonvaihdolla oli keskimääräistä enemmän vaikutusta tutkinnon suorittaneiden osuuteen. Niissä tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä nousi 0,3 prosentti­yksikköä (Taulukko 5, Kuvio 1).

Taulukko 5. Tutkinnon suorittaneiden osuus maakunnan 15 vuotta täyttäneestä väestöstä vuoden 2016 lopussa, ennen ja jälkeen tiedonvaihdon
  Tutkinto­rekisteri 2016 Tutkinnot
muista Pohjois­-
maisista tilasto­-
virastoista henkilöille,
joilta puuttui
tutkintotieto
Yhdistetty tieto,
tutkinnon
suorit­taneiden
osuus 15 vuotta
täyttä­neistä
%
  15 vuotta
täyt­täneet
Tutkinnon
suorit­taneita
Osuus
15 vuotta
täyttä­neistä
%
Yhteensä Osuus
15 vuotta
täyttäneistä
%
Koko
maa
4 609 119 3 287 272 71,3 6 590 0,1 71,5
Uusimaa 1 362 801 981 077 72,0 2 068 0,2 72,1
Varsinais-
Suomi
403 088 286 568 71,1 594 0,1 71,2
Satakunta 188 419 129 157 68,5 129 0,1 68,6
Kanta-
Häme
145 999 102 149 70,0 74 0,1 70,0
Pirkanmaa 426 344 314 229 73,7 325 0,1 73,8
Päijät-
Häme
171 510 117 457 68,5 133 0,1 68,6
Kymen-
laakso
152 705 105 207 68,9 74 0,0 68,9
Etelä-
Karjala
112 405 77 767 69,2 61 0,1 69,2
Etelä-
Savo
129 450 88 936 68,7 67 0,1 68,8
Pohjois-
Savo
210 547 151 973 72,2 124 0,1 72,2
Pohjois-
Karjala
140 386 100 239 71,4 80 0,1 71,5
Keski-
Suomi
231 105 167 972 72,7 228 0,1 72,8
Etelä-
Pohjanmaa
159 150 110 211 69,2 146 0,1 69,3
Pohjan-
maa
149 806 105 084 70,1 473 0,3 70,5
Keski-
Pohjanmaa
55 862 38 384 68,7 81 0,1 68,9
Pohjois-
Pohjanmaa
328 264 241 128 73,5 407 0,1 73,6
Kainuu 64 068 45 092 70,4 51 0,1 70,5
Lappi 152 775 109 183 71,5 475 0,3 71,8
Ahvenan-
maa -
Åland
24 435 15 459 63,3 1 000 4,1 67,4

 

Kuvio 1. Tiedonvaihdon vaikutus tutkinnon suorittaneiden osuuteen 15 vuotta täyttäneistä maakunnittain, 2016 (%-yksikköä)
Kuvio 1. Tiedonvaihdon vaikutus tutkinnon suorittaneiden osuuteen 15 vuotta täyttäneistä maakunnittain, 2016 (%-yksikköä)

Kaija Ruotsalainen on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä.

 

Lähteet:

Taulukoiden ja kuvion lähde: Pohjoismainen rajojen yli liikkuvuutta ja etuuksia koskeva tilastoselvitys.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009

Tilastolaki 280/2004

Witting, Mika (2017). Nuoret vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa – eniten Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla? Tieto&trendit 20.11.2017.
 

 

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
22.11.2018
Timo Ruuskanen

Suomi kuuluu edelleen Euroopan kärkipäähän aikuisten koulutukseen osallistumisessa, vaikka osallistumis­aste onkin hieman laskenut vuodesta 2012.  Koulutuksen tasa-arvoinen toteutuminen sen sijaan on meillä keski­määräistä kehnompaa.

Artikkeli
9.11.2018
Tarja Seppänen

Vuonna 2015 kurssimuotoisen koulutuksen kustannukset työntekijää kohden olivat EU-maissa keskimäärin 585 euroa ja osuus työvoimakustannuksista 1,7 prosenttia. Vanhat EU-maat (EU-15) sijoittuivat useilla tunnusluvuilla henkilöstökoulutuksen kärkeen. Toisaalta Tšekissä peräti 85 prosenttia osallistui koulutukseen, Kreikassa vain vajaa viidennes.

Artikkeli
20.12.2017
Juha Hedman, Osmo Kivinen

Arvovaltaiset kansainväliset koulutus­vertailut poikkeuksetta sijoittavat Suomen kärki­maiden joukkoon, mutta ministeriön visiotyö­ryhmän muistio puhuu osaamis­pohjan murenemisesta ja korkea­koulutuksemme vajoamisesta alle OECD-keski­arvon. Mistä risti­riidassa on kyse? Osmo Kivinen ja Juha Hedman Turun yli­opistosta kirjoittavat väärin­ymmärrysten ketjusta.

Artikkeli
2.11.2017
Aleksi Kalenius, Hannu Karhunen

1970-luvun lopulla syntyneet ovat toistaiseksi jäämässä Suomen kaikkien aikojen koulutetuimmaksi ikäryhmäksi. Eläkkeelle jäävien ikäryhmien koulutustaso on kipuamassa hyvin lähelle nuorten ikäluokkien tasoa, ja sen vuoksi aikuisväestön koulutustaso nousu lähes pysähtymässä 2020-luvun alkuvuosina. Kansainvälisesti Suomen sijoitus nuorissa ikäluokissa on lähellä kehittyneiden maiden keskitasoa, mutta heikkenee nykytahdilla yhä lähivuosina.

Artikkeli
12.10.2017
Pekka Myrskylä

Maastamuutto on oletettavasti tärkein syy siihen, miksi Suomen koulutustaso heikkenee muihin OECD-maihin verrattuna. Ikäryhmittäinen tarkastelu paljastaa, että koulutustason nousu on pysähtynyt 1970-luvun lopulla syntyneisiin. Juuri näissä ikäluokissa maasta muuttaminen alkoi eniten näkyä. Toinen, ehkä yhtä merkittävä syy on se, että maahan muuttaneiden koulutustietoja ei kerätä systemaattisesti. Jopa puolet korkea-asteen tutkinnoista saattaa jäädä tilastotiedostojen ulkopuolelle.