Henkilöautojen suosituin käyttövoima on edelleen bensiini, vaikka autoilu sähköistyykin kiihtyvällä tahdilla. Sähköautojen ensirekisteröinnit ovat kasvussa, mutta silti vain joka sadas henkilöauto on sähköauto. Pääkaupunkiseudulla sähköinen autoilu alkaa kuitenkin olla jo arkipäivää.
Sähköpyöräilystä ei toistaiseksi ole aiheutunut uhkaa liikenneturvallisuudelle
Suomessa, toisin kuin Hollannissa, sähköpyörien osuus koko polkupyörämarkkinasta on vielä pieni.
Iltasanomat uutisoi 29.4.2018 julkaistussa artikkelissaan[1], että sähköpyörien suosio tappaa Hollannissa ja että pyöräilijöitä kuolee jo enemmän kuin autoilijoita. Sähköpyöräilijöitä kuoli 57 Alankomaiden tilastoviraston mukaan vuonna 2017. Yhteensä pyöräilijöitä menehtyi vuonna 2017 Alankomaissa 206[2].
Suomessa vastaavana aikana kuoli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukana 22 polkupyöräilijää ja loukkaantui 656 pyöräilijää.[3] Keskimäärin Suomessa loukkaantuu noin 800 ja kuolee 20–30 pyöräilijää vuosittain.
Suomessa sähköpyörien tuonti- ja myyntimäärät ovat vielä pieniä suhteessa perinteisiin lihasvoimalla liikutettaviin polkupyöriin ja suhteellinen osuus henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista on toistaiseksi pysynyt vähäisenä.
Suomessa myydään vuosittain noin 300 000 polkupyörää[4]. Tullin tilastojen mukaan vuonna 2017 maahan tuotiin noin 6 000 kappaletta 250 watin sähkömoottorilla varustettua polkupyöriä. Ulkomailta tuotujen polkupyörien lisäksi kotimaassa valmistetaan sähkömoottorilla varustettuja polkupyöriä valmistajan oman ilmoituksen mukaan noin 3 000 kappaletta vuodessa.
Elokuun lopussa ajoneuvokannassa oli rekisteröitynä yhteensä 53 nopeaa sähkömoottorilla varustettua polkupyörää. Kevyiden sähköajoneuvojen tuontimäärää ei ole selvitetty tätä artikkelia varten.
Erilaiset sähkömoottorin voimalla tai sähkömoottorin avustamana liikkuvat ajoneuvot voidaan jakaa toimintaperiaatteen ja nopeuden perusteella viiteen eri luokkaan[5]. Näitä ovat:
- kevyet sähköajoneuvot, joiden huippunopeus on korkeintaan 15 km/h
- isommat kevyet sähköajoneuvot, joiden huippunopeus on 25 km/h
- sähköavusteiset polkupyörät, joiden moottori toimii ainoastaan poljettaessa
- moottorilla varustetut polkupyörät, joiden moottori saa toimia ilman polkemista ja, jotka tulee vakuuttaa
- yli 25 km/h kulkevat sähkömoottorilla varustetut polkupyörät, jotka tulee rekisteröidä mopoiksi ja vakuuttaa.
Onnettomuustietojen yhteydessä kevyitä sähköajoneuvoja käsitellään yhtenä ryhmänä ja sähköavusteisia ja sähköpolkupyöriä yhtenä. Käytettävissä olevasta aineistosta ei voida tehdä tarkempaa erottelua.
Onnettomuuksissa piikki vuonna 2016
Vuosina 2009–2017 ja vuoden 2018 syyskuuhun mennessä – 2017 ja 2018 tiedot vielä ennakollisia – on sattunut 31 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta, joissa on ollut mukana joku edellä luetelluista sähkömoottorilla varustetuista kulkuneuvoista. Eniten onnettomuuksia eli 10 on sattunut vuonna 2016.
Onnettomuuksista 29:ssä on ollut mukana sähkömoottorilla varustettu polkupyörä, kahdessa muussa on ollut mukana kevyt sähköajoneuvo. Vuosina 2009, 2011 ja 2014 ei sattunut yhtään henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta, jossa olisi ollut mukana sähkömoottorilla varustettu polkupyörä tai kevyt sähköajoneuvo.
Tarkastelluista onnettomuuksista suurimmassa osassa sähkömoottorin olemassaololla ei ole voitu poliisin tietojen perusteella sanoa olleen juuri vaikutusta.
Kahdessa tapauksessa on raportoitu polkupyöräilijän kovasta vauhdista, mutta lopuissa tapauksissa on kyseessä ollut havaintovirhe ja epäselvyys väistämisvelvollisuudesta. Lisäksi vastapuolena on ollut useimmiten ajoneuvo, jossa ajoneuvon kuljettaja on ollut onnettomuuden vaikutuksilta suojassa.
Onnettomuuden vastapuolena on ollut useimmin henkilöautoilija (21). Neljässä tapauksessa vastapuolena on ollut toinen polkupyöräilijä ja kahdessa pakettiauto. Yhdessä tapauksessa vastapuolena on ollut mopoautoilija ja yhdessä sähköpolkupyöräilijä on aiheuttanut onnettomuuden yksin ilman vastapuolta.
Kevyiden sähköajoneuvojen onnettomuuksissa yhdessä onnettomuudessa vastapuolena oli henkilöautoilija ja toinen onnettomuus oli yksittäisonnettomuus ilman vastapuolta.
Onnettomuuksissa, joissa sähköajoneuvo on ollut mukana, on loukkaantunut 32 henkilöä ja kuollut yksi henkilö. Henkilövahingon kärsineet ovat olleet itse sähkömoottorilla varustettua polkupyörää tai kevyttä sähköajoneuvoa kuljettaneita henkilöitä tai muita onnettomuudessa osallisina olleita polkupyöräilijöitä.
Henkilövahingon kärsineistä suurin osa on ollut 45-vuotiaita tai vanhempia. Miesten ja naisten osuudet ovat lähes yhtä suuret. Henkilövahingon kärsineistä miehiä oli 19 ja naisia 14.
Ikäryhmä | Mies | Nainen | Yhteensä |
---|---|---|---|
10–14 | 1 | 1 | |
25–34 | 1 | 1 | 2 |
35–44 | 3 | 3 | |
45–54 | 4 | 4 | 8 |
55–64 | 2 | 3 | 5 |
65–74 | 2 | 3 | 5 |
75– | 6 | 3 | 9 |
Yhteensä | 19 | 14 | 33 |
Lähde: Tilastokeskus, tieliikenneonnettomuustilasto
Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina innovaatiot, liikenne ja matkailu -vastuualueella Tilastokeskuksen yritystilastot -yksikössä.
Lue samasta aiheesta:
Marraskuu on hirvieläinonnettomuuksien suhteen pahin kuukausi, mutta ei joulukuunkaan pimeydessä kannata lopettaa tienvierusten tarkkailua.
Tammi–lokakuussa sattui 700 riistaonnettomuutta enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Näistä reilu 600 oli onnettomuuksia metsäkauriiden kanssa. Marraskuu on tyypillisesti synkin riistakolarien kuukausi.
Kansainväliset tutkimustulokset paljastavat, että laudat häviävät ympäristöystävällisyydessä esimerkiksi bussille, silloin kun se on täynnä matkustajia. Sähköpotkulautojen käyttäjille tapahtuneet onnettomuudet puhuttavat myös Suomessa. Tieliikenneonnettomuustilastoihin ne eivät toistaiseksi vielä päädy.
Pyöräilijöille ja mopoilijoille sattuneet tapaturmat ovat tyypillisiä onnettomuuksia, joita ei ilmoiteta poliisille.
Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan tutkimusjaostolta on juuri valmistunut tutkimus vuosien 2010 ja 2011 tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneista.Tutkimus valmistui yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa ja se linjaa myös tilastoinnin kehittämisen suuntaviivoja. EU suosittaa, että kaikki jäsenmaat raportoisivat vakavasti loukkaantuneiden määrän vuodesta 2014 lähtien.
Tilastokeskus avaa tieliikenneonnettomuuksien paikkatietoaineistoa veloituksetta avoimeen käyttöön. Esimerkiksi koululaisten vanhemmat voivat jatkossa tarkastella henkilövahinkoon johtaneiden tieliikenneonnettomuuksien määriä kartalla ja koulujen alkaessa arvioida eri reittien turvallisuutta.