tk-icons
Sivuston näkymät

Uusiutuva energia valtaa alaa pientalojen lämmityksessä

27.6.2018
Virve Rouhiainen
Kuva: shutterstock

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan pientalojen öljylämmitys on jo selvästi vähäisempää ja maalämpö yleisempää kuin mitä rakennuskantarekisterin tiedot kertovat. Tämä käy ilmi pientalojen lämmitysenergiaa kartoittaneesta selvityksestä, joka toteutettiin Luken ja Tilastokeskuksen yhteisprojektina.

Ilmastopolitiikan tavoitteena on pienentää hiilidioksidipäästöjä tukemalla siirtymistä fossiilisista uusiutuviin lämmönlähteisiin. Pientaloissa tämä tarkoittaa ennen kaikkea siirtymistä pois öljylämmityksestä. Muutos tapahtuu uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen kautta.

Korjausrakentamisen merkitys on viime vuosina kasvanut. Koko lämmitysjärjestelmän kattavia remontteja tehdään pientaloissa vuosittain noin 14 000. Uusia pientaloja rakennetaan nykyisin reilu 7 000 vuodessa, kun vielä kymmenen vuotta sitten uusia pientaloja valmistui vuosittain reilu 15 000.

Rakennuskantarekisteri sisältää tiedot paitsi Suomen koko rakennuskannasta, myös lämmitystavoista. Tiedot kerätään rakennusvaiheessa sekä sellaisten remonttien yhteydessä, jotka vaativat rakennusluvan. Kuten kuviosta 1 käy ilmi, uusien omakotitalojen tavallisimmat lämmitystavat ovat jo useamman vuoden olleet maalämpö ja sähkö. Öljylämmityksen osuus on ollut laskeva.

Kuvio 1. Pääasiallinen lämmitysaine valmistuneissa omakotitalohankkeissa, osuus hankkeista
Kuvio 1. Pääasiallinen lämmitysaine valmistuneissa omakotitalohankkeissa, % hankkeista
Lähde: Rakennus- ja asuntotuotanto, Tilastokeskus

Tieto lämmitystavan muutoksista ei yleensä kirjaudu rekisteriin, koska muutos vaatii enimmillään toimenpideluvan. Asumisen energia -tilastoa varten Tilastokeskus onkin selvittänyt lämmitystapoja otantaan perustuvin kyselytutkimuksin esimerkiksi asuntojen ja omakotitalojen korjausrakentaminen kyselyssä. Se koskee vain omistusasuntoja.

Näiden kyselytutkimusten mukaan öljylämmityksen osuus on pienentynyt ja maalämmön osuus kasvanut selvästi nopeammin kuin mitä rakennuskantarekisterin sisältämän tiedon perusteella voidaan päätellä.

Uusi kyselytutkimus osoittaa maalämmön yleistyneen pientaloissa

Yksi asumisen energia -tilaston lähteistä on Luonnonvarakeskuksen (Luke) noin kymmenen vuoden välein toteuttama otantatutkimus pientalojen polttopuun käytöstä. Tutkimuksen tullessa ajankohtaiseksi sitä päätettiin laajentaa kattamaan kaikki lämmitysenergian lähteet pientaloissa. Polttopuun käyttöä koskevat tulokset on julkistettu ja aineiston keruu ja menetelmät kuvattu Luken verkkosivuilla (19.6.2018).

Yksi tutkimuksen tavoitteista oli verrata rekisterissä olevaa lämmitystapaa vastaajan antamaan lämmitystapaan. Taulukosta 1 käy ilmi eri lämmitysmuotojen yleisyys vastaajien ja rekisterin mukaan.

Taulukko 1. Pientalojen päälämmönlähteet vastaajan ja rakennuskantarekisterin mukaan
    Oma-
kotitalo
Pari-
talo
Rivi-
talo
Maatilan
pää-
rakennus
Vapaa-
ajan
asunto 
Maa-
lämpö
Vastaajat 10 % 8 % 8 % 12 % 4 %
  Rekisteri 5 % 1 % 1 % 2 % 1 %
Sähkö Vastaajat 44 % 41 % 38 % 19 % 42 %
  Rekisteri 44 % 43 % 33 % 21 % 24 %
Puu Vastaajat 21 % 12 % 1 % 57 % 45 %
  Rekisteri 20 % 12 % 1 % 58 % 73 %
Kauko-
lämpö
Vastaajat 7 % 22 % 47 % 0 % 3 %
  Rekisteri 6 % 16 % 46 % 0 % 0 %
Öljy Vastaajat 16 % 16 % 6 % 10 % 3 %
  Rekisteri 24 % 27 % 18 % 17 % 2 %
Muu Vastaajat 1 % 1 % 1 % 1 % 1 %
  Rekisteri 1 % 1 % 1 % 1 % 1 %

Lähde: Pientalojen lämmitysenergian käyttö 2016/2017, Luke ja Tilastokeskus.

Mikä on pientalo?

Pientaloihin luetaan tutkimuksessa maatilojen asuinrakennukset, erilliset pientalot, pari- ja rivitalot sekä vapaa-ajan asuinrakennukset. Suurin ryhmä on omakotitalot, joita on lähes miljoona. Vapaa-ajan asuinrakennuksia on reilu puoli miljoonaa. Rivitaloasuntoja on noin 400 000 ja paritaloasuntoja noin 140 000. Maatiloja on noin 44 000.

Öljylämmitys on vastaajien mukaan selvästi vähäisempää ja maalämpö vuorostaan yleisempää kuin mitä rekisteritiedot kertovat.  Erot toistuvat kaikissa rakennustyypeissä. Sähkön, puun ja kaukolämmön osalta erot rekisteritietojen ja vastaajien antamien tietojen välillä ovat selvästi pienempiä.

Kaukolämmön osuus on kasvussa ja sähkön laskussa. Poikkeuksen muodostavat vapaa-ajan asunnot, joiden lämmityksessä sähkön merkitys päälämmönlähteenä on kasvanut ja puun pienentynyt.

Päälämmityslähteen rinnalla käytetään usein myös uusiutuvia energialähteitä. Näistä perinteisin on puu. Lisälämmönlähteenä käytetään myös erilaisia lämpöpumppuja, joista yleisin on ilmalämpöpumppu. Lähes joka kolmannessa omakotitalossa ja joka viidennessä vapaa-ajan asunnossa on ilmalämpöpumppu. Aurinkokeräin tuottaa lämpöä vain yhdessä sadasta pientalosta.

Joka kymmenellä kesämökillä aurinkopaneeli

Arviolta 65 000 pientaloa tuottaa aurinkopaneeleilla sähköä. Näistä valtaosa, noin 80 prosenttia, on kesämökkejä. Joka kymmenellä kesämökillä on aurinkopaneeli, kun omakotitaloista aurinkopaneeleja on yhdellä sadasta.

Kesämökeillä aurinkopaneelit ovat pääsääntöisesti pieniä – mediaanilla mitattu keskiteho on 125 VA . Tällainen teho riittää valaistukseen ja tietokoneiden ja kännyköiden akkujen lataukseen. Kesämökeillä sähkön tarve on usein vähäinen, 5–15 prosenttia tavallisen kerrostaloasunnon vuotuisesta sähkönkäytöstä, ja käyttö ajoittuu kesään. Tällöin aurinkopaneeli on vaihtoehto sähköliittymälle. Kesämökkien aurinkopaneeleista vain neljä prosenttia on kytketty sähköverkkoon.

Omakotitaloissa aurinkopaneelien keskimääräinen teho on noin 3 750 VA, mikä olosuhteista riippuen tuottaa noin 2500–3000 kWh sähköä vuodessa. Omakotitalojen aurinkopaneeleista 62 prosenttia on kytketty sähköverkkoon. Tuuligeneraattori on vain parissa pientalossa tuhannesta.

Pientalojen lämmitysenergiaa kartoittanut selvitys on Luken ja Tilastokeskuksen yhteisprojekti, jota ovat virastojen lisäksi rahoittaneet maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä Energiavirasto.

 

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen energia- ja ympäristötilastoissa ja vastaa asumisen energia -tilastosta.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
15.10.2018
Juha Nurmela

Kasvihuonekaasujen päästövähennyksiä pitää kiristää rivakasti, linjasi vastikään hallitusten­välinen ilmastopaneeli IPCC. Suomalaiset kotitaloudet ovatkin jo oikealla tiellä, vaikka paljon on vielä tehtävä jotta ilmaston lämpeneminen saataisiin rajattua 1,5 asteeseen.

Blogi
26.1.2017
Leo Kolttola

Eurostatin uusimmassa kestävän kehityksen indikaattorijulkaisussa Suomi on yhä EU:n ykkönen t&k-rahoituksessa ja kakkonen eko-innovaatioindeksissä. Suomi on myös niiden kolmen maan joukossa, joissa 100 prosentilla yrityksistä on laajakaistaliittymä. Miksi emme nouse ripeämmin ”bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijäksi”, kuten Sipilän hallitus toivoo?

Artikkeli
6.4.2016
Mari Heikkinen, Ilmo Mäenpää, Ari Nissinen, Marja Salo

Asuminen, liikkuminen ja ruoka muodostavat kulutuksen hiili­jalan­jäljestä valtaosan. Viime vuosina asumisen ja henkilö­auto­liikenteen hiili­jalan­jäljet ovat pienentyneet, mutta elin­tarvikkeiden jalan­jälki on pysynyt ennallaan.