tk-icons
Sivuston näkymät

Yötyön tekeminen ei ole juuri lisääntynyt

23.7.2018
Pertti Taskinen

Onko Suomi nykyään ”auki yötä päivää”? Työn tekemisen näkö­kulmasta ei juuri sen enempää kuin ennenkään.

Työvoimatutkimuksessa kysytään työllisiltä yötyön (klo 23-06) tekemisestä pää­työssä viimeisen neljän viikon aikana. Vastaus­vaihtoehdot kysymykseen ovat: säännöllisesti, silloin tällöin ja ei ollenkaan.

Tulosten mukaan kauppojen auki­olojen vapauttaminen ei näy selvästi tilastossa yötyön lisääntymisenä. Teollisuudessakaan ei paiskita yötöitä niin paljon kuin ennen vuotta 2009, ja majoitus- ja ravitsemus­toiminnassa yötyötä tehneiden määrä kääntyi laskuun vuonna 2017. (Kuvio 1)

Kuvio 1. Yötyötä päätyössään viimeisen neljän viikon aikana tehneiden palkan­saajien määrä eräillä aloilla vuosina 2000–2017, tuhatta

Kuvio 1. Yötyötä päätyössään viimeisen neljän viikon aikana tehneiden palkan¬saajien määrä eräillä aloilla vuosina 2000–2017, tuhatta

Lähde: Tilastokeskus, työvoima­tutkimus. Vuosina 2000–2007 käytetty TOL2002-luokittelua, vuosina 2008–2017 TOL2008-luokittelua.

Kaupan alalla pientä liikettä

Vuonna 2017 yötyötä viimeksi kuluneen neljän viikon aikana oli tehnyt joko säännöllisesti tai silloin tällöin keski­määrin 309 000 palkan­saajaa, eli noin 14 prosenttia kaikista. Osuus tuntuu melko isolta, mutta se ei ole juuri muuttunut viime vuosina.

Myöskään säännöllisesti yötöitä tehneiden määrä ei ole noussut silloin tällöin yötöitä tehneiden kustannuksella.

Kaupan alalla yötyötä tehneiden osuus on noussut vuoden 2009 noin neljästä prosentista vuoden 2017 kuuteen prosenttiin.

Muutenkin töissä epäsosiaalisina aikoina

Millainen on sitten yötyötä säännöllisesti (viimeisen neljän viikon aikana) pää­työssään tehneiden palkan­saajien profiili verrattuna niihin, jotka eivät olleet tehneet yötyötä ollenkaan tutkimus­jakson aikana? Tiedot pohjautuvat vuoden 2017 työvoima­tutkimuksen tietoihin.

Säännöllisesti yötöitä tehneitä palkan­saajia oli keski­määrin 173 000. Heidän työ­suhteensa oli yhtä usein pysyvä (toistaiseksi jatkuva) kuin muillakin. He eivät myöskään etsineet uutta työtä juuri sen enempää kuin muutkaan, eivätkä itse annetun tiedon mukaan olleet poissa töistä sairauden takia muita useammin. Sivutyön tekeminen oli samaa luokkaa kuin muillakin.

Yötyötä säännöllisesti tehneet tekivät luonnollisestikin vuoro­työtä ja jakso­työtä huomattavasti paljon enemmän kuin muut palkan­saajat. Siinä, että he tekivät töitä vuoro­työssä lauantaisin ja sunnuntaisin paljon keski­arvoa enemmän, ei ole mitään yllättävää. He työskentelevät ylipäänsä epäsosiaalisina työaikoina.

Yötöissä ei ole kyse kotona työskentelystä kuin marginaalisesti, koska vain 3,5 prosenttia öiseen aikaan työtä tehneistä sanoi tehneensä sitä säännöllisesti kotonaan.

Vain kymmenesosa säännöllisesti yötyötä tehneistä sanoi tekevänsä osa-aikatyötä, kun kaikilla palkan­saajilla osuus oli selvästi korkeampi, noin 17 prosenttia.

Enemmän miehiä ja nuoria

Työllisistä miehistä 18 prosenttia oli tehnyt yötyötä, joko säännöllisesti tai silloin tällöin, kun naisilla osuus oli huomattavasti alhaisempi, eli 11 prosenttia. Kun vastuu lasten ja kodin hoidosta on suurempi, mahdollisuudet epä­sosiaaliseen aikaan tehtävään työhön ovat pienemmät kuin miehillä. Toisaalta teollisuus, jossa tehdään suhteellisesti paljon yö­työtä, on jo lähtö­kohtaisesti mies­valtainen ala.

Vuonna 2017 yötyötä säännöllisesti tehneissä oli vain kourallinen (4 prosenttia) niitä, jotka katsoivat olevansa pää­asialliselta toiminnaltaan muita kuin ansio­työtä tekeviä. Tämän voi tulkita niin, että yötyö vaatii tiukkaa sitoutumista työhön. Työllisissä, jotka eivät olleet tehneet yö­työtä, oli suhteellisesti hiukan enemmän esimerkiksi opiskelijoita pää­asialliselta toiminnaltaan.

Yötyötä säännöllisesti tehneiden ikäjakauma on keskimäärin nuorempi kuin palkansaajilla, jotka eivät ole tehneet yötyötä (kuvio 2).

Kuvio 2. Säännöllisesti yötyötä viimeisen neljän viikon aikana päätyössään tehneiden sekä ei yötyötä tehneiden palkansaajien osuudet ikäryhmittäin, %

Kuvio 2. Säännöllisesti yötyötä viimeisen neljän viikon aikana päätyössään tehneiden sekä ei yötyötä tehneiden palkansaajien osuudet ikäryhmittäin, %

Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus.

Helppo selitys ikäjakaumaan olisi sanoa, että ikääntyessä päivätyö alkaa houkutella enemmän. Ilmiön syiden selvittäminen vaatisi kuitenkin erillisen tutkimuksen.

Yötyöstä löytyy tietoa myös työolotutkimuksesta viiden vuoden välein, seuraavan kerran kuluvalta vuodelta, sekä ajankäyttötutkimuksesta.

 

Kirjoittaja työskentelee työvoimatutkimuksen yliaktuaarina Tilastokeskuksen työvoimatilastossa.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
5.4.2018
Anna Pärnänen

Työttömien aktiivimalli on herättänyt paljon keskustelua, ja ilahduttavasti myös tilastoista. Ihmettelyä on herättänyt työvoima­tutkimuksen kriteeri määritellä vain tunnin viikossa työtä tekevä työlliseksi – eihän tunnin työllä kukaan tule toimeen!

Vieraskynä
3.8.2017

Suomalaiset 15–34-vuotiaat työttömät ovat yllättävän haluttomia muuttamaan työn perässä. Tilastokeskuksen vuoden 2016 työvoimatutkimuksen lisätutkimuksen mukaan työttömistä nuorista naisista miltei 60 prosenttia ja miehistä yli 40 prosenttia ilmoitti, ettei olisi valmis muuttamaan toiselle paikkakunnalle työn takia.

Blogi
7.6.2017
Liisa Larja

Tilastonikkaria jännittää hallituksen esitys työttömien työnhaku­velvoitteiden lisäämisestä. Voi nimittäin käydä niin, että työttömyyden aktiivimalli loihtii yli 100 000 työtöntä lisää yhdessä yössä – saman verran kuin Lahdessa on asukkaita.