tk-icons
Sivuston näkymät

Artikkelit vuodelta 2019

5.12.2019
Marianne Keyriläinen

Perhevapaiden työuravaikutukset koskevat lähinnä naisia, koska he käyttävät suurimman osan perhevapaista. Tilastokeskuksen Työn ja perheen yhteensovittaminen 2018 -tutkimukseen vastanneista naisista enemmistö koki, että perhevapaa ei vaikuttanut työuraan. Korkea-asteen suorittaneet kokivat perhevapaan kuitenkin vaikuttaneen kielteisemmin palkkaan ja uramahdollisuuksiin kuin muut naiset. He myös jättivät yleisemmin etenemismahdollisuudet käyttämättä hoivavastuiden vuoksi verrattuna muihin naisiin tai miehiin.  

 

5.12.2019
Tarja Nieminen

Monet vanhemmat kokevat, että työn ja perheen yhteensovittaminen onnistuu melko hyvin. Työaikakysymykset ovat kuitenkin keskeisiä  lapsiperheen vanhempien jaksamisen kannalta. Tilastokeskuksen Työn ja perheen yhteensovittaminen 2018 -tutkimuksessa selvitettiin lapsiperheiden vanhempien kokemuksia työaikajoustoista.

29.11.2019
Juha-Pekka Konttinen

Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen ja pääministeri Rinteen hallitus puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Kunnianhimoiset tavoitteet vaativat merkittäviä toimenpiteitä kaikilta toimijoilta. Tilastojen valossa tehtävää on vielä paljon.

28.11.2019
Riitta Hanifi

Sukulaisia, ystäviä ja naapureita tavataan nyt harvemmin kuin 2000-luvun alussa. Tilastokeskuksen vapaa-aika­tutkimuksen mukaan myös niiden sukulaisten ja ystävien määrä, joihin pidetään säännöllisesti yhteyttä, on pienentynyt. Päivittäinen yhteyden­pito ystäviin puhelimitse tai internetin kautta on lisääntynyt, toden­näköisesti sosiaalisen median vaikutuksesta.  

13.11.2019
Matti Kokkonen, Juha-Pekka Konttinen, Eetu Toivanen

Kansainväliset tutkimustulokset paljastavat, että laudat häviävät ympäristöystävällisyydessä esimerkiksi bussille, silloin kun se on täynnä matkustajia. Sähköpotkulautojen käyttäjille tapahtuneet onnettomuudet puhuttavat myös Suomessa. Tieliikenneonnettomuustilastoihin ne eivät toistaiseksi vielä päädy. 

12.11.2019
Henri Lukkarinen

Suomen työmarkkinoilla on viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut suuria muutoksia työllisyydessä. Virtatilastoista käy ilmi, että vuoden 2018 alussa virta työttömyydestä työllisyyteen oli korkeimmillaan ja että vuoden 2018 loppupuolella työllisyyden kasvua ylläpiti ensisijaisesti virta työvoiman ulkopuolelta työllisyyteen. Virta työllisyydestä työttömyyteen on pysynyt suhteellisen vakaana vuosien 2008 ja 2018 välillä.

12.11.2019
Reetta Moilanen

Viime viikkoina on ihmetelty Suomen talouden mysteeriä. Teollisuustuotanto on vielä kesällä ollut hyvässä kasvussa, vaikka tavaroiden ulkomaankaupan kasvu on selkeästi hidastunut, ja tärkeimmissä vientimaissa talous junnaa paikoillaan. Globalisoituneessa maailmassa tilastoja ei voi enää tehdä tai lukea kuten ennen. Teollisuustuotanto jakautuu tänä päivänä sekä tavaroiden että palveluiden ulkomaankauppaan.

31.10.2019
Paavo Kokkonen, Martti Korhonen, Elina Vuorio

Asuntokauppa on piristynyt viime vuoteen ja alkuvuoteen verrattuna etenkin pääkaupunki­seudulla, mutta rakentaminen on vähenemässä. Erot alueiden välillä ja sisällä ovat huomattavia, analysoivat Tilasto­keskuksen asiantuntijat. Muita asunto- ja rakennus­markkinoiden kehitys­suuntia ovat vuokralla asumisen yleistyminen edelleen ja suuret yhtiölaina­osuudet, joiden kasvu näyttäisi viime aikoina kuitenkin pysähtyneen.

28.10.2019
Hannu Pääkkönen

Ostoksilla käyminen, ruuanlaitto ja puutarhan hoito ovat yli puolelle väestöstä myös huvia ja harrastusta. Useimmille miehistä myös kodin korjaustyöt ovat ainakin joskus huvia ja harrastusta. Toisaalta pyykinpesua ja vaatehuoltoa sekä siivousta valtaosa pitää aina rutiinina ja velvollisuutena. Kotityöt estävät edelleen enemmän naisten kuin miesten harrastuksia, vaikka sukupuolittaiset erot ovat kaventuneet.

24.9.2019
Pontus Lindroos, Henri Luomaranta, Satu Nurmi

Foreign trade can magnify gender segregation. Women participate – as employees and entrepreneurs – in profitable foreign trade activities far less than men. This finding is based on new information on gender equality in trade which Statistics Finland compiled by combining data from different statistical and administrative registers.

11.9.2019
Kristian Taskinen

OECD’s ADIMA database shows that measured by sales and number of personnel, the American retail chain Wal-Mart is the largest enterprise in the world. Measured by sales and number of personnel, Wal-Mart is the same size as Finland’s national economy.

30.8.2019
Reetta Moilanen

Tulorekisteristä saataviin aineistoihin ladataan paljon toiveita ja odotuksia tilastotuotannon kehittämisessä. Vielä alkuvuodesta puutteellisesti kertynyt aineisto tuotti ongelmia, mutta kun rekisterin käyttö vakiintuu, se mahdollistaa tilastojen nopeutumisen ja laadun paranemisen, ja samalla yritysten tiedonanto­rasitetta voidaan vähentää. Tavoitteena on myös kokonaan uusien tilastojen tuottaminen.

26.8.2019
Kristian Taskinen

Amerikkalainen vähittäistavara­kauppaketju Wal-Mart on myynniltään ja henkilöstö­määrältään maailman suurin yritys, kertoo OECD:n ADIMA-tietokanta. Wal-Mart on myynniltään ja työntekijämäärältään Suomen kansantalouden kokoinen.

14.8.2019
Pontus Lindroos, Henri Luomaranta, Satu Nurmi

Sukupuolen mukaisen segregaation vaikutukset voivat vahvistua ulkomaankaupan laajenemisen myötä. Naiset osallistuvat – niin työntekijöinä kuin yrittäjinäkin – tuottoisaan ulkomaankauppaan huomattavasti vähemmän kuin miehet. Ulkomaankaupan tasa-arvosta saadaan uutta tietoa rekisteriaineistoja yhdistelemällä.

18.7.2019
Ilkka Lehtinen

Viime vuoden huono viljasato ei juuri nostanut ruuan kuluttajahintoja. Vilja- ja lihatuotteiden kuluttajahinnoissa viljojen tuottajahintojen osuus on pieni, tärkeämpi rooli on teollisuuden ja kaupan palkoilla ja kuljetuksilla.  

4.7.2019
Miia Huomo

Ulkomaille vuonna 2017 suuntasivat erityisesti sekä 1970-luvulla että 2000-luvulla syntyneet. Kotimaanmatkoja tehtiin myös hieman aikaisempia vuosia enemmän. Kotimaassa alle 45-vuotiaat matkustivat eniten. Matkustamista pitivät tärkeimpänä nuoret ja pääkaupunkiseudulla asuvat. Pääkaupunkiseudulta lähdettiin viettämään aikaa mökille todennäköisemmin kuin muualla Suomessa.

27.6.2019
Otto Kannisto, Paavo Kokkonen, Martti Korhonen, Elina Vuorio

Asuntotuotanto on jo useamman vuoden painottunut yksiöihin kaikissa suurimmissa kaupungeissa. Viime vuonna myös niille myönnetyt rakennusluvat kuitenkin kääntyivät laskuun. 

 

- Mihin ja miten paljon yksiöitä on rakennettu?

- Mihin hintaan yksiöillä käydään kauppaa ja niitä vuokrataan?

- Entä keitä vuokrayksiöissä asuu?

27.6.2019
Paavo Kokkonen, Martti Korhonen, Heidi Lauttamäki, Elina Vuorio

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ovat nousseet maltillisesti muualla paitsi Turussa. Tilastot kertovat asunto­markkinoiden kehityksestä myös, että:

 

- Rakennusluvat ja aloitetut hankkeet ovat vähentyneet koko maassa.

- Vanhojen osakeasuntojen kauppa oli tammi–huhtikuussa viime vuottakin hiljaisempaa. Toukokuussa kauppa piristyi alustavien tietojen perusteella.

- Asuntojen hinnoissa polarisaatio jatkuu, myös pääkaupunkiseudun sisällä.

- Asumiskustannusten nousuvauhti taloyhtiöissä on tasaantunut.

24.5.2019
Ville Vertanen

Miten yhteiskuntamme kehittyy, jos näkö­kulmana on digitaalinen talous, bio­talous, terveys, kulttuuri, turismi, kotityö tai luonnon­varat? Bruttokansan­tuotetta täydentävät ja tarkentavat taulukot tarjoavat päätöksentekijöiden käyttöön systemaattisia ja kansain­välisesti jaettuja mittareita.

23.5.2019
Rauli Kohvakka, Kaisa Saarenmaa

Lähes kaikki alle 55-vuotiaat käyttävät internetiä, mutta 75 vuotta täyttäneistä jopa joka toinen ei ole koskaan käyttänyt nettiä. Sosiaalinen media houkuttaa nuoria jatkuvaan seuraamiseen ja pikaviestimiseen esimerkiksi suositulla WhatsApp-palvelulla. Vapaa-aikatutkimus selvitti suomalaisten tapoja käyttää nettiä ja etenkin sosiaalista mediaa.

18.4.2019
Timo Ruuskanen

Suomalaisten liikuntatottumuksissa on viimeisen viidentoista vuoden aikana tapahtunut sekä kielteistä että myönteistä kehitystä. Päivittäin liikuntaa harrastavia on entistä vähemmän. Toisaalta täysin liikuntaa harrastamattomia on vähemmän kaikissa ikäryhmissä, kuten esimerkiksi 65 vuotta täyttäneissä.

17.4.2019
Noora Ellonen, Monica Fagerlund, Kimmo Haapakangas

Poliisin tilastoissa rikos­epäilyjen määrä on selvästi lisääntynyt, mutta uhri­tutkimusten mukaan hyväksi­käytöksi luokiteltavat seksuaali­kokemukset ovat vähentyneet. Ilmiön tiedostaminen ja nostaminen julkiseen keskusteluun on lisännyt ilmoitus­alttiutta ja valmiutta ilmoittaa vanhemmistakin teoista, arvioivat tutkijat.

9.4.2019
Rauli Kohvakka

Vuoden 2015 eduskuntavaalien alla 12 prosenttia 16–89-vuotiaista haki yhteisöpalveluista tietoa puolueiden ja ehdokkaiden vaaliohjelmista. Suomalaisten suosimat vaalikoneet lisäävät vaalien kiinnostavuutta ja vaikuttavat etenkin nuorten valintoihin.

3.4.2019
Anna Loukkola, Mika Tuononen

Ylioppilasvuotena ammattikorkeakouluopintoihin siirtyviä oli vuonna 2017 lähes 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Vastaavasti yliopistoissa alemman korkeakoulu­tutkinnon aloittaneita oli 12 prosentti­yksikköä vähemmän.

22.3.2019
Juha-Pekka Konttinen

Suomalaiset liikkuvat edelleen pää­asiassa fossiilisilla poltto­aineilla kulkevilla henkilö­autoilla. Vuonna 2018 Suomessa rekisteröidyillä henkilö­autoilla ajettiin 40 718 miljoonaa kilo­metriä, mikä oli 0,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017.

6.3.2019
Reetta Moilanen

Globalisaation myötä yritykset sirpaloituvat rakenteiltaan muodostaen entistä moni­mutkaisempia kokonaisuuksia ja verkostoja. Samalla teollisesta tuotannosta siirrytään datapohjaiseen yritystalouteen ja palveluiden tuotantoon. Valmisteilla oleva lainsäädäntö­uudistus pyrkii ratkomaan yritys­toimintaa kuvaavien tilastojen haasteita ja parantaa yritystilastojen valikoimaa.

1.2.2019
Juha-Pekka Konttinen

EU:n asettama päästövähennys ja kansallinen energia- ja ilmastostrategia edellyttävät liikenteen päästöjen puolittamista vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on selvä, mutta haastava ja sen saavuttaminen edellyttää myös kovia poliittisia päätöksiä.

3.1.2019
Satu Elho, Paula Paavilainen

Yritysten alati muuttuva ja globaali toimintaympäristö aiheuttaa päänvaivaa niin tilastojen käyttäjille kuin niiden tekijöillekin. Miten pysyä ajan tasalla ja kuvata talouden toimintaa riittävän nopeasti ja kattavasti?