tk-icons
Sivuston näkymät

Asuntomarkkinoilla hiljenevää alkuvuonna

27.6.2019
Paavo Kokkonen, Martti Korhonen, Heidi Lauttamäki, Elina Vuorio
Kuva: Shutterstock

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ovat nousseet maltillisesti muualla paitsi Turussa. Tilastot kertovat asunto­markkinoiden kehityksestä myös, että:

 

- Rakennusluvat ja aloitetut hankkeet ovat vähentyneet koko maassa.

- Vanhojen osakeasuntojen kauppa oli tammi–huhtikuussa viime vuottakin hiljaisempaa. Toukokuussa kauppa piristyi alustavien tietojen perusteella.

- Asuntojen hinnoissa polarisaatio jatkuu, myös pääkaupunkiseudun sisällä.

- Asumiskustannusten nousuvauhti taloyhtiöissä on tasaantunut.

Vanhojen osake-asuntojen hinnoissa polarisaatio jatkuu pääkaupunki­seudun ja kasvukeskusten sekä muun Suomen välillä. Myös pääkaupunki­seudulla erot hintakehityksessä Espoon ja Vantaan sekä Helsingin välillä ovat voimistuneet.

Vanhojen, omalla tontilla sijaitsevien omakotitalojen hinnat taas ovat laskeneet eri puolilla maata.

Viime vuonna vanhojen osakeasuntojen kauppa kävi hieman edellisvuosia huonommin. Alkuvuodesta 2019  kauppoja on tehty vielä hieman viime vuotta vähemmän.

Myönnettyjen rakennuslupien ja aloitettujen rakennus­hankkeiden kuutiometreinä mitattuna rakentaminen on ollut jo pidempään laskussa koko maan tasolla. Lupakuutioiden määrä on jatkanut laskuaan alkuvuonna.

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat ovat nousseet maltillisesti viime vuoteen nähden ja pysyneet suhteellisen tasaisina suurimpien kaupunkien välillä. Poikkeuksen muodostaa Turku, jonka viime aikojen vuokrakehitys erottuu muista kaupungeista.

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousseet maltillisesti

Vuoteen 2015 verrattuna vuokrat ovat nousseet lähes kaikkialla, mutta vuokrien nousu on hidastunut viime aikoina eri puolilla maata.

Vuokrien vuosimuutokset ovat pysyneet maltillisina suurimmissa kaupungeissa. Turussa sen sijaan asuntojen vuokrat ovat nousseet selvästi koko maan keskiarvoa nopeammin.

Erityisesti yksiöiden vuokrat ovat Turussa nousseet reippaasti jo useamman vuosi­neljänneksen ajan.

Alkuvuonna pääkaupunkiseudulla ja muissa suurimmissa kaupungeissa vapaa­rahoitteisten asuntojen vuokrien nousuvauhti on hieman hiipunut, myös Turussa (kuvio 1).

Kuvio 1. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien vuosimuutokset 2016–2019*, %
Kuvio 1. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien vuosimuutokset, %.  Lähde: Tilastokeskus, asuntojen vuokrat
* 1. nelj. 2019. Lähde: Tilastokeskus, asuntojen vuokrat

ARA-vuokra-asuntojen osalta vuokrien kehitys on ollut vertailukaupunkien osalta hajanaisempaa aikaisempina vuosi­neljänneksinä, mutta erot ovat myös tuetun vuokra-asuntokannan osalta tasoittumassa.

Jälleen Turun vuokrakehitys näyttäytyy poikkeavana mutta toisen suuntaisena kuin vapaa­rahoitteisissa asunnoissa. ARA-asuntojen kohdalla vuokrien vuosinousu on muualla Suomessa ollut kaksinkertainen Turun vastaavaan verrattuna.

Kuvio 2. ARA-vuokra-asuntojen vuokrien vuosimuutokset 2016–2019*, %
Kuvio 2. ARA-vuokra-asuntojen vuokrien vuosimuutokset, %.  Lähde: Tilastokeskus, asuntojen vuokrat
* 1. nelj. 2019. Lähde: Tilastokeskus, asuntojen vuokrat

Hinnat erkanevat pääkaupunkiseudulla

Asuntomarkkinoiden polarisaatio jatkuu ja näkyy hintakehityksen eriytymisenä kasvukeskusten ja muun Suomen välillä.

Myös pääkaupunkiseudulla erot hintakehityksessä Espoon ja Vantaan sekä Helsingin välillä ovat voimistuneet.

Pääkaupunkiseudun hintojen nousua pitävät yllä Helsingin kalleimmat alueet. Muilla alueilla hintakehitys on tasoittunut viimeisen vuoden aikana.

Helsingin 3- ja 4- alueilla hinnat ovat nousseet vuoteen 2015 verrattuna 5–6 prosenttia. Espoon kalleimmalla alueella hintojen nousu on taittunut ja on samaa luokkaa Vantaan kalleimman alueen kanssa.

Espoo 3 ja Vantaa 2 taas pysyttelevät vuoteen 2015 verrattuna samalla tasolla.

Kuvio 3. Vanhojen osakeasuntojen hintakehitys pääkaupunkiseudulla 2015-2019*
Kuvio 3. Vanhojen osakeasuntojen hintakehitys pääkaupunkiseudulla 2015-2019Q1*  Lähde: Tilastokeskus, osakeasuntojen hinnat
*1.nelj. 2019 ennakkotieto. Lähde: Tilastokeskus, osakeasuntojen hinnat

Viime vuonna vanhojen osakeasuntojen kauppa kävi hieman edellisvuosia huonommin. Alkuvuodesta 2019 kauppoja on tehty vielä hieman viime vuotta vähemmän.

Arvio perustuu Tilastokeskuksen tiedossa oleviin asuntokauppoihin (varainsiirto­veroilmoitukset), sekä Kiinteistönvälitys­alan keskusliiton (KVKL) keräämiin tietoihin. Toukokuussa vanhojen asuntojen kauppa kävi viime vuoden toukokuuhun nähden paremmin KVKL:n aineiston perusteella.

Vanhojen osakeasuntojen hinnat jatkoivat alkuvuonna nousuaan Turussa (kuvio 4). Viimeisimpien kuukausi­tietojen (maalis-toukokuu) mukaan hinnat ovat laskeneet alkuvuoden huipusta ja ovat nyt samalla tasolla kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

Tampereella hinnat ovat nousseet maltillisesti – vuoteen 2015 verrattuna noin 6 prosenttia. Oulussa hinnat ovat viime vuosina polkeneet paikallaan. Viimeisimpien ennakkotietojen valossa hinnat ovat nousseet viime kuukausina.

Jyväskylässä hinnat ovat laskeneet muutaman prosentin vuodesta 2015. Viimeisen vuoden aikana hintojen lasku Jyväskylässä ei ole kuitenkaan syventynyt, vaan hinnat ovat pysyneet samana.

Kuvio 4. Vanhojen osakeasuntojen hintakehitys Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä 2015–2019*
Kuvio 4. Vanhojen osakeasuntojen hintakehitys Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä.  Lähde: Tilastokeskus, osakeasuntojen hinnat
*1. nelj. 2019 ennakkotieto. Lähde: Tilastokeskus, osakeasuntojen hinnat

Vanhojen, omalla tontilla sijaitsevien omakoti­talojen hinnat ovat viime aikoina laskeneet sekä pääkaupunki­seudulla että muualla Suomessa.

Hinnat ovat laskeneet vuoteen 2015 verrattuna eniten alle 20 000 asukkaan kaupungeissa. Viime aikoina 60 000–100 000 asukkaan kaupungeissa hinnat ovat kääntyneet nousuun.

Kuvio 5. Vanhojen omakotitalojen hintaindeksi (2015=100) väkilukuluokittain 2015–2019*
Kuvio 5. Vanhojen omakotitalojen hintaindeksi 2015=100 väkilukuluokittain.  Lähde: Tilastokeskus, kiinteistöjen hinnat
*1. nelj. 2019. Lähde: Tilastokeskus, kiinteistöjen hinnat

Asumiskustannusten nousu taloyhtiöissä on tasaantunut eri puolilla Suomea

Kerrostalo-osakeyhtiöiden hoitokulut ja asuin­huoneistoista perityt hoitovastikkeet kasvoivat eri puolella Suomea 2010-luvun alusta vuosikymmenen puoleenväliin.

Vuodesta 2015 asuinhuoneistojen hoitovastikkeiden nousutahti on tasaantunut hyvin maltilliseksi eri puolella Suomea.

Kuvio 6. Asuinhuoneistojen hoitovastikkeet kerrostalo-osakeyhtiöissä suuralueittain vuosina 2009–2018
Kuvio 6. Asuinhuoneistojen hoitovastikkeet kerrostalo-osakeyhtiöissä suuralueittain vuosina 2009-2018.  Lähde: Tilastokeskus, asunto-osakeyhtiöiden taloustilasto
Lähde: Tilastokeskus, asunto-osakeyhtiöiden taloustilasto

Asuinhuoneistoista perityt hoitovastikkeet ovat pääkaupunki­seudulla ja Etelä-Suomessa vakiintuneet hieman yli 4 euroon (neliömetri/kuukausi) vuodesta 2014.

Länsi-, Itä-, ja Pohjois-Suomessa hoitovastikkeet asuinhuoneistoista ovat olleet 3,5 euron (m2/kk) tuntumassa vuodesta 2014.

Kuvio 7. Kiinteistöjen hoitokulut yhteensä (euroa/m2/kk) kerrostalo-osakeyhtiöissä 2009–2018
Kuvio 7. Kiinteistöjen hoitokulut yhteensä kerrostalo-osakeyhtiöissä 2009-2018.  Lähde: Tilastokeskus, asunto-osakeyhtiöiden taloustilasto
Lähde: Tilastokeskus, asunto-osakeyhtiöiden taloustilasto

Myös kerrostalo-osakeyhtiöiden hoitokulujen kehityksessä on tapahtunut muutos vuosikymmenen puolessavälissä. Vuoden 2015 jälkeen kiinteistöjen hoitokulut laskivat pääkaupunki­seudulla ja Etelä-Suomessa, mutta vuonna 2018 kulut kääntyivät hienoiseen nousuun.  

Muualla Suomessa kehitys on tasaisempaa, ja laskua hoitokuluissa on lähivuosina koettu myös Itä-, Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Kuilu hoitokuluissa eteläisen Suomen ja muun Suomen välillä on huomattava, noin 1 – 1,50 euroa/m2/kk.

Rakennuslupien määrä jatkaa laskuaan

Myönnettyjen rakennuslupien ja aloitettujen rakennushankkeiden kuutiometreinä mitattu rakentaminen on ollut jo pidempään laskussa koko maan tasolla. Lupakuutioiden määrä on jatkanut laskuaan alkuvuonna.

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä myönnettiin rakennuslupia 11,8 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkästä nousukaudesta huolimatta myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä ei käynyt lähelläkään finanssikriisiä edeltävää tasoa (kuvio 8).

Kuvio 8. Rakennustuotanto 2000–2018
Kuvio 8. Rakennustuotanto 2000-2018.  Lähde: Tilastokeskus, Rakennettu ympäristö -palvelu, rakennustuotanto
Lähde: Tilastokeskus, Rakennettu ympäristö -palvelu, rakennustuotanto

Viime vuoden keväänä alkanut asuinkerrostalo­rakentamisen rakennuslupa­kuutioilla mitattu lasku on jatkunut jyrkkänä tämän vuoden puolella. 

Asuinrakentamiseen myönnetty kuutiomäärä väheni vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 24,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Vaikka lupakuutiomäärillä mitattu asuinrakentaminen on ollut jo useamman kuukauden laskussa, niin asuntojen kappalemäärillä mitattuna rakennusluvat ovat edelleen varsin korkealla tasolla.

Myönnettyjen rakennuslupien suuri kappalemäärä mutta vähäisempi kuutiomäärä viittaa siihen, että nykyään rakennetaan pienempiä asuntoja. Kerrostalo­rakentaminen on syrjäyttänyt erillisten pientalojen rakentamisen lupakuutiomäärässä (kuvio 9).

Kuvio 9. Asuinrakennusten keskipinta-ala ja asuinrakennustuotanto asuinrakennustyypeittäin 2000–2018 myönnetyistä rakennusluvista laskettuna
Kuvio 9. Asuinrakennusten keskipinta-ala ja asuinrakennustuotanto asuinrakennustyypeittäin 2000–2018 myönnetyistä rakennusluvista laskettuna.  Lähde: Tilastokeskus, Rakennettu ympäristö -palvelu, rakennustuotanto
Lähde: Tilastokeskus, Rakennettu ympäristö -palvelu, rakennustuotanto

Kerrostaloasumisen yleistyminen selittää asuntojen pinta-alan pienenemistä vain osittain. Asuinneliöt ovat nimittäin pienentyneet kaikissa kerrostalo­asuntojen huonetyypeissä.

Kuvioon 10 on otettu mukaan Suomen kuuden suurimman kaupungin kerrostaloasuntojen kolme suosituinta asuntotyyppiä (yksiöt, kaksiot ja kolmiot).

Kuvio 10. Asuinkerrostalojen keskipinta-ala huonetyypin mukaan 2010, 2015 ja 2019
Kuvio 10. Asuinkerrostalojen keskipinta-ala huonetyypin mukaan, m2. Lähde: Tilastokeskus, rakennuskanta
Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotantokanta

Kaikkien huoneistotyyppien keskipinta-ala on pienentynyt tällä vuosikymmenellä. Suhteessa eniten ovat pienentyneet yksiöt, mutta myös kaksioiden ja kolmioiden keskimääräiset pinta-alat ovat pienentyneet.

Lue myös Myös yksiöiden rakennusbuumi hiipuu – mitä tilastot kertovat ilmiöstä?

 

Kirjoittajat työskentelevät yliaktuaareina Tilastokeskuksen yritystilastot -yksikössä. Elina Vuorio toimii tiiminvetäjänä asumisen hinnat -tiimissä. Paavo Kokkonen vastaa rakennus- ja asuntotuotannon tilastojen tuotannosta ja kehittämisestä. Martti Korhonen vastaa vuokratilaston tuotannosta ja kehittämisestä. Heidi Lauttamäki vastaa asunto-osakeyhtiöiden taloustilaston tuotannosta ja kehittämisestä.

 

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
27.6.2019
Otto Kannisto, Paavo Kokkonen, Martti Korhonen, Elina Vuorio

Asuntotuotanto on jo useamman vuoden painottunut yksiöihin kaikissa suurimmissa kaupungeissa. Viime vuonna myös niille myönnetyt rakennusluvat kuitenkin kääntyivät laskuun. 

 

- Mihin ja miten paljon yksiöitä on rakennettu?

- Mihin hintaan yksiöillä käydään kauppaa ja niitä vuokrataan?

- Entä keitä vuokrayksiöissä asuu?

Artikkeli
16.4.2019
Paula Paavilainen, Elina Vuorio

Rakennetun ympäristön tietokokonaisuus tarjoaa tulevaisuudessa tiedot rakennusten ja huoneistojen elinkaaresta, kun yhteisiä tietovarantoja kehitetään viranomaisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyönä. Huoneistotietojärjestelmän jatkokehittämisellä on laaja-alaiset vaikutukset rakennetun ympäristön tilastointiin.

Artikkeli
30.10.2018
Atro Andersson, Martti Korhonen, Jose Lahtinen, Elina Vuorio

Kerrostalo­rakentaminen hiipuu ja rakentamisen kustannukset ovat nousussa. Muita trendejä asunto­markkinoilla:      

- Asuntojen hinnoissa alueelliset erot ovat suuria.

- Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien nousu on tasoittunut.

- Yhtiölainat kasautuvat kotitalouksille.

Blogi
25.9.2018
Atro Andersson

Varainsiirtoveroaineiston perusteella kotitaloudet ovat ostaneet myös alkuvuonna 2018 valmistuneista uusista asunnoista yli 80 prosenttia. Yhtiölainat kasautuvat enenevissä määrin kotitalouksille.