tk-icons
Sivuston näkymät

Kaivosten kokonaisnostosta valtaosa päätyy jätteeksi

27.3.2019
Juha Espo, Niina Lesonen, Johanna Pakarinen
Kuva: Shutterstock

Kaivosten 124 miljoonan tonnin kokonaisnostosta 46 miljoonaa tonnia rikastettiin tai muuten jalostettiin vuonna 2017. Jäljelle jäi noin 78 miljoonaa tonnia sivukiveä ja poistettua maata.

Katso ympärillesi, ja näet lähes varmasti jotain kaivoksesta peräisin olevaa. Merkittävä metallien käyttäjä on kone- ja laiteteollisuus. Kalkkikiveä käytetään veden puhdistukseen, talkkia maaliin ja muoveihin, biotiittia lannoitukseen ja niin edelleen.

Käyttökohteita on monia ja kasvava kulutus lisää kaivostuotteiden kysyntää. Harvinaiset maametallit ovat välttämättömiä puhtaamman teknologian laitteissa, kuten sähkö­moottoreissa ja aurinko­kennoissa.

Suomessa toimi vuonna 2017 yhteensä 44 kaivosta[1]. Metalli­malmeja (mm. kulta, nikkeli, kupari, sinkki) louhittiin yhdeksässä kaivoksessa. Karbonaatti­kiviä louhi neljätoista kaivosta ja muita teollisuus­mineraaleja (mm. talkki, kvartsi) kolmetoista kaivosta. Loput kahdeksan kaivosta tuottivat pääasiassa teollisuus­kiveä.

 
Kartta 1. Malmin louhinnan määrä Suomen kunnissa 2017. Lähde: Geologian tutkimuskeskus

Kaivosteollisuus irrotti ainesta maaperästä 124 miljoonaa tonnia vuonna 2017. Määrä on niin suuri, että sitä on hankala hahmottaa. Jos tämä kiviaines olisi graniittia, sillä rakennettaisiin Suomen jokaiseen kuntaan 60 eduskunta­taloa ja vielä jäisi ripekiveä tienpohjiin.

Tai jos koko tonnimäärä lastattaisiin rekka-autoihin, täyttyisi 2,8 miljoonaa täysperä­vaunu­yhdistelmää. Tämä rekkaletka yltäisi maapallon ympäri lähes kaksi kertaa.

Jopa 71 prosenttia kokonaisnostosta läjitetään kaatopaikalle…

Kokonais­nostosta 46 miljoonaa tonnia päätyi rikastukseen tai muuhun jalostukseen. Jätetilaston perusteella tästäkin lähes puolet poistui prosessista rikastus­hiekkana. Jäljelle jäi 78 miljoonaa tonnia sivukiveä ja poistettua maata.

Kuvio 1. Kaivosten kokonaisnoston jakautuminen vuonna 2017
Kuvio 1. Kaatopaikalle läjitetään sivukiveä ja rikastushiekkaa. Lähde: Tilastokeskus
Lähde: Tilastokeskus

Valtaosa sivukiven ja pintamaan nostosta on jätettä. Vuonna 2017 kaivos­jätettä sijoitettiin kaato­paikalle 88 miljoonaa tonnia, eli 71 prosenttia kaivos­teollisuuden kokonais­nostosta. Luku sisältää malmista erotetun rikastushiekan. Suuret kaivosjäte­kasat erottuvatkin horisontista kaivosten läheisyydessä.

Kuvio 2. Kaivosjätteestä vain prosentti kierrätetään
Kuvio 2. Kaivosjätteestä vain prosentti kierrätetään. Lähde: Tilastokeskus
Lähde: Tilastokeskus

Kaivosjätekasa saattaa peittää alleen maata koko­luokaltaan useiden kymmenien, jopa satojen jalkapallo­kenttien edestä. Kaivos­toiminnan jätteet ovat lähes yhdeksän kertaa suuremmat kuin energian­tuotannon ja muiden teollisuuden toimialojen jätteet yhteensä.

…ja vain häviävän pieni osa sivukivestä kierrätetään

Kaivosteollisuuden sivukiveä käytetään muun muassa sorana ja murskeena rakentamisessa. Hyöty­käytön määrä on vain 1,2 miljoonaa tonnia.

Malmin kaivuun ohessa syntyvää ylimääräistä maata voidaan hyödyntää myös kaivospiirin sisällä. Kaivoslain ja ympäristö­lainsäädännön mukaan oman kaivospiirin alueella sisäisesti kaivos­turvallisuuden perusteella käytettyä kiviainesta ei lasketa mukaan kaivoksen tuottamiin jätteisiin.

Näin ollen 15 prosenttia sivukivestä ei näy jäte­tilastoissa kierrätyksenä eikä jätteenä. Tällä 12 miljoonalla tonnilla maata, soraa ja hiekkaa täytetään kaivosta, rakennetaan teiden pohjia ja kaivos­rakenteita.

Vuonna 2017 kaivospiirin sisäiseen, omaan käyttöön päätyi lähes kymmenesosa kaivos­teollisuuden kokonais­nostosta. Määrä vastaa koko muun teollisuuden vuosittaista jätekertymää.

Kaivosten luonnonvarojen käyttö näkyy kansantalouden materiaalivirtojen luvuissa ja jätemäärät jätetilastoissa. Näistä on saatavilla aikasarjat. Tässä artikkelissa esitettyä kaivosten omaa käyttöä ei eritellä tilastoissa.

Kirjoittajat työskentelevät yliaktuaareina ympäristötilinpidon tiimissä talous- ja ympäristötilastot -yksikössä.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
18.3.2016
Jukka Muukkonen

Ympäristötilinpidon kehittäminen on kansainvälisesti vilkasta. Tavoitteena on laaja tilastojärjestelmä, jossa ympäristöasioita voidaan tarkastella osana politiikkalohkoja.