tk-icons
Sivuston näkymät

Lakimuutokset näkyvät sateenkaariväen tilastoinnissa – samaa sukupuolta olevan kanssa avioliitossa 4 000 suomalaista

24.6.2019
Marjut Pietiläinen, Kirsti Pohjanpää
Kuva: Shutterstock

Lakimuutosten myötä kuva suomalaista perheistä on tilastojen valossa hieman värikkäämpi, monipuolisempi ja osittain myös todenmukaisempi kuin aiemmin. Tilastoissa näkyvät kuitenkin yhä vain sellaiset sateenkaariperheet, joissa vanhemmat ovat avioliitossa tai rekisteröineet parisuhteensa.

Vuoden 2002 maaliskuusta lähtien kaksi naista tai kaksi miestä ovat voineet solmia keskenään rekisteröidyn parisuhteen. Seuraava uudistus toteutui viisitoista vuotta myöhemmin: 1.3.2017 avioliitto tuli mahdolliseksi samaa sukupuolta oleville. Samanaikaisesti mahdollisuus solmia rekisteröity parisuhde lakkasi, ja siitä alkaen pariskunnilla on ollut mahdollisuus muuttaa rekisteröity parisuhteensa avioliitoksi tai jatkaa rekisteröidyssä parisuhteessa.

Tarkastelemme tässä artikkelissa kahden naisen tai kahden miehen muodostamia perheitä ja lapsiperheitä tilastojen valossa. Sateenkaariperheiksi kutsutaan sellaisia lapsiperheitä tai perhettä suunnittelevia, joissa ainakin yksi vanhemmista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön (ks. myös Moring 2013, 10 ja 54; Kansaneläkelaitos).

Tilastollisessa mielessä myös lapsettomat pariskunnat luetaan perheiksi. Tilastojen pohjalta on mahdollista tarkastella sellaisia sateenkaariperheitä, joissa vanhemmat ovat rekisteröineet parisuhteensa tai ovat keskenään avioliitossa. Toistaiseksi tilastointia varten ei ole muodostettu kahden samaa sukupuolta olevan henkilön avoliittoa. Muun muassa tämä tilastointiperinne (ks. myös Lehtonen 2019) johtaa siihen, että suuri osa seksuaalivähemmistöön kuuluvista tilastoituu edelleen väärin (Pohjanpää 2013b).

Seksuaalinen suuntautuneisuus on ominaisuus, joka perustuu henkilön omaan arvioon ja se saattaa vaihdella eri elämänvaiheessa. Kuten ei muidenkaan ominaisuuksien osalta, ei seksuaalisen suuntautuneisuudenkaan perusteella laadita tilastoja. Arviot seksuaalivähemmistöön (homot, lesbot, biseksuaalit) kuuluvien määrästä vaihtelevat viiden ja 15 prosentin välillä (ks. Lehtonen 2007). (Ks. myös EU LGBT survey 2013, 8.)

Enimmillään yli 6 000 suomalaista eli rekisteröidyssä parisuhteessa

Parisuhteiden rekisteröinti tuli Suomessa mahdolliseksi 1.3.2002. Uusien rekisteröityjen parisuhteiden määrä oli suurimmillaan heti lain voimassaolon ensimmäisenä vuonna; lähes 450 paria rekisteröi tuolloin suhteensa. Tämän jälkeen uusia rekisteröityjä parisuhteita solmittiin keskimäärin 280 vuosittain aina vuoteen 2016 saakka. Vuoden 2017 tammi–helmikuussa solmittiin 36 uutta rekisteröityä parisuhdetta. (Kuvio 1.) Kaiken kaikkiaan lain voimassaolon aikana vuosina 2002–2017 on 4 216 pariskuntaa rekisteröinyt parisuhteensa.

Kuvio 1. Uudet rekisteröidyt parisuhteet ja samaa sukupuolta olevien avioliitot vuosina 2002–2018

Kuvio 1. Uudet rekisteröidyt parisuhteet ja samaa sukupuolta olevien avioliitot vuosina 2002–2018
* Rekisteröity parisuhde tuli mahdolliseksi 1.3.2002 ja samaa sukupuolta olevien avioliitto 1.3.2017. Maaliskuusta 2017 lähtien ei enää ole mahdollista solmia uusia rekisteröityjä parisuhteita. Uusissa liitoissa ei ole mukana niitä, jotka muuttivat rekisteröidyn parisuhteen avioliitoksi. Lähde: Tilastokeskus, Siviilisäädyn muutokset

Kuviosta näkyy uusien rekisteröityjen parisuhteiden määrän vähentyminen vuodesta 2014 lähtien. Eduskunta hyväksyi tuolloin lain tasa-arvoisesta avioliitosta. Laki astui voimaan vasta maaliskuussa 2017. Avioliiton mahdollistaminen myös samaa sukupuolta oleville pareille kaksinkertaisti uusien virallisten samaa sukupuolta olevien suhteiden määrän vuonna 2017.

Viimeisimmät rekisteröityneet parisuhteet solmittiin 28.2.2017, jonka jälkeen niitä ei ole voinut enää solmia. Uusia samaa sukupuolta olevien parien avioliittoja solmittiin vuonna 2017 yhteensä 554. Vuonna 2018 uusia avioliittoja oli 387, mikä on suunnilleen samaa tasoa kuin vuoden 2013 uudet rekisteröidyt parisuhteet. 

Naiset muodostavat virallisia saman sukupuolen parisuhteita miehiä yleisemmin. Vain ensimmäisenä vuonna 2002 miesparit solmivat naispareja useammin virallisen liiton. Tuolloin naispareja oli 46 prosenttia kaikista liitoista. Tämän jälkeen naisparien osuus kasvoi noin 55 prosenttiin vuoteen 2007 mennessä, ja viimeiset kymmenen vuotta naisparien osuus on ollut keskimäärin 65 prosenttia kaikista samaa sukupuolta olevien virallista liitoista.

Kaikista uusista liitoista rekisteröityjen parisuhteiden osuus on viime vuosina ollut noin prosentin luokkaa. Vuonna 2017 nais- ja miesparien avioliittoja ja rekisteröityjä suhteita oli yhteensä 2,2 prosenttia kaikista solmituista avioliitoista – eniten koko kuudentoistavuoden tarkastelujakson aikana. Suomessa solmitaan vuosittain noin 29 000 miehen ja naisen välistä avioliittoa.

Vuonna 2017 solmittiin 181 miesparien ja 373 naisparien muodostamaa avioliittoa. Vuonna 2018 uudet solmitut avioliitot vähenivät kolmanneksella, uusia avioliittoja oli 387 - näistä 242 naisparien ja 145 miesparien avioliittoja.

Enimmillään Suomessa eli 6 004 henkilöä rekisteröidyssä parisuhteessa vuonna 2016. Tämän jälkeen määrä putosi 2 500:lla ja puolittui vuoteen 2018 mennessä (kuvio 2). Rekisteröidyssä parisuhteessa elää hieman useampi nainen kuin mies.

Kuvio 2. Rekisteröidyssä parisuhteessa* elävät naiset ja miehet vuosina 2002–2018
 Kuvio 2. Rekisteröidyssä parisuhteessa* elävät naiset ja miehet vuosina 2002–2018
* Samaa sukupuolta olevien rekisteröity parisuhde on ollut mahdollista solmia 1.3.2002–28.2.2017 välisenä aikana. Samaa sukupuolta olevien avioliitto tuli mahdolliseksi 1.3.2017 alkaen. Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne

Lähes 2 500 suomalaista vaihtoi rekisteröidyn parisuhteensa avioliitoksi

Maaliskuussa 2017 voimaan tullut tasa-arvoinen avioliittolaki johti siihen, että yhteensä 2 460 suomalaista vaihtoi rekisteröidyn parisuhteensa avioliitoksi vuonna 2017. Vuonna 2018 rekisteröidyn parisuhteensa muutti avioliitoksi yli 250 henkilöä, heistä noin 63 prosenttia oli naisia.

Rekisteröidyn parisuhteen avioliitoksi vaihtaneet naiset olivat nuorempia kuin muutoksen tehneet miehet: naisista lähes puolet oli alle nelikymppisiä, kun miehistä puolet oli vähintään viisikymppisiä vuonna 2017.

Joka kolmas rekisteröidyn suhteensa avioliitoksi muuttanut mies oli 50–59-vuotias ja lähes joka kolmas 40–49-vuotias­. Naisista lähes 40 prosenttia oli vastaavasti 30–39-vuotiaita. (Kuvio 3.)

Kuvio 3. Rekisteröidyn parisuhteen avioliitoksi vaihtaneet* iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2017, prosenttia muutoksen tehneistä
Kuvio 3. Rekisteröidyn parisuhteen avioliitoksi vaihtaneet* iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2017, prosenttia muutoksen tehneistä
* Samaa sukupuolta olevien avioliitto tuli mahdolliseksi 1.3.2017 alkaen. Pareilla on mahdollisuus muuttaa rekisteröity parisuhde avioliitoksi ilmoittamalla asiasta maistraattiin. Lähde: Tilastokeskus, Siviilisäädyn muutokset

Avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa yhteensä lähes 7 000 henkilöä

Vuoden 2018 lopussa yhteensä 3 960 henkilöä eli avioliitossa samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa. Heistä 66 prosenttia oli naisia.

Joka kolmas avioliitossa samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa elävistä on 30–39-vuotias, joka neljäs 40–49-vuotias ja joka viides 50–59-vuotias. Avioliitossa olevat naisparit ovat selkeästi miespareja nuorempia.

Kaiken kaikkiaan vuoden 2018 lopussa yhteensä 6 928 henkilöä eli joko avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa samaa sukupuolta olevan puolisonsa kanssa. Näistä naisia oli 4 206 (61 prosenttia) ja miehiä 2 722. Yleisimmin virallisessa saman sukupuolen parisuhteessa eli 30–39-vuotias nainen (kuvio 4). Toiseksi eniten oli 40–49-vuotiaita naisia.

Kuvio 4. Rekisteröidyssä parisuhteessa tai avioliitossa samaa sukupuolta olevan kanssa elävät iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2018
Kuvio 4. Rekisteröidyssä parisuhteessa tai avioliitossa samaa sukupuolta olevan kanssa elävät iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2018
Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne

Noin 1 700 eronnut rekisteröidystä parisuhteesta

Kuten osa avioliitoista, myös osa rekisteröidyistä parisuhteista päätyy eroon. Vuoden 2018 lopussa Suomessa eli yhteensä 1 709 henkilöä, joiden siviilisääty oli ”eronnut rekisteröidystä parisuhteesta”. Vuonna 2017 rekisteröidystä parisuhteesta erosi 95 naisparia ja 36 miesparia.

Rekisteröityjen parisuhteiden erot ovat lisääntyneet tasaisesti suhteiden suuremman määrän myötä. Vuosina 2002–2017 keskimäärin noin 70 rekisteröityä parisuhdetta päätyi eroon, ja viimeisten kolmen neljän vuoden aikana erojen määrä on ollut noin 130 paria vuosittain.

Suomessa lähes 1,5 miljoonaa perhettä

Perhetilastoissa perheiksi katsotaan samassa osoitteessa asuvat avioparit, eri sukupuolta olevien avoparit ja yhden vanhemman perheet. Myös lapseton pariskunta on perhe, mutta yksin asuva aikuinen ei. Tilastoinnissa ei toistaiseksi muodosteta avopariperhettä, jonka puolisot ovat samaa sukupuolta. Perheeksi ei myöskään luokitu sellainen vakituisessa parisuhteessa elävä pari, joka ei virallisesti asu yhdessä. Vuonna 2018 Suomessa oli yhteensä lähes 1,5 miljoona perhettä.

Perhetilastoissa näkyy 3 262 samaa sukupuolta olevien henkilöiden perhettä – eli rekisteröidyssä parisuhteessa tai avioliitossa elävää, samassa osoitteessa asuvaa samaa sukupuolta olevaa pariskuntaa. Määrä on kasvanut tasaisesti noin 180:lla koko 2000- ja 2010-lukujen ajan. Suurin lisäys tapahtui vuonna 2017, jolloin tasa-arvoinen avioliitto astui voimaan. (Kuvio 5.)

Kuvio 5. Rekisteröityjen parisuhteiden ja samaa sukupuolta olevien avioparien perheet sukupuolen mukaan vuosina 2002–2018*
Kuvio 5. Rekisteröityjen parisuhteiden ja samaa sukupuolta olevien avioparien perheet sukupuolen mukaan vuosina 2002–2018*
* Rekisteröity parisuhde tuli mahdolliseksi 1.3.2002 ja samaa sukupuolta olevien avioliitto 1.3.2017. Lähde: Tilastokeskus, Perheet
 

Tarkastelujakson alussa perheet olivat tasaisesti mies- ja naisparien muodostamia, mutta 2010-luvulla naisparien perheiden osuus on ollut noin 60 prosenttia. Samaa sukupuolta olevien perheet ovat alueellisesti jakautuneet samassa suhteessa kuin perheet keskimäärin Suomessa, kun tarkastellaan mies- ja naisparien perheiden määrää suhteessa kaikkiin perheisiin eri alueilla.

”Virallisten” sateenkaariperheiden määrä kolminkertaistunut 2010-luvulla

Vuonna 2018 Suomessa oli yhteensä noin 562 000 lapsiperhettä. Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on noin 38 prosenttia.
Perhetilastossa myös lapsettomat pariskunnat katsotaan perheiksi, mutta tässä artikkelissa tarkastelemme vain perheitä, joissa on alaikäisiä lapsia ja joiden vanhemmat elävät rekisteröidyssä parisuhteessa tai avioliitossa samaa sukupuolta olevan puolisonsa kanssa. Kutsumme näitä perheitä sateenkaariperheiksi.

Vuonna 2018 Suomessa oli 785 samaa sukupuolta olevien avioparien tai rekisteröidyn parisuhteen lapsiperheitä. Sateenkaariperheiden määrä on lisääntynyt koko 2000-luvun ajan. Viimeisten kymmenen vuoden aikana sateenkaariperheiden määrä on kolminkertaistunut. Vuonna 2018 jo 64 prosenttia sateenkaariperheistä pohjautui samaa sukupuolta olevien vanhempien avioliittoon. (Kuvio 6.)

Kuvio 6. Rekisteröityjen parien ja saman sukupuolen avioparien lapsiperheet vuosina 2002–2018*

Kuvio 5. Rekisteröityjen parisuhteiden ja samaa sukupuolta olevien avioparien perheet sukupuolen mukaan vuosina 2002–2018

* Rekisteröity parisuhde tuli mahdolliseksi 1.3.2002 ja samaa sukupuolta olevien avioliitto 1.3.2017. Lähde: Tilastokeskus, Perheet

Virallisten sateenkaariperheiden ohella Suomessa on tilastoissa näkymättömiä sateenkaariperheitä. Tilastoissa sateenkaariperheet näkyvät vain perhetyypeissä ”saman sukupuolen aviopari ja lapsia” sekä ”rekisteröity parisuhde ja lapsia”.

Osa sateenkaariperheistä tilastoituu yhden vanhemman perheisiin eli perhetyyppeihin ”äiti ja lapsia” tai ”isä ja lapsia” niissäkin tapauksissa, joissa lapsen biologinen vanhempi elää kiinteässä parisuhteessa ja samassa kotitaloudessa samaa sukupuolta olevan puolisonsa kanssa. Tämä johtuu osittain siitä, ettei perhetilastossa toistaiseksi päätellä saman sukupuolen avopareja.

Osa sateenkaariperheistä saattaa tilastoitua myös perhetyyppiin ”(hetero)avopari ja lapsia”, vaikkei saman sukupuolen avopareja tilastoidakaan, sillä taustalla voi olla vanhemman aiempi liitto, kolmi- ja neliapilaperherakenne (eli perhe, jossa lapsella on useampi vanhempi), kyseessä voi olla biseksuaalisen henkilön heteroperheeltä näyttävä perhe tai muu sukupuolivähemmistöön kuuluva heteroperheeltä näyttävä perherakenne.

Samaa sukupuolta olevat avoparit voivat ilmoittaa Kelaan omatoimisesti parisuhteestaan etuuksia varten. Kela ei kuitenkaan tilastoi samaa sukupuolta olevien avoparien määriä.  

Lähes 40 prosentilla naisparien perheistä on lapsia

Vuonna 2018 lähes 40 prosenttia naisparien avioliitoista tai rekisteröidyistä parisuhteista muodosti lapsiperheen. Osuus vastaa lapsiperheiden osuutta kaikista perheistä keskimäärin.

Lapsiperheiden määrä ja erityisesti osuus naisten rekisteröityyn parisuhteeseen tai avioliittoon perustuvista perheistä on lisääntynyt tasaisesti vuodesta 2002 lähtien, jolloin vain noin joka kuudennella naisparien perheistä oli lapsia (kuvio 7). Vuonna 2018 jo 39 prosenttia naisparien virallisista perheistä oli lapsiperheitä.

Samanaikaisesti kaikkien lapsiperheiden määrä on pienentynyt Suomessa noin kymmenisen prosenttia, ja lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on pienentynyt 42 prosentista 38 prosenttiin.

Kuvio 7. Lapsiperheiden osuus naisparien perheistä (rekisteröidyt parisuhteet ja avioparit) vuosina 2002–2018*, prosenttia
Kuvio 7. Lapsiperheiden osuus naisparien perheistä (rekisteröidyt parisuhteet ja avioparit) vuosina 2002–20181, prosenttia
* Rekisteröity parisuhde tuli mahdolliseksi 1.3.2002 ja samaa sukupuolta olevien avioliitto 1.3.2017. Lähde: Tilastokeskus, Perheet

Lähes kaikki suomalaiset sateenkaariperheet, joissa vanhemmat ovat rekisteröidyssä parisuhteessa tai avioliitossa, ovat naisparien muodostamia (98 prosenttia sateenkaariperheistä). Noin prosentti tilastoissa näkyvistä miespareista muodostaa lapsiperheen.

Suomessa lapsella voi olla korkeintaan kaksi juridista vanhempaa. Usein tämä periaate peittää homomiesten isyyden. Vaikka kolmi- tai neliapilaperheissä (ks. tietolaatikko artikkelin lopussa) isyys olisi vahvistettu, on perhe tilastoissa tyypillisesti luokassa ”äiti ja lapsia”.

Jos taas molemmat äidit ovat juridisia vanhempia ja virallisessa liitossa keskenään, luokitellaan perhe ”rekisteröity parisuhde ja lapsia” tai ”avioliitto ja lapsia” -luokkaan. Lastensa elämään aktiivisesti osallistuva homoisä ei siis kovin usein näy tilastoissa. Toistaiseksi samaa sukupuolta olevien avoparien perheitä ei tilastoida, eivätkä kaikki niin sanotut uusperheet tule vielä tilastoissa näkyviin.

Sateenkaariperheissä vähemmän ja nuorempia lapsia

Suomessa on yli miljoona alle 18-vuotiasta lasta. Näistä suurin osa (82 prosenttia) elää kahden vanhemman perheessä. Vuonna 2018 rekisteröityjen nais- tai miesparien sekä samaa sukupuolta olevien avioliittoperheissä eli yhteensä 1 304 alaikäistä lasta.

Virallisten sateenkaariperheiden lapset ovat nuorempia kuin lapset keskimäärin Suomessa. Vuonna 2018 useampi kuin joka neljäs sateenkaariperheiden lapsista oli alle 2-vuotiaita, kun koko väestössä alle 2-vuotiaita oli 15 prosenttia alaikäisistä. Valtaväestön lapsista joka neljäs, mutta sateenkaarilapsista vain joka kuudes oli 13–17-vuotias. (Kuvio 8.) Sateenkaariperheiden lasten ikäjakauma on hiukan lähentynyt kaikkien perheiden lasten ikäjakaumaa, kun verrataan tilannetta vuoteen 2012 (Pohjanpää 2013).

Kuvio 8. Alle 18-vuotiaiden lasten ikäjakaumat rekisteröityyn parisuhteeseen ja samaa sukupuolta olevien avioliittoon perustuvissa lapsiperheissä ja kaikissa lapsiperheissä vuonna 2018, prosenttia
Kuvio 8. Alle 18-vuotiaiden lasten ikäjakaumat rekisteröityyn parisuhteeseen ja samaa sukupuolta olevien avioliittoon perustuvissa lapsiperheissä ja kaikissa (lapsi)perheissä vuonna 2018, prosenttia
Lähde: Tilastokeskus, Perheet

Hiukan useampi kuin joka kolmas suomalainen perhe on yksilapsinen. Vähiten yksilapsisia perheitä ja myös eniten lapsia on vanhempien heteroavioliittoon perustuvissa perheissä. Joka neljäs eri sukupuolta olevien avioliittoon perustuva perhe on yksilapsinen, kun sateenkaariperheistä yksilapsisia on joka toinen.

Tilastoissa näkyvät sateenkaariperheet muistuttavat lasten määrän suhteen lähes täydellisesti sekä yhden vanhemman perheitä että eri sukupuolta olevien avoparilapsiperheitä. 14 prosentissa samaa sukupuolta olevien perheistä (vanhemmat joko rekisteröidyssä parisuhteessa tai avioliitossa keskenään) on kolme tai useampi lapsi. (Kuvio 9.)

Kuvio 9. Lasten lukumäärä lapsiperheissä perhetyypin mukaan vuonna 2018, prosenttia
Lähde: Tilastokeskus, Perheet

Lasten määrä on kasvanut sateenkaariperheissä; vuonna 2012 näistä oli yksilapsisia 60 prosenttia (Pohjanpää, 2013), nyt enää lähes joka toinen.

Perheitä vertailtaessa on huomattava, että perhekoko on tilastollinen poikkileikkaus tietyltä ajankohdalta – ­tässä vuoden 2018 tilanteesta – ja että perheet ovat keskenään eri elämänvaiheessa. Kun kolmilapsisen perheen esikoinen täyttää 18 vuotta tai muuttaa pois kotoa, perheestä tulee kahden lapsen perhe. Selvää on myös, että osa kahden naisen perheistä luokittuu tilastoissa väärin yhden vanhemman perheiksi.

Useampi kuin joka kolmas kotimainen adoptio sateenkaariperheessä

Vuonna 2017 Suomessa tehtiin kaikkiaan 396 adoptiota. Näistä 104 koski ulkomailla syntynyttä ja loput 292 olivat kotimaisia adoptioita. Yleisintä on alaikäisen lapsen adoptointi, yli 77 prosenttia kaikista adoptioista. 18 vuotta täyttäneitä adoptoitiin 92. Syyskuussa 2009 rekisteröidyille pareille tuli mahdolliseksi perheen sisäinen adoptio.

Sateenkaariperheiden sisäiset adoptiot ovat kasvattaneet kotimaisten adoptioiden määrää jo vuodesta 2009 lähtien. Useampi kuin joka kolmas kotimainen adoptio on ollut sateenkaariperheen sisäinen adoptio. (Kuvio 10.) Vuosina 2009–2017 tehtiin keskimäärin noin sata perheen sisäistä adoptiota rekisteröidyissä parisuhteissa. Eniten adoptioita toteutui vuonna 2015, jolloin 128 lasta adoptoitiin perheen sisäisesti rekisteröityyn parisuhteeseen perustuvaan perheeseen.

Kuvio 10. Kotimaiset adoptiot ja rekisteröityyn parisuhteeseen perustuvat perheen sisäiset adoptiot vuosina 2002–2017*
Kuvio 9. Lasten lukumäärä lapsiperheissä perhetyypin mukaan vuonna 2018, prosenttia
 
* Perheen sisäinen adoptio rekisteröidyssä parisuhteessa tuli Suomessa mahdolliseksi syyskuussa 2009. Rekisteröity parisuhde tuli mahdolliseksi 1.3.2002 ja samaa sukupuolta olevien avioliitto 1.3.2017. Lähde: Tilastokeskus, Adoptiot

Kaiken kaikkiaan lähes 850 alle 18-vuotiasta lasta on adoptoitu perheen sisäisesti rekisteröidyn parisuhteen turvin vuosina 2009–2017.

Vuosina 2009 ja 2010 noin joka kolmas sateenkaariperheiden sisäisistä adoptioista koski alle yksivuotiaita vauvoja ja noin joka toinen perheen sisäisesti adoptoitu oli 1–4-vuotias. Jo toisena lain voimassaolovuotena vuonna 2011 alle yksivuotiaiden osuus adoptoiduista kaksinkertaistui vakiintuen vähitellen noin 90 prosenttiin. Nykyisin perheen sisäinen adoptio tehdäänkin varsin varhaisessa vaiheessa lapsen syntymän jälkeen. (Kuvio 11.)

Kuvio 11. Lapsen ikä adoptiohetkellä rekisteröityyn parisuhteeseen tai samaa sukupuolta olevien avioliittoon perustuvissa perheen sisäisissä adoptioissa vuosina 2009–20171, prosenttia

Kuvio 10. Kotimaiset adoptiot ja rekisteröityyn parisuhteeseen perustuvat perheen sisäiset adoptiot vuosina 2002–2017*


* Perheen sisäinen adoptio rekisteröidyssä parisuhteessa tuli Suomessa mahdolliseksi syyskuussa 2009. Rekisteröity parisuhde tuli mahdolliseksi 1.3.2002 ja samaa sukupuolta olevien avioliitto 1.3.2017. Lähde: Tilastokeskus, Adoptiot

 

Lakimuutoksen myötä adoptointi kohdistui ensin kaiken ikäisiin lapsiin. Tähän mennessä harvemmassa kuin joka kymmenennessä sateenkaariperheen sisäisessä adoptiossa lapsi on ollut viisivuotias tai vanhempi.

Suomalaiset perheet ovat moninaisia, mutta osa jää yhä piiloon

Kuten monet vähemmistöt, ovat sateenkaariperheet pienen määränsä ja yhteiskunnallisten käytäntöjen takia huonosti erotettavissa tilastoista. Vuoden 2002 lakiuudistuksen jälkeen tulivat rekisteröidyt parisuhteet ja vuoden 2017 tasa-arvoisen avioliiton myötä uudet samaa sukupuolta olevien avioliitot mukaan tilastoihin. Kotimaiset adoptiot lisääntyivät vuoden 2009 jälkeen perheen sisäisen adoptoinnin myötä.

Lakiuudistukset näkyvät tilastoissa niin aikasarjoina kuin myös tilastoinnin uudistumisena. Tilastot kertovat, mitä yhteiskunnassa tapahtuu ja kuinka lakimuutokset vaikuttavat.

Kokonaiskuva suomalaista perheistä on nyt hiukan värikkäämpi, monipuolisempi ja osittain myös oikeampi kuin aiemmin. Toisaalta on muistettava, että edelleen jää merkittävä osa seksuaalivähemmistöön kuuluvien perheistä tilastojen ulkopuolelle – kuten esimerkiksi samaa sukupuolta olevien avoliitot, kolmi- ja neliapilaperheet, sukupuolten moninaisuus – tai tilastoituu väärin esimerkiksi yhden vanhemman perheiksi.

Marjut Pietiläinen on erikoistutkija Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä ja Kirsti Pohjanpää tilastopäällikkö Tilastokeskuksen tiedonhankinta-yksikössä.

 

Lähteet ja tietolaatikko:


EU LGBT survey. European Union lesbian, gay, bisexual and transgender survey. Results at a glance 2013. Belgium: FRA Europeran Union Agency for Fundamental Rights.

Kansaneläkelaitos. Sateenkaariperheen etuudet. (11.6.2019).

Lehtonen, Jukka 2019. Kun kaksijakoinen sukupuoliajattelu murtuu - sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus Tasa-arvobarometrissa 2017. Teoksessa: Näkökulmia sukupuolten tasa-arvoon – Analyyseja tasa-arvobarometrista 2017. Raportti 6/2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki.

Lehtonen, Jukka 2007. Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuteen liittyvä syrjintä. Teoksessa: Lepola, Outi & Villa, Susan (toim.). Syrjintä Suomessa 2006. Helsinki: Ihmisoikeusliitto.

Moring, Anna 2013. Oudot perheet. Normeja ja ihanteita 2000-luvun Suomessa. Väitöskirja. Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. Helsinki: Helsingin yliopisto.

Pohjanpää, Kirsti 2013. Sateenkaariperheet tuovat väriä tilastoihin. Hyvinvointikatsaus 3/2013. Tilastokeskus.

Pohjanpää, Kirsti 2013b. Seksuaalivähemmistöistä on niukasti tilastotietoa. Hyvinvointikatsaus 3/2013. Tilastokeskus.

Tilastokeskus 2017. Adoptiot.

Adoptiotiedot vuodelta 2018 julkaistaan 21.8.2019

Tilastokeskus 2018. Perheet.

Tilastokeskus 2018. Siviilisäädyn muutokset.

Tilastokeskus 2018. Väestörakenne.

 

 

Tietolaatikko


Kahden samaa sukupuolta olevan henkilön parisuhteen rekisteröinti (2002–2017)
Kahden samaa sukupuolta olevan henkilön parisuhteen rekisteröinti tuli Suomessa mahdolliseksi 1.3.2002. Rekisteröinti tapahtui maistraatissa, ja sen myötä puolisoille tuli osittain samat oikeudet ja velvollisuudet kuin avioliitossakin. Uusia rekisteröityjä parisuhteita ei ole mahdollista muodostaa enää 28.2.2017 jälkeen.


Tasa-arvoinen avioliitto (2017)
Suomessa on mahdollista solmia avioliitto myös kahden samaa sukupuolta olevan henkilön kesken 1.3.2017 lähtien. Uudistuksen myötä nais- ja miesparit saivat (lähes) samat oikeudet kuin erisukupuoliset aviopariskunnat ja myös ulkomailla solmitut samaa sukupuolta olevien avioliitot tunnustetaan Suomessa.


Rekisteröidyn parisuhteen muuttaminen avioliitoksi (2017)
Pari, joka elää rekisteröidyssä parisuhteessa, voi maistraatissa muuttaa liittonsa avioliitoksi 1.3.2017 lähtien. Tämä koskee vain Suomessa solmittuja liittoja. Vihkimispäiväksi tulee ilmoituksen maistraattiin saapumispäivä. Maaliskuun 2017 jälkeen Suomessa ei ole enää mahdollista solmia uusia rekisteröityjä parisuhteita, mutta vanhat rekisteröidyt parisuhteet jäävät voimaan, jos pari ei halua muuttaa sitä avioliitoksi. Kun pari muuttaa rekisteröidyn parisuhteensa avioliitoksi, ei tilastollisessa mielessä ole kyse uudesta avioliitosta.


Perheen sisäinen adoptio (2009)
Rekisteröidyille pareille perheen sisäinen adoptio tuli mahdolliseksi syyskuussa 2009. Perheen sisäisessä adoptiossa sosiaalinen vanhempi vahvistaa vanhemmuutensa puolisonsa lapseen. Ilman adoptiota sosiaalinen vanhempi käsitetään lapselle juridisesti vieraaksi. Adoptioprosessi edellyttää adoptioneuvontaa, eikä adoptiota voida tehdä ennen lapsen syntymää. Adoptiolapsi saa perheessä täysin saman aseman kuin perusperheeseen syntynyt lapsi. Adoption myötä vanhemmalle tulee muun muassa elatusvelvollisuus suhteessa lapseen ja lapsi perii vanhempansa. Adoptio on purkamaton. Adoption juridinen termi on lapseksiottaminen.


Vanhemmuuden vahvistaminen ja äitiyslain muutos (2019)
Vuoteen 2019 saakka ei Suomessa kaksi naista tai kaksi miestä ole voinut yhdessä adoptoida lasta. Tilanne muuttui tasa-arvoisen avioliittolain myötä. Sen sijaan lapsi, joka syntyi samaa sukupuolta olevien avioliittoon (tai rekisteröityyn suhteeseen) vuosina 2017–2018, ei ole automaattisesti parin yhteinen, vaan toisen äidin äitiyden vahvistaminen edellyttää edelleen perheen sisäistä adoptiota. Äitiyslain muutoksen yhteydessä avioliitossa oleva naispari voi vahvistaa molemmat naiset tulevan lapsen vanhemmiksi neuvolassa jo ennen lapsen syntymää. Laki astui voimaan huhtikuussa 2019.


Perhetilastosanastoa
Kolme neljästä suomalaisesta kuuluu perheväestöön. Tilastoissa perheet luokitellaan parisuhteen mukaan ja sen mukaan, onko perheessä lapsia. Perhetilastoissa perheet muodostetaan asuinkunnista eli perheeksi tilastoitumisen edellytyksenä on samassa osoitteessa asuminen. Suomen yleisimmät perhetyypit pohjautuvat avioliittoon: lapseton aviopari (36 prosenttia perheistä) ja aviopari, jolla lapsia (28 prosenttia perheistä). Lähes joka neljäs perhe perustuu avoliittoon (avopari eri sukupuolta).


Lapsiperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa asuu vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. Kaikista perheistä noin 38 prosenttia on lapsiperheitä. Suomessa on yli miljoona alle 18-vuotiasta lasta. Lapsista 82 prosenttia elää kahden vanhemman perheessä (joka perustuu vanhempien avioliittoon, eri sukupuolta olevien avoliittoon tai rekisteröityyn parisuhteeseen). Noin 18 prosenttia lapsista elää yhden vanhemman perheessä.

Yhden vanhemman perheitä on hiukan useampi kuin joka viides lapsiperheistä. Yhden vanhemman perheisiin tilastoituu (virheellisesti) myös sellaiset perheet, joissa samaa sukupuolta olevat vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään tai eivät ole rekisteröineet suhdettaan.

Noin joka kymmenes lapsiperhe on uusperhe, jossa on vähintään yksi alle 18-vuotias vain toisen puolison lapsi. Uusperhe on myös tilastollinen termi.

Sateenkaariperheeksi kutsutaan lapsiperhettä, jossa ainakin yksi vanhemmista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Sateenkaariperhe ei ole tilastollinen termi, vaan määritys perustuu perheen omaan käsitykseen. Kela käyttää sateenkaariperhe-määritelmää kahden naisen tai kahden miehen lapsiperheestä. Tilastoinnissa voidaan käsitellä vain sateenkaariperheitä, jotka perustuvat rekisteröidylle parisuhteelle tai samaa sukupuolta olevien vanhempien avioliitolle. Tilastollinen perhekäsitys ei edellytä lapsia, joten tilastoissa kahden naisen tai kahden miehen liittoa voitaisiin myös kutsua sateenkaariperheeksi. Oheisessa artikkelissa sateenkaariperheellä tarkoitetaan kuitenkin vain lapsiperhettä.

Kolmi- ja neliapilaperheessä lapsella on enemmän kuin kaksi sosiaalista vanhempaa; vanhemmuus jaetaan esimerkiksi naisparin ja homomiehen tai miesparin kesken. Juridisia vanhempia voi Suomessa tällä hetkellä olla vain kaksi.

Siviilisääty määrittää henkilön perheoikeudellisen aseman. Tieto siviilisäädystä saadaan Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä ja se on juridinen termi. Suomen siviilisäätyluokitus on seitsenluokkainen: naimaton, naimisissa, eronnut, leski, rekisteröidyssä parisuhteessa, eronnut rekisteröidystä parisuhteesta sekä leski rekisteröidyn parisuhteen jälkeen. Avoliitto ei ole siviilisääty. Henkilön siviilisääty muuttuu vain uuden tapahtuman myötä, joten esimerkiksi 10 vuotta sitten eronnut henkilö, joka asuu ja elää uuden puolisonsa kanssa avoliitossa, on edelleen siviilisäädyltään eronnut.  

Solmittujen avioliittojen tilastoinnissa huomioidaan ne avioliitot, joissa avioliiton solmimishetkellä vähintään toinen puolisoista asuu vakinaisesti Suomessa.

Avoliitto tarkoittaa vakiintuneesti parisuhdetta, jossa kaksi henkilöä asuvat yhteisessä taloudessa, mutta eivät ole avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa keskenään. Määritelmä viittaa avioliiton kaltaisissa olosuhteissa asumiseen. Avoliitossa elävät henkilöt voivat olla keskenään samaa tai eri sukupuolta. Avoliittoa ei ole välttämättä helppo tunnistaa muusta yhteisasumisesta. Avoliitossa ei ole keskinäistä elatusvelvollisuutta eikä avoliitossa synny oikeutta toisen omaisuuteen. Pariskunnat voivat ilmoittaa Kelalle avoliiton alkamisesta, mutta muutoin tietoa avoliitosta ei ole olemassa hallinnollissa rekistereissä. Tilastollisesti avoparit muodostetaan samassa asunnossa vakituisesti asuvista 18 vuotta täyttäneistä, eri sukupuolta olevista puolisottomista henkilöistä, jos heidän ikäeronsa on alle 16 vuotta eivätkä he ole sisaruksia. Mikäli parilla on yhteinen lapsi, tilastollinen päättely on erilainen. Avoliitto ei ole siviilisääty. Samaa sukupuolta olevat yhdessä asuvat henkilöt eivät tilastollisesti muodosta Suomessa toistaiseksi avoliittoa.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
14.12.2017
Antti Katainen, Miina Keski-Petäjä, Laura Lipasti

Naisten osuus yritysten ylimmässä johdossa on noussut selvästi kymmenessä vuodessa, mutta viime vuosina kehitys on ollut jokseenkin hidasta tai olematonta. Johtajien tasa-arvokehityksen seurantaan tarvitaan systemaattisesti tuotettua, vertailukelpoista tietoa.

Blogi
1.6.2016
Päivi Linna-Koski

Ovi raottui naisille tasan 110 vuotta sitten, kun säätyvaltiopäivät antoivat naisille oikeuden äänestää ja asettua ehdolle eduskuntavaaleissa. Missä ollaan nyt?

Artikkeli
29.10.2015
Antti Katainen, Miina Keski-Petäjä

Työelämän hierarkian suuret linjat ovat muuttuneet ajan saatossa harmillisen vähän: miehet ovat edelleen enemmistönä niin yhteiskunnan johtotehtävissä kuin toisaalta työelämän ulkopuolella. Tasa-arvon mallimaassa on kirittävää molemmilla sukupuolilla.

Blogi
21.4.2015
Miina Keski-Petäjä

Uusi eduskunta on edeltäjäänsä hieman nuorempi. Nuorekkuudesta vastaavat naiset. Valittujen naisten keski-ikä oli 44,4 vuotta ja miesten 49,3 vuotta. Alle 40-vuotiaista edustajista yli puolet oli naisia.