tk-icons
Sivuston näkymät

Maahanmuuttajat suuntaavat kaupunkeihin – Euroopasta tulleita asettunut maa­seudullekin

7.2.2019
Jukka Juopperi
Kuva: Shutterstock

Maahanmuuttajia on viime vuosina tullut lisää erilaisille kaupunki- ja maaseutu­alueille. Syrjä­seutuja tyhjentävää maassa­muuttoa maahan­muutto ei kuitenkaan paikkaa: erityisesti Euroopan ulko­puolelta tulevat asuvat kaupungeissa selvästi yleisemmin kuin kanta­suomalaiset.

Lisääntyneen maahan­muuton ja suomalaisten ennätys­alhaisen syntyvyyden vuoksi Suomen väestö­pohja on muuttumassa.

Suomessa asui vuoden 2017 lopussa noin 385 000 ulkomaalais­taustaista (Kuvio 1). Vuonna 2005 ulkomaalais­taustaisia oli 157 000, joten määrä on kasvanut 144 prosenttia 12 vuodessa. Vuosi 2018 oli kolmas vuosi peräkkäin, kun väestön­kasvu tulee ainoastaan maahan­muuton seurauksena (Tilasto­keskus 2018).

Kuvio 1. Ulkomaalais­taustaisten määrät kaupunki- ja maaseutu­alueilla
Kuvio 1. Ulkomaalais¬taustaisten määrät kaupunki- ja maaseutu¬alueilla Lähde: Tilasto¬keskus, Väestö- ja elinolo¬tilastot.
Lähde: Tilasto­keskus, Väestö- ja elinolo­tilastot.

Vuonna 2017 kaupunki­alueilla ulkomaalais­taustaisia asui 325 000, heistä sisemmällä kaupunki­alueella 209 000, ulommalla 99 500 ja kehys­alueella 16 300.

Ulkomaalaistaustaisista valtaosa sijoittuu kaupunki­alueille ja erityisesti sisemmälle kaupunki­alueelle, jossa heidän väestö­osuutensa on noussut jo lähelle 12 prosenttia.

Kaikkiaan ulkomaalais­taustaisista asuu kaupunki­alueilla lähes 85 prosenttia, selvästi muuta väestöä keskittyneemmin kaupungeissa. Vuonna 2017 koko väestöstä kaupunki­alueella asui 70 prosenttia.

Ulkomaalaistaustainen?

Ulkomaalaistaustaisilla tarkoitetaan henkilöitä, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulko­mailla. Määritelmään kuuluvat siis myös Suomessa syntyneet toisen polven maahan­muuttajat. Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulko­mailla, on tausta­maa ensi­sijaisesti biologisen äidin syntymä­valtio. Ulkomaalais­taustaisiksi on päätelty myös ulko­mailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa väestötieto­järjestelmässä. Jos kummankaan vanhemman syntymä­valtiosta ei ole tietoa, on tausta­maa ulko­mailla syntyneiden henkilöiden osalta henkilön oma syntymä­valtio. Suomalais­taustaiseksi määritellään henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on Suomessa syntynyt. Myös Suomessa syntyneiden ulko­mailta adoptoima lapsi on määritelmän mukaan suomalais­taustainen. (Tilasto­keskus 2019a; 2019b).

Maaseudulla ulkomaalais­taustaisia asuu vain 42 000 (11 %): paikallis­keskuksissa 12 200, kaupungin läheisellä maa­seudulla 8 250, ydin­maaseudulla 16 700 sekä harvaan asutulla maa­seudulla 5 000.

Myös maaseutualueille on viime vuosina tullut lisää ulkomaalais­taustaisia. Maaseudun paikallis­keskuksissa ja ydin­maaseudulla kasvu on ollut jopa hieman nopeampaa kuin kaupunki­alueilla keski­määrin. Kuitenkin viime vuosina tulleet ja haja­sijoitetut turvapaikan­hakijat ovat siirtyneet tai siirtymässä maan­sisäisen muutto­liikkeen kautta suuremmille kaupunki­alueille ja etenkin pääkaupunki­seudulle (Sjöblom-Immala 2016).

Vuonna 2017 ulkomaalais­taustaisista pääkaupunki­seudulla asui lähes puolet, kun seudun osuus Suomen väestöstä oli noin viidennes (Tilasto­keskus TEM-Koto­tietokanta 2019). Viime vuosina maaseutu­alueillakin nähty kasvu voi siis ainakin turvapaikan­hakijoiden osalta siirtyä tulevaisuudessa kaupunkeihin, mikäli maahan­muutto ei lisäänny.

Alueellisesti erityisen vahvaa keskittyminen on Euroopan ulko­puolelta tulleilla. Kaupunki­alueiden sisällä esi­merkiksi Helsingissä Lähi-Idästä ja Afrikasta tulleet ovat keskittyneet voimakkaimmin. Länsi­eurooppalaiset taas ovat sijoittuneet lähes kanta­­väestöä vastaavasti. (Vilkama 2011; 2010.)

Muista ryhmistä venäläis- ja virolais­­taustaiset ovat levittäytyneet tasaisimmin eri puolille maata kaupunki­­maisiin ja maaseutu­­maisiin kuntiin (Saari 2013).

Maaseutu? Kaupunki?

Maaseutu ja kaupunki voidaan määritellä monella tavalla. Tässä alueellinen tarkastelu tehdään hallinnollisista rajoista riippumattomalla Suomen ympäristö­keskuksen (SYKE) paikka­tietoihin pohjautuvalla kaupunki-maaseutu­luokituksella. Kunta­rajoista riippumaton tarkastelu mahdollistaa sijoittumis­alueiden tarkemman tunnistamisen, koska esi­merkiksi saman kunnan alueella voi olla sekä kaupunki­maisia että maaseutu­maisia alueita. Alueita tarkastellaan koko Suomen tasolla, joten erot kuntien tai maa­kuntien välillä eivät tule tässä esille.

Kaupunkien kehysalueet kasvaneet eniten

Maisemalliset ja elin­keinolliset piirteet vaihtelevat suuresti maan­tieteellisesti pienilläkin alueilla. SYKE:n kaupunki-maaseutu­luokitus perustuu paikkatieto­aineistoihin, jossa laskenta on tehty pääosin 250 x 250 metrin ruudukossa (kartta 1). Luokitteluun on käytetty väestö-, työvoima-, työ­matka- ja rakennus­tietoja sekä DIGIROAD-tieverkko­aineistoa ja CORINE-maankäyttö­aineistoja. (Helminen ym. 2014, 8.)

Kartta 1. Kaupunki-maaseutu­luokitus
Kartta 1. Kaupunki-maaseutu¬luokitus Lähde: Suomen ympäristö¬keskus.
Lähde: Suomen ympäristö­keskus. Alue­luokkien rajat perustuvat vuoden 2010 poikkileikkaus­ajankohtaan. Kaupunki­alueet kattavat 5 prosenttia maapinta-alasta ja niillä asuu noin 70 prosenttia väestöstä.

Sisempi kaupunkialue on tiivistä ja yhtenäistä, tehokkaasti rakennettua aluetta.

Ulompi kaupunki­alue koostuu erillisistä lähiöistä, kaupan, teollisuuden ja toimistojen reuna­kaupungista sekä toisaalta kaupungin viher­alueista ja alemman tehokkuuden asuin­alueista, jotka kuitenkin ovat selvästi osa yhtenäistä kaupunki­aluetta.

Kaupungin kehysalue kuvaa kaupunkia ympäröivää vaikutus- ja rakentamis­painealuetta.

Kaupungin läheinen maa­seutu kuuluu kaupungin toiminnalliseen alueeseen. Siihen sisältyy eri­tyyppisiä alueita kuten taajamia, ydin­maaseutua ja harvaan asuttuja alueita.

Maaseudun paikallis­keskuksia ovat suurempien kaupunki­seutujen ulko­puolella sijaitsevat taajama­keskukset, pikku­kaupungit ja suurehkot kirkon­kylät. Paikallis­keskuksilla on selkeä rooli ympäröivän alueen keskuksina.

Ydinmaaseutu on joko vahvaa alku­tuotannon aluetta tai toiminnoiltaan moni­puolista ja suhteellisen tiheästi asuttua maa­seutua.

Harvaan asutulla maa­seudulla asutus­rakenne on hajautunut ja taajamia on vähän.

Alueellisesti väestö on keskittynyt kaupunki­alueelle, jossa väestö­määrä kasvaa (Taulukko 1). Eniten väestöosuus on kasvanut kaupungin kehysalueella sekä muulla kaupunkialueella.

Sen sijaan maaseudulla väki vähenee kaupungin läheistä maa­seutua lukuun ottamatta. Erityisesti harvaan asutulla maa­seudulla väki on vähentynyt.

Taulukko 1. Suomen väestö eri­tyyppisillä alueilla 2005 ja 2017
Aluetyyppi Vuosi 2005 Vuosi 2017 Muutos 2005–2017
   Henkilöä    %  Henkilöä    % Henkilöä    %
KOKO MAA 5 255 580 100 % 5 513 130 100,0 % 257 550 4,9 %
Sisempi kaupunki-
alue (K1)
1 612 583 30,7 % 1 792 968 32,5 % 180 385 11,2 %
Ulompi kaupunki-
alue (K2)
1 342 198 25,5 % 1 454 992 26,4 % 112 794 8,4 %
Kaupungin kehysalue (K3) 539 209 10,3 % 608 787 11,0 % 69 578 12,9 %
Maaseudun paikallis-
keskukset (M4)
328 756 6,3 % 318 947 5,8 % -9 809 -3,0 %
Kaupunkien läheinen maaseutu (M5) 384 628 7,3 % 388 716 7,1 % 4 088 1,1 %
Ydin-
maaseutu (M6)
654 000 12,4 % 594 083 10,8 % -59 917 -9,2 %
Harvaan asuttu maaseutu (M7) 341 961 6,5 % 283 432 5,1 % -58 529 -17,1 %

Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja elinolo­tilastot. Tuntemattomalla alueella asuvat ovat pää­asiassa henkilöitä, joilla ei ole vakinaista asuin­paikkaa tai jotka asuvat laitoksissa.

Euroopasta ja sen ulko­puolelta tulleita jo lähes yhtä paljon

Viime vuosina ovat erityisesti huomiota herättäneet Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta tulleet turvapaikan­hakijat. On syytä muistaa, että tilastoissa turvapaikan­hakijat voivat näkyä joiltain osin viiveellä, koska vasta mahdollisen myönteisen oleskelu­päätöksen ja koti­kunnan saaneet henkilöt tilastoidaan väestöön (Helminen & Keski-Petäjä 2016).

Ulkomaalaistaustaiset on tässä jaettu seitsemään ryhmään. Itä-Euroopasta tulleissa ovat isoimpana ryhmänä ne henkilöt, joiden tausta­maa on entisessä Neuvosto­liitossa. Mukana on valtaosa inkerin­suomalaisista, joita oli vuoteen 2016 mennessä tullut arviolta 30 000 henkilöä (Sisä­ministeriö 2016, 10).

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan -ryhmästä on käytetty laajaa määritelmää, jossa mukana ovat myös Etelä-Kaukasian sekä Keski-Aasian valtiot. Ryhmässä Muut ovat Amerikan ja Oseanian valtiot sekä henkilöt, joiden taustamaa on tuntematon.

Vuonna 2017 eurooppalais­taustaisia oli Suomessa lähes 200 000 ja ei-eurooppalais­taustaisia noin 185 000. Vuodesta 2005 eurooppalais­taustaisten määrä on yli kaksin­kertaistunut ja väestö­osuus noussut 3,6 prosenttiin. Ei-eurooppalais­taustaisten osuus on noussut vielä nopeammin, 3,3 prosenttiin. (Taulukko 2)

Väestöosuudeltaan Itä-Euroopan ryhmä on pysynyt suurimpana. Toiseksi suurimmaksi on jo noussut Lähi-Itä- ja Pohjois-Afrikka-taustaiset, joka on kasvanut erityisesti vuoden 2015 jälkeen, kun lähinnä näiltä alueilta tulleet turvapaikan­hakijat saapuivat maahan. Myös muun Aasian ja Afrikan osuudet ovat nousseet nopeasti.

Taulukko 2. Ulkomaalais­taustaiset Suomessa tausta-alueen mukaan 2005 ja 2017
Tausta-alue Vuosi 2005 Vuosi 2017 Muutos 2005–2017
   Henkilöä Väestö-
osuus %
 Henkilöä Väestö-
osuus %
 Henkilöä Väestö-
osuuden
kasvu %
Eurooppalaiset yhteensä 92 999 1,8 % 199 871 3,6 % 106 872 114,9 %
Itä-Eurooppa 54 255 1,0 % 102 143 1,9 % 47 888 88,3 %
Pohjois- ja Länsi-Eurooppa 27 951 0,5 % 75 395 1,4 % 47 444 169,7 %
Etelä-Eurooppa 10 793 0,2 % 22 333 0,4 % 11 540 106,9 %
Ei-eurooppalais-
taustaiset
yhteensä
64 360 1,2 % 184 251 3,3 % 119 891 186,3 %
Lähi-Itä ja
Pohjois-Afrikka
30 372 0,6 % 88 725 1,6 % 58 353 192,1 %
Muu Aasia 18 422 0,4 % 56 477 1,0 % 38 055 206,6 %
Muu Afrikka 5 138 0,1 % 19 892 0,4 % 14 754 287,2 %
Muut 10 428 0,2 % 19 157 0,3 % 8 729 83,7 %
Ulkomaalais-
taustaiset
yhteensä
157 359 3,0 % 384 122 7,0 % 226 763 144,1 %
Suomalais-
taustaiset
5 098 221 97,0 % 5 129 007 93,0 % 30 786 0,6 %

Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja elinolo­tilastot.

Lisää ulkomaalais­taustaisia tullut kaiken tyyppisille alueille

Ulkomaalaistaustaisten väestö­osuus on kasvanut vuosina 2005–2017 kaikilla kaupunki- ja maaseutu­alueilla. Suurimmat väestö­osuudet ovat kaupunki­alueella. Sisemmällä kaupunki­alueella osuus on noussut jo lähes 12 prosenttiin (kuvio 2). 

Kuvio 2. Ulkomaalais­taustaisten väestö­osuudet kaupungeissa ja maa­seudulla 2005–2017
Kuvio 2. Ulkomaalais¬taustaisten väestö¬osuudet kaupungeissa ja maa¬seudulla 2005–2017 Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja elinolo¬tilastot.
Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja elinolo­tilastot.

Myös muilla kaupunki­alueilla ulkomaalais­taustaisten osuus on yli kaksin­kertaistunut. Maaseutu­alueilla lähtö­osuudet ovat alemmalla tasolla, mutta kasvu­vauhti on ollut saman­suuntaista. Maaseudun paikallis­keskuksissa ja ydin­maaseudulla osuus on kasvanut jopa hieman nopeammin kuin kaupunki­alueilla keski­määrin.

Kaupungin läheisellä maa­seudulla ja harvaan asutulla maa­seudulla lähtö­osuudet ovat alhaisimmat, mutta ulkomaalais­taustaisten osuus väestöstä on myös melkein kaksin­kertaistunut.

Ydinkaupunkialueilla jo enemmän Euroopan ulko­puolelta tulleita

Sisemmällä kaupunki­alueella asuvien ei-eurooppalais­taustaisten väestö­osuus (6,4 %) on jo ohittanut eurooppalais­taustaisten osuuden (5,2 %). Suurimmaksi ryhmäksi vuoden 2014 jälkeen ovat nousseet Lähi-Itä- ja Pohjois-Afrikka-taustaiset, joiden väestö­osuus on lähes kolmin­kertaistunut (kuvio 3). 

Kuvio 3. Ulkomaalais­taustaisten väestö­osuudet sisemmällä kaupunki­alueella 2005–2017
Kuvio 3. Ulkomaalais¬taustaisten väestö¬osuudet sisemmällä kaupunki¬alueella 2005–2017  Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja elinolo¬tilastot.
Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja elinolo­tilastot.

Lähtötasoltaan isommassa itä­eurooppalaisten ryhmässä väestö­osuus on myös noussut, mutta hitaammin.

Ulommalla kaupunki­alueella eurooppalais­taustaisten väestö­osuus on kaksin­kertaistunut 3,9 prosenttiin ja ei-eurooppalais­taustaisten kolmin­kertaistunut 3,0 prosenttiin. (Kuvio 4) 

Kuvio 4. Ulkomaalais­taustaisten väestö­osuudet ulommalla kaupunki­alueella 2005–2017
Kuvio 4. Ulkomaalais¬taustaisten väestö¬osuudet ulommalla kaupunki¬alueella 2005–2017  Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja elinolo¬tilastot.
Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja elinolo­tilastot.

Kuviossa 5 kaupungin kehys­alue ja kaupunkien läheinen maa­seutu on yhdistetty kaupunkien ja maa­seudun väli­alueeksi, koska ulkomaalais­taustaisten väestö­jakaumat ovat saman­suuntaisia ja painottuvat eurooppalais­taustaisiin. Vuonna 2017 eurooppalais­taustaisten väestö­osuus oli 1,8 prosenttia ja ei-eurooppalais­taustaisten 0,7 prosenttia. Jälkimmäisten väestö­osuudet ovat nousseet etenkin vuoden 2015 jälkeen.

Kuvio 5. Ulkomaalais­taustaisten väestö­osuudet lähtö­alueittain kaupungin ja maa­seudun väli­alueella (K3, M5) 2005–2017
Kuvio 5. Ulkomaalais¬taustaisten väestö¬osuudet lähtö¬alueittain kaupungin ja maa¬seudun väli¬alueella (K3, M5) 2005–2017 Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja elinolo¬tilastot.
Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja elinolo­tilastot.

Maaseudulla Euroopasta tulleita

Vuonna 2017 maaseudun paikallis­keskuksissa eurooppalais­taustaisten väestö­osuus oli 2,5 prosenttia ja ei-eurooppalais­taustaisten 1,3 prosenttia (kuvio 6). Myös täällä Lähi-Itä- ja Pohjois-Afrikka-taustaisten väestö­osuus on noussut vuoden 2015 jälkeen.

Kuvio 6. Ulkomaalaistaustaisten väestö­osuudet lähtö­alueittain maa­seudun paikallis­keskuksissa (M4) 2005–2017
Kuvio 6. Ulkomaalaistaustaisten väestö¬osuudet lähtö¬alueittain maa¬seudun paikallis¬keskuksissa (M4) 2005–2017 Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja elinolo¬tilastot.
Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja elinolo­tilastot.

Kuviossa 7 ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maa­seutu on yhdistetty maa­seuduksi. Maa­seudulla ulkomaalais­taustaiset ovat painottuneet Euroopasta tulleisiin. Vuonna 2017 eurooppalais­taustaisia oli 1,8 prosenttia ja ei-eurooppalais­taustaisia 0,7 prosenttia asukkaista. Muun Aasian osuus on noussut tasaisesti, Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan osuudet vuoden 2015 jälkeen. 

Kuvio 7. Ulkomaalaistaustaisten väestö­osuudet lähtö­alueittain maa­seudulla (M6, M7) 2005–2017
Kuvio 7. Ulkomaalaistaustaisten väestö¬osuudet lähtö¬alueittain maa¬seudulla (M6, M7) 2005–2017  Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja elinolo¬tilastot.
Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja elinolo­tilastot.

Ikärakennekin vaikuttaa

Suomalaistaustaiset ovat jakaantuneet maan eri alueille selkeästi tasaisimmin. Lähimmäs kanta­väestön tavoin asuttavat eri­tyyppisiä alueita eurooppalais­taustaiset, etelä­eurooppalaisia lukuun ottamatta. (Kuvio 8)

Kuvio 8. Ulkomaalais­taustaisten alueellinen sijoittuminen lähtö­alueittain 2017
Kuvio 8. Ulkomaalais¬taustaisten alueellinen sijoittuminen lähtö¬alueittain 2017 Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja elinolo¬tilastot.
Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja elinolo­tilastot.

Eniten ovat kaupunki­alueille keskittyneet Lähi-Itä- ja Afrikka-taustaiset. Tulee kuitenkin huomioida, että maaseutu­alueilla asuu suhteellisesti enemmän yli 65-vuotiaita. Ikä­rakenteeltaan nuoremmat ulkomaalais­taustaiset ovat keskittyneempiä kaupunki­alueille, kuten myös suomalais­nuorista iso osa.

Ulkomaalaistaustaisten osuuden kasvua ydinkaupunki­alueilla voi jatkossa nopeuttaa se, että heissä on paljon nuoria ja heidän kokonais­hedelmällisyytensä on korkeampaa kuin kanta­väestöllä (Helminen 2017; 2018). Lähi-idästä ja Afrikasta tulleiden hedelmällisyys ei myöskään alene tiheästi asutuilla kaupunki­alueilla kuten kanta­väestöllä ja eurooppalais­taustaisilla (Mäki 2015, 24).

Miten välttää segregaation ja ghettoutumisen riskit?

Pitkään maahanmuuttajia vastaanottaneissa maissa on havaittu, että maahan­muuttajien alueellinen keskittyminen eli etninen segregoituminen on ajan kuluessa voimistunut erilaisista hallinta­pyrkimyksistä huolimatta (esim. Clip-Network 2007). Ilmiöön liittyen esimerkiksi Helsingissä on havaittu, että ulkomaalais­taustaisen osuuden lisääntyessä tietyllä alueella, kanta­väestö alkaa muuttaa muille alueille (Vilkama 2011). 

Keskeisimpiä riski­tekijöitä etnisessä keskittymisessä on sosiaalisten ongelmien kasaantuminen ja ns. maahan­muuttajien ”ghettoutuminen”, johon liittyviä esi­merkkejä on nähtävissä enemmän mm. Ruotsissa (Työ- ja elinkeino­ministeriö 2010, 98). Tällainen kehitys voi myös lisätä eri maahanmuuttaja­ryhmien ja kanta­väestön vastakkain­asettelua.

Myös Suomessa näkyy saman­kaltaista kehitystä, ja esimerkiksi rikollisuus ja työttömyys ovat ulkomaalais­taustaisilla kanta­väestöä korkeammalla tasolla (kts. Niemi & Lehti 2018, Lehti ym. 2014).Työllisyys on heikointa pakolaisuuden takia muuttaneilla sekä Lähi-Itä- ja Afrikka-taustaisilla (Larja & Sutela 2014), vaikka nämä ryhmät ovat keskittyneet kasvu­keskuksiin.

Kaupunkien sisällä esimerkiksi Helsingissä on viitteitä siitä, että mitä paremmin maahanmuuttaja­ryhmät työllistyvät, sitä hajaantuneemmin he asuvat. Toisaalta tiedetään, että alueelliseen sijoittumiseen vaikuttavat etnis-kulttuuriset seikat; monet ulkomaalais­taustaiset haluavat asua lähellä omia etnisiä ryhmiään. (Vilkama 2010, 2011.)

Kun puhutaan maahan­muutosta, on hyvä muistaa, että ulkomaalais­taustaiset eivät ole yhtenäinen ryhmä. Myös kaupunki- ja maaseutu­alueille sijoittumisessa ja keskittymisen asteessa on merkittäviä eroja tarkasteltaessa muuttajia tausta-alueittain. Nähtäväksi jää, lisääntyykö ja kiihtyykö alueiden etninen eriytyminen tulevaisuudessa ulko­maisten esi­merkkien tapaan.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Väestö- ja elinolo­tilastot -yksikön erityis­palvelut -vastuu­alueella, jossa hän vastaa mm. Maaseutu­indikaattorit-tilasto­palvelun yllä­pidosta.

 

Lähteet:

Clip-Network (2007): Housing and Integration of Migrants in Europe. Council of Europe: European Foundation for the Improvement Of Living and Working Condition.

Helminen Marja-Liisa (2018): Ulkomaalaistaustaiset ensisynnyttäjinä samanikäisiä kuin suomalaistaustaiset – mutta synnyttävät enemmän lapsia. Tilastokeskus.

Helminen Marja-Liisa (2017): Maahanmuutto kasvattaa nuorten määrää. Tilastokeskus, Tieto & Trendit.

Helminen Marja-Liisa & Keski-Petäjä Miina (2016): Miksi turvapaikanhakijat eivät näy vielä väestötilastoissa. Tilastokeskus, Tieto & Trendit.  

Helminen Ville, Nurmio Kimmo, Rehunen Antti, Ristimäki Mika, Oinonen Kari, Tiitu Maija, Kotavaara Ossi, Antikainen Harri & Rusanen Jarmo (2014): Kaupunki-maaseutu-alueluokitus. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25/2014.

Larja Liisa & Sutela Hanna (2014): Työllisyys. Ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysaste lähes samalla tasolla kuin suomalaistaustaisilla – naisilla enemmän vaikeuksia työllistyä 71-82. Teoksessa. Nieminen Tarja, Sutela Hanna & Hannula Ulla (2014): Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Tilastokeskus. Helsinki.

Lehti, Martti & Salmi Venla & Aaltonen Mikko & Danielsson Petri & Hinkkanen Ville & Niemi Hannu & Siren Reino & Suonpää Karoliina (2014): Maahanmuuttajat rikoksen uhreina ja tekijöinä. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 265. Tammerprint Oy, Helsinki.

Niemi Hannu & Lehti Martti (2018): Ulkomaalaiset, maahanmuuttajat ja rikollisuus. Teoksessa Rikollistilanne 2017 – Rikollisuustilanne tilastojen ja tutkimusten valossa. Helsingin yliopisto, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 29/2018.

Mäki Netta (2015): Vieraskielisten hedelmällisyys Helsingissä ja Helsingin seudulla. Helsingin kaupunki, Tietokeskus, Työpapereita 2015:5.

Saari Matti (2013): Maahanmuuttajakeskittymiä on muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla. Tilastokeskus, Hyvinvointikatsaus 3/2013

Sisäministeriö (2016): Maahanmuuton tilannekatsaus. Sisäministeriön julkaisu 21/2016. Helsinki 2016.

Sjöblom-Immala Heli (2016): Pääkaupunkiseutu vetää pakolaistaustaisia muualta Suomesta. Kvartti 4/2016.

Tilastokeskus (2019a): Käsitteet. Syntyperä ja taustamaa

Tilastokeskus (2019b): Ulkomaalaistaustaiset.

Tilastokeskus, TEM-kototietokanta (2019). Väestörakenne syntyperän mukaan.

Tilastokeskus (2018): Nuorten määrä uhkaa vähentyä huomattavasti syntyvyyden laskusta johtuen.

Työ- ja elinkeinoministeriö (2010): Suomen aluekehittämisstrategia 2020.

Vilkama, Katja (2011): Yhteinen kaupunki, eriytyvät kaupunginosat? Kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten asukkaiden alueellinen eriytyminen ja muuttoliike pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksia 2011:2. Helsinki. Helsingin kaupungin tietokeskus.

Vilkama, Katja (2010): Kaupungin laidalla. Kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten alueellinen eriytyminen Helsingissä. Terra 122., 4, 183-200.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
1.3.2017
Liisa Larja

Ulkomaalaistaustaiset nuoret muovaavat etnistä identiteettiään suhteessa suomalaisuuteen ja oman lähtömaansa kulttuuriin. Siihen, millaiseksi se kehittyy, vaikuttavat merkittävästi maahanmuuttoikä ja asumisaika sekä lähtömaa. Merkitystä on myös ympäröivällä yhteiskunnalla, sen ilmapiirillä ja nuorten kokemalla kohtelulla.

Artikkeli
6.5.2016
Pasi Saukkonen

Moni­kulttuurisuudesta puhutaan Suomessa paljon, mutta sitä ymmärretään yhä huonosti. Asia herättää tunteita, ja se hankaloittaa moni­kulttuurisuuden rauhallista tarkastelua ja siitä käytävää keskustelua. Lisäksi ihmisillä menevät helposti sekaisin moni­kulttuurisuus väestöllisenä tosi­asiana ja poliittisena ideologiana.

Artikkeli
26.1.2016
Marja-Liisa Helminen, Miina Keski-Petäjä

Väestötilastojen mukaan nettomaahanmuutto väheni vuonna 2015. Miksi turvapaikan­hakijat eivät vielä näy Tilastokeskuksen väestö­tilastoissa? Miten maahan muuttavia ylipäänsä tilastoidaan?

Blogi
30.9.2015
Pekka Myrskylä

Työikäinen väestömme vähenee noin 25 000:lla vuodessa – kymmenessä vuodessa neljännes­miljoonalla. Näin käy kun eläkkeelle siirtyy parhaillaan 1950-luvun alku­puoliskon ikäluokkia, jotka syntyessään olivat reilusti yli 90 000 hengen suuruisia ja ovat vieläkin lähes 80 000 hengen suuruisia. Vastaavasti työikään tulee 1990-luvun ikäluokkia, jotka olivat syntymähetkellään noin 60 000 hengen suuruisia.