tk-icons
Sivuston näkymät

Nuorten korkeakoulutukseen siirtyminen hidastunut

3.4.2019
Twitterissä: @ALoukkola
Kuva: Shutterstock

Ylioppilasvuotena ammattikorkeakouluopintoihin siirtyviä oli vuonna 2017 lähes 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Vastaavasti yliopistoissa alemman korkeakoulu­tutkinnon aloittaneita oli 12 prosentti­yksikköä vähemmän.

Työurien pidentäminen ja nuorten työelämään siirtymisen nopeuttaminen on ollut pitkään koulutus­poliittisena tavoitteena. Myös pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitus­ohjelmassa (2015) tavoitteeksi asetettiin työurien pidentäminen alkupäästä tekemällä opintopoluista mahdollisimman joustavia ja tukemalla nopeaa valmistumista sekä siirtymää työelämään.

Vaikka suurin osa hakee jatkokoulutukseen heti ylioppilaaksi­tulo­vuonna, on osa välivuosista myös tietoisesti valittuja (Nuorten tulevaisuusraportti 2018). Pitkän aikavälin tarkastelussa nuorten siirtyminen jatko-opintoihin on vaikeutunut ja välivuosien määrä on kasvanut.

Osa korkeakoulujen aloituspaikoista varataan ensikertalaisille hakijoille, joilla ei ole aiempaa opiskelupaikkaa korkeakouluissa tai aiemmin suoritettua korkeakoulututkintoa. Valtaosa uusista opiskelijoista on kuitenkin aiempien vuosien ylioppilaita.

Saman vuoden ylioppilaiden osuus on ammattikorkeakoulututkinnon aloittaneissa laskenut lähes 10 prosenttiyksikköä ja yliopistoissa alemman korkeakoulututkinnon aloittaneissa 12 prosenttiyksikköä kymmenessä vuodessa.

Vuoden 2017 ammattikorkeakoulututkinnon aloittaneista opiskelijoista saman vuoden ylioppilaita oli 8,5 prosenttia. Kymmenen vuotta aiemmin ammattikorkeakoulututkinnon aloittaneista saman vuoden ylioppilaita oli 18 prosenttia.

Alemman korkeakoulututkinnon yliopistoissa vuonna 2017 aloittaneista saman vuoden ylioppilaita oli 28 prosenttia, kun kymmenen vuotta aiemmin 40 prosenttia oli saman vuoden ylioppilaita.

Taulukko 1. Ylioppilastutkinnon suorittaneiden jatkokoulutukseen pääsy sukupuolen mukaan
    Ylioppilaat
yhteensä
Opiskelemassa
ylioppilaaksi-
tulovuonna,
osuus, %
Opiskelemassa
vuoden kuluttua
osuus, %
Opiskelemassa
kahden vuoden
kuluttua
osuus, %
Opiskelemassa
kolmen vuoden
kuluttua
osuus, %
2007 Naiset 19 406 43,2 71,2 78,9 78,8
  Miehet 14 025 43,7 60,5 75,8 80,0
  Yhteensä 33 431 43,4 66,7 77,6 79,3
2012 Naiset 18 480 37,3 65,5 75,1 75,5
  Miehet 13 516 37,9 57,0 71,5 77,3
  Yhteensä 31 996 37,5 62,9 73,6 76,3
2014 Naiset 18 347 32,5 61,0 71,2 72,2
  Miehet 13 713 34,2 54,6 71,3 76,3
  Yhteensä 32 060 33,3 58,3 71,3 73,9
2017 Naiset 17 777 24,9
  Miehet 12 838 32,5
  Yhteensä 30 615 28,1

Lähde: Tilastokeskus, koulutukseen hakeutuminen

Vuoden 2007 ylioppilaista välittömästi heti ylioppilasvuonna opiskelupaikan sai 43 prosenttia, naisista ja miehistä yhtä moni. Yhden välivuoden jälkeen opiskelemassa oli 67 prosenttia ylioppilaista, naisista yli 10 prosenttiyksikköä useampi kuin miehistä.

Enimmillään opiskelijoiden osuus oli kolmen vuoden kuluttua ylioppilaaksitulosta, kun neljä viidestä oli opiskelemassa, naisista ja miehistä lähes yhtä moni. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeli 8 prosenttia ja korkeakouluissa 71 prosenttia.

Kun aikaa kuluu, melkein kaikki ylioppilaat saavat opiskelupaikan, osa ulkomailta. Kymmenen vuotta myöhemmin, vuoden 2007 ylioppilaista, yli 80 prosenttia oli suorittanut tutkinnon.

Vuoden 2012 ylioppilaille opiskelemaan pääsy oli 6 prosenttiyksikköä vaikeampaa kuin vuoden 2007 ylioppilaille. Välittömästi opiskelemaan pääsi 38 prosenttia, naisista ja miehistä lähes yhtä moni. Yhden välivuoden jälkeen opiskelemassa oli 63 prosenttia, naisista 66 prosenttia ja miehistä 57 prosenttia.

Kolmen vuoden kuluttua ylioppilaaksi tulosta 76 prosenttia oli opiskelemassa, 9 prosenttia ammatillisissa oppilaitoksissa ja 68 prosenttia korkeakouluissa. Korkeakouluihin pääsy oli vaikeutunut verrattuna vuoden 2007 ylioppilaskohorttiin.

Viiden vuoden kuluttua vähän yli puolet oli suorittanut toisen tutkinnon ylioppilastutkinnon jälkeen: 37 prosenttia korkeakoulututkinnon ja 17 prosenttia ammatillisen tutkinnon. Koko kohortista 13 prosenttia oli ilman opiskelupaikkaa tai ylioppilastutkinnon jälkeen suoritettua tutkintoa vielä viiden vuoden päästä.

Vuoden 2014 ylioppilaista opintojaan jatkoi samana vuonna joka kolmas. Yhden välivuoden jälkeen opiskelemaan oli päässyt 58 prosenttia eli osuus oli laskenut seitsemässä vuodessa 8 prosenttiyksikköä. Naisista yhden välivuoden jälkeen opiskeli 61 prosenttia ja miehistä 55 prosenttia. Korkeakouluissa oli aloittanut lähes puolet ja toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskeli joka kymmenes.

Kahden välivuoden jälkeen suurin osa oli päässyt jatko-opintoihin. Korkeakouluissa opiskeli 62 prosenttia ja ammatillisissa oppilaitoksissa 10 prosenttia. Kolmen välivuoden jälkeen opiskelemassa olevien osuus oli 74 prosenttia, mikä on 5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden 2007 ylioppilaiden kohortilla.

Vuoden 2017 ylioppilaista välittömästi opintoja jatkoi enää 28 prosenttia eli 15 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Suurempi osuus miesylioppilaista kuin naisylioppilaista jatkoi opintojaan heti valmistumisen jälkeen.

Vuonna 2017 miesylioppilaista 32 prosenttia jatkoi opintoja heti, kun osuus naisilla oli 25 prosenttia. Kun aiemmin miehistä vain hieman suurempi osuus jatkoi opintojaan välittömästi samana vuonna, on ero sukupuolten välillä kasvanut viime vuosina. Vuodesta 2007 naisten osuus laski 18 prosenttiyksikköä ja miesten 11 prosenttiyksikköä vuoteen 2017. (Taulukko 1)

Kuvio 1. Ylioppilastutkinnon suorittaneiden välitön jatko-opintoihin pääsy
Kuvio 1. Ylioppilastutkinnon suorittaneiden välitön jatko-opintoihin pääsy, %  Lähde: Tilastokeskus, koulutukseen hakeutuminen
Lähde: Tilastokeskus, koulutukseen hakeutuminen

Myös päätoimisten työllisten osuuden kasvu kertoo välivuosien määrän lisääntymisestä. Vuoden 2007 ylioppilaista vuoden kuluttua päätoimisesti työskenteli 18 prosenttia, kun vuoden 2017 ylioppilaista päätoimisesti työskenteli 26 prosenttia. Naisista vuoden kuluttua ylioppilaaksi valmistumisesta päätoimisesti työskenteli lähes joka kolmas ja miehistä joka viides. Päätoimisten työllisten naisten osuus oli kasvanut kymmenessä vuodessa yli 10 prosenttiyksikköä. (Taulukko 2)

Taulukko 2. Ylioppilastutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuoden kuluttua valmistumisesta sukupuolen mukaan
    Ylioppilaat
yhteensä*
Päätoimiset työlliset
osuus, %
Työlliset opiskelijat
osuus, %
2007 Naiset 17 638 19,1 34,3
  Miehet 13 247 16 15,7
  Yhteensä 30 885 17,8 26,3
2012 Naiset 17 092 21,8 34,7
  Miehet 12 901 17,2 15,1
  Yhteensä 29 993 19,8 26,2
2014 Naiset 16 358 20,9 31,7
  Miehet 12 321 17,1 13,1
  Yhteensä 28 679 19,2 23,7
2017 Naiset 16 278 30,1 24,9
  Miehet 11 823 21,4 12,6
  Yhteensä 28 101 26,4 19,7

* Ylioppilaiden määrä on pienempi kuin taulukossa 1, koska tässä taulukossa mukana ei ole henkilöitä, jotka ovat suorittaneet ylioppilastutkinnon lisäksi ammatillisen tutkinnon.
Lähde: Tilastokeskus, sijoittuminen koulutuksen jälkeen

Nuorten miesten korkeakoulutukseen pääsy vaikeutunut vähemmän kuin naisten

Korkeakoulutuksen aloittamisaste antaa varsin samanlaisen kuvan viime vuosien kehityksestä kuin edellä tarkasteltu ylioppilaiden sijoittuminen jatko-opintoihin.

Aloittamisaste eli ensi kertaa korkeakoulutuksen aloittavien osuus suhteessa saman ikäiseen väestöön on pienentynyt viime vuosina nuorimmissa ikäluokissa (Haapamäki 2018). Aloittamisaste on pienentynyt 8 prosenttiyksikköä 19–20-vuotiailla vuodesta 2007 vuoteen 2017.

19–20-vuotiaiden miesten aloittamisaste oli pienentynyt selvästi vähemmän kuin vastaavan ikäisten naisten. 19–20-vuotiaiden naisten aloittamisaste oli kuitenkin vuonna 2017 edelleen selvästi korkeampi kuin vastaavan ikäisten miesten.

Nuorista naisista 28 prosenttia aloittaa korkeakouluopinnot 20-ikävuoteen mennessä, kun nuorten miesten vastaava osuus on 22 prosenttia.

Kuvio 2. Korkeakoulutuksen aloittamisaste 2007–2017, naiset ja miehet
Kuvio 2. Korkeakoulutuksen aloittamisaste 2007–2017, naiset ja miehet, %  Lähde: Tilastokeskus, OECD
Lähde: Tilastokeskus, OECD

Aloittamisaste 19–20-ikävuotta vanhemmissa ikäryhmissä oli korkeampi vuonna 2017 kuin vuonna 2007. Tämä tarkoittaa sitä, että yli 20-vuotiaiden pääsy korkeakouluopintoihin on helpottunut.

Alle 35-vuotiaista hieman suurempi osuus aloitti korkeakouluopinnot vuonna 2017 kuin vuonna 2007. Alle 35-vuotiaista miehistä 52 prosenttia aloitti korkeakouluopinnot, mikä on 4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2007. Alle 35-vuotiaista naisista selvästi suurempi osuus, 61 prosenttia, aloitti korkeakouluopinnot, mutta osuus ei ole kasvanut vuosien 2007 ja 2017 välisenä aikana.

25-ikävuoteen mennessä noin puolet ikäluokasta aloittaa korkeakouluopinnot. Korkeakouluopintojen aloittaminen on myöhentynyt ja yli 25-vuotiaana opinnot aloittavien osuus on kasvanut verrattuna 2000-luvun alkuvuosiin. Korkea-asteen koulutuksen aloittamisaste laski vuosien 2002 ja 2013 välillä, jonka jälkeen se kääntyi jälleen nousuun (Kalenius&Karhunen 2018).

Kuvio 3. Korkea-asteen koulutuksen aloittamisasteita 1997–2017
Kuvio 3. Korkea-asteen koulutuksen aloittamisasteita 1997–2017, %  Lähde: Tilastokeskus, OECD
Lähde: Tilastokeskus, OECD

Kansainvälisten vertailujen mukaan Suomessa aloitetaan korkea-asteen opinnot ja koulutuksesta valmistutaan keskimäärin vanhempina kuin monissa muissa EU- ja OECD-maissa (OECD). 

Taulukko 3. Keskimääräinen korkea-asteen koulutuksen aloittamis- ja valmistumisikä eräissä OECD-maissa
  Aloittamisikä  Valmistumisikä 
Tanska 25 26
Suomi 23 27
Saksa 22 26
Islanti 24 27
Italia 20 25
Japani 18 m
Alankomaat 20 24
Norja 23 26
Espanja 21 25
Ruotsi 24 28
Britannia 21 23
Yhdysvallat 20 m
OECD keskiarvo 22 26

Lähde: OECD Education at a Glance 2018

Mikä selittää nuorten naisten hidastunutta siirtymistä jatko-opintoihin?

Nuorten naisten korkeakoulutukseen pääsy on siis hidastunut enemmän kuin nuorten miesten, mutta edelleen selvästi suurempi osuus naisista aloittaa korkeakouluopinnot kuin miehistä. Nuorten miesten välitön siirtyminen korkeakouluopintoihin ylioppilastutkinnon jälkeen on ripeämpää, mutta naiset kirivät eron kiinni vanhemmissa ikäluokissa. Naisten korkeakoulutukseen siirtymisen hidastuminen on mielenkiintoinen ilmiö, joka vaatisi jatkotarkastelua.

Korkeakoulujen opiskelijavalintoja kehitetään parhaillaan kohti mallia, jossa 2020 alkaen yli puolet paikoista täytetään todistusvalinnalla. Yliopistoissa ollaan luopumassa pääsykokeesta ja todistuksesta saataviin yhteispisteisiin perustuvasta valinnasta.

Yliopistojen kauppatieteellisellä alalla muutos tehtiin jo kevään 2018 valinnassa. Muutos lisäsi 19-vuotiaiden ja sitä nuorempien aloituspaikan vastaanottaneiden määrää 40 prosentilla. Myös ensimmäistä paikkaa hakevien niin sanotusti aidosti ensikertalaisten määrä ja osuus kasvoivat. (Hyvönen 2019).

 

Yliaktuaari Anna Loukkola ja kehittämispäällikkö Mika Tuononen työskentelevät koulutustilastoissa väestö- ja elinolotilastot -yksikössä.

Lähteet:

Nuorten tulevaisuusraportti 2018. Kun koulu loppuu

Tilastokeskus. Koulutustilastot

Tilastokeskus. Koulutukseen hakeutuminen

Tilastokeskus. Sijoittuminen koulutuksen jälkeen

OECD. Education at a Glance 2018

Kalenius Aleksi; Karhunen Hannu (2018-11-30), Miksi nuorten koulutustaso laskee?

Vipunen, Tilastoneuvos. Jukka Haapamäki. Korkeakoulujen aloittajien ikäjakauma 

Vipunen, Tilastoneuvos. Ilmari Hyvönen. Havaintoja yliopistojen kauppatieteen opiskelijavalinnoista 2015–2018: todistusvalinnan käyttöönoton vaikutuksia

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
20.12.2017
Juha Hedman, Osmo Kivinen

Arvovaltaiset kansainväliset koulutus­vertailut poikkeuksetta sijoittavat Suomen kärki­maiden joukkoon, mutta ministeriön visiotyö­ryhmän muistio puhuu osaamis­pohjan murenemisesta ja korkea­koulutuksemme vajoamisesta alle OECD-keski­arvon. Mistä risti­riidassa on kyse? Osmo Kivinen ja Juha Hedman Turun yli­opistosta kirjoittavat väärin­ymmärrysten ketjusta.