tk-icons
Sivuston näkymät

Satelliitit laajentavat kansan­talouden tilin­pidon kuvaus­aluetta

24.5.2019
Ville Vertanen
Kuva: shutterstock

Miten yhteiskuntamme kehittyy, jos näkö­kulmana on digitaalinen talous, bio­talous, terveys, kulttuuri, turismi, kotityö tai luonnon­varat? Bruttokansan­tuotetta täydentävät ja tarkentavat taulukot tarjoavat päätöksentekijöiden käyttöön systemaattisia ja kansain­välisesti jaettuja mittareita.

Kansan­talouden tilin­pidon asian­tuntijat törmäävät usein kysymykseen tarkemmasta tilastosta tai nykyisen kuvaus­alueen ulko­puolella olevaa ilmiötä kuvaavasta tiedosta. Tietoa kaivataan, jotta voimme vastata yhä moni­mutkaisempiin kysymyksiin, joita nousee liike-elämässä, politiikka­valmistelussa tai muussa päätöksen­teon valmistelussa.

Kansantalouden tilinpito on hyvä kehikko ja sisältää laajasti mittareita, joita voidaan tarkentaa tai laajentaa myös uusiin tarpeisiin. Tilinpito sisältää lukuisia mittareita kuten arvon­lisäys, investoinnit, työllisyys, käytettävissä oleva tulo, koti­talouksien todellinen kulutus, jne.

Tunnetuin mittareista on brutto­kansantuote, joka mittaa kansan­talouden tuotannon arvoa ja volyymia. Se ei ole hyvin­voinnin mittari, vaikka sitä sellaisena usein käytetäänkin.

Onko mittaristo riittävä, vai peräti rikki?

Kansainvälisesti ja myös kansallisesti käydään keskustelua siitä, onko bkt vielä ajan­tasainen mittari? Ovatko digitalisaatio ja globalisaatio rikkoneet talouden mittariston?

Digitalisaatio ja teknologinen kehitys on tuonut uusia, ilmaisia digitaalisia palveluita, ja esimerkiksi terveyden­huolto on kehittynyt. Näkyykö positiivinen kehitys talous­tilastoissa, kysellään.

Vastaavasti kansantalouden tilinpidon kehikkoa kritisoidaan siitä, että se ei ota huomioon kestävää kehitystä. Tämä voi tarkoittaa ympäristön lisäksi myös sosiaalista eri­arvoistumista.

Keskustelu lähti isosti liikkeelle vuonna 2008, kun Ranskan presidentti kutsui joukon nimekkäitä tutkijoita arvioimaan bkt:n rajoja ja kehittämään uusia mittareita talouden suoritus­kyvyn ja yhteis­kunnan edistyksen indikaattoreiksi.

Komitean puheenjohtaja oli Joseph Stigliz ja pääneuvon­antaja Amartya Sen, molemmat talous­tieteen nobelisteja. Ryhmä tunnisti raportissaan hyvinvoinnin ja onnellisuuden moniulotteisuuden ja sen, että tähän mittaamiseen tarvitaan useita erilaisia indikaattoreita, yksi ei riitä.

Rajat hämärtyvät, tarkennukset tarpeen

Kansantalouden tilinpito on moni­puolinen mittari, mutta se ei aina riitä. Tietoa pitää tarkentaa, uudelleen paketoida, täsmentää tai laajentaa, jotta se vastaa politiikka­tarpeita.

Yksi tapa laajentaa kansan­talouden tilinpidon kehikkoa ovat niin sanotut satelliitti­tilinpidot. Näillä tarkoitetaan kansan­talouden tilin­pitoa täydentäviä tai laajentavia tilasto­taulukoita.

Tilinpitoa voidaan tarkentaa esimerkiksi kuvaamaan maataloutta, laajentaa kuvaamaan energian fyysistä tarjontaa ja kulutusta tai laajentaa kansan­talouden fyysisten materiaali­virtojen kuvaamiseen, kuten kuviossa 1 ja 2.

Kuviot 1 ja 2. Luonnonvarojen kokonaiskäyttö sekä indeksoitu materiaalien kokonaiskäyttö
Kuviot 1 ja 2. Luonnonvarojen kokonaiskäyttö sekä indeksoitu materiaalien kokonaiskäyttö Kuvioiden lähteet: Tilastokeskus, Kansantalouden materiaalivirrat ja Ympäristötilinpidon avainluvut
Kuvioiden lähteet: Tilastokeskus, Kansantalouden materiaalivirrat ja Ympäristötilinpidon avainluvut

Kansantalouden tilinpidon kuvausalue on määritelty YK:n yllä­pitämässä suosituksessa1. EU on tarkentanut suositusta ja vahvistanut sen asetukseksi Euroopan Kansan­talouden tilinpito­järjestelmästä2. Nämä järjestelmät määrittävät, mitä kuuluu laskea brutto­kansantuotteeseen.

Rajanveto on tärkeää, koska sen avulla tiedämme maailman muuttuessakin, mitä mittaamme tai mitä mittari kuvaa. Esimerkiksi digitalisaation myötä yrityksissä ja koti­talouksissa tehtävän työn raja on hämärtynyt.

Pääsääntöisesti kotitalouksien tekemää työtä ei lasketa tilin­pitoon. Tämä tarkoittaa myös sitä, että tuotannon siirtyessä koti­talouksille bkt pienenee.3

Satelliitteja on jo kymmeniä

Kuviossa 3 on sinisellä alustalla kansan­talouden tilin­pidon kuvaus­alue eli tuotanto­raja ja sen ympärillä laajennukset. Liikettä tuotanto­rajan ympärillä on molempiin suuntiin.

Matkatoimistopalveluiden tai pankki­palveluiden siirtyminen palvelu­pisteistä netti­alustoille tai sovelluksiin pienentää bkt:ta, kun taas kotitalous­vähennyksen myötä kotisiivous­palveluiden ostaminen kasvattaa bkt:ta.

Liikehdinnän kokonaisvaikutus on tähän mennessä ollut pientä, mutta on esitetty arvioita, että digitalisaatio ja globalisaatio voivat tulevaisuudessa kasvattaa liikehdintää kansan­talouden tilin­pidon tuotanto­rajan ympärillä.

Kuvio 3. Kansantalouden tilinpitoa tarkentavat ja laajentavat satelliitti­taulukot
Kuvio 3. Kansantalouden tilinpitoa tarkentavat ja laajentavat satelliitti­taulukot Lähde: Tilastokeskus
Lähde: Tilastokeskus

Tilinpitoa tarkentavia tai laajentavia taulukoita (ns. satelliitti­tilipito) on määritelty jo kymmeniä. Tilasto­keskuksen viimeisin laajennus oli kotitalous­tuotannon arvo, ja tämän vuoden lopulla julkistamme maatalouden talous­tilit kansan­talouden tilin­pitoa tarkemmalla tasolla.

Mika Malirannan ja Marita Laukkasen Yritystuet ja kilpailukyky -tutkimus kertoo, että ”bkt:n ja hyvin­voinnin välillä on vahva tilastollinen yhteys sekä tasojen (korrelaatio­kerroin on 0,98) että muutosten (korrelaatio­kerroin 0,97) suhteen. Bkt siis ennustaa kansa­kuntien hyvin­voinnin tasoa ja kehitystä erin­omaisesti, vaikka bkt ei sinänsä ole tarkoitettu hyvin­voinnin mittaamiseen.”

Kun hyvinvoinnista halutaan tarkempaa tietoa, voidaan sitä tuottaa laajentamalla tilin­pitoa esimerkiksi terveyden, ympäristön, koulutuksen, vapaaehtois­työn tai taloudellisen epätasa-arvoisuuden näkö­kulmasta. Riippuen siitä, mitä hyvin­voinnissa painotetaan.

Tietoa riittää, jäsennyksessä tehtävää

Maailma on globalisaation, digitalisaation ja ilmaston lämpenemisen vuoksi poikkeuksellisen rajussa muutoksessa. Päätöksen­teon tueksi kaivataan uuden­laista tietoa, tietoa uudesta näkö­kulmasta tai tietoa tarkemmalla tasolla.

Digitalisoituvassa maailmassa tietoa on valtavasti tarjolla, tilasto­tieteilijöiden tärkeänä tehtävänä on jäsentää tietoa sellaiseen muotoon, että se palvelee päätöksen­tekoa. Kansan­talouden tilin­pitoa tarkentavat ja laajentavat taulukot ovat tähän työhön systemaattinen ja kansain­välisesti jaettu väline.

 

Ville Vertanen on tilasto­johtaja Tilasto­keskuksen talous- ja ympäristö­tilastot -yksikössä.

 

1 Kansantalouden tilinpidon suositus, System of National Accounts, SNA ja sen tuorein painos SNA 2008

2 Euroopan Kansantalouden tilinpitojärjestelmä, European System of Accounts, ESA ja sen tuorein painos ESA 2010

3 Tilastokeskus ja Suomen Pankki (2017), Digitalisaatio ja BKT – miten digitalisaatio näkyy taloustilastoissa

 

 

Kommentit

Lue samasta aiheesta: