Kiinan kanssa kauppaa käyvien suomalaisyritysten määrä on moninkertainen verrattuna Venäjän-kauppaa tehneisiin yrityksiin. Kiina on Suomen neljänneksi tärkein tuontimaa. Etenkin metalliteollisuus hyödyntää viennissään paljon kiinalaisia tuontipanoksia.
Tavaroista palveluihin – viemme nyt enemmän suomalaista työtä kuin ennen
Palvelujen viennin osuus Suomen kokonaisviennistä on tuplaantunut parinkymmenen viime vuoden aikana. Viennin pohja on laajentunut ja jalostusarvo sekä kotimaisuusaste noussut. Vienti sisältää nyt enemmän suomalaista työtä, innovaatioita ja raaka-aineita kuin vuosituhannen alussa.
Vielä vuosituhannen alussa palvelujen viennin arvon osuus Suomen kokonaisviennistä oli 15 prosenttia ja tavaroiden 85 prosenttia. (Kuvio 1)
Palveluviennin osuus kokonaisviennistä nousi yli 30 prosentin vuonna 2015, jonka jälkeen osuus on pysynyt lähes samana.
Tavaraviennin arvo ja volyymi polkenut paikoillaan 10 vuotta
Tavaraviennin kiinteähintainen arvo on tänä päivänä alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 2006. Viennin arvo kasvoi vuosina 2000–2008 yli 50 prosenttia. Sen jälkeen viennin arvo on laskenut yli 15 prosenttia. Tavaraviennin kiinteähintainen arvo oli vuonna 2018 noin 32 prosenttia suurempi kuin vuonna 2000. (Kuvio 2)
Tämän päivän tavaraviennin lukujen vertailu vuosiin 2007 ja 2008 on epäreilua. Nämä vuodet olivat viennin näkökulmasta ennemminkin poikkeuksia kuin pitkän ajan trendin mukaisia. Tämän päivän viennin lukuja pitäisi verrata ennemminkin vuoden 2006 lukuihin.
Kuvio 2. Tavaraviennin käypä- ja kiinteähintainen arvo 2000–2018, milj. euroa
Käypähintainen = nimellishintainen: Kunkin vuoden viennin todellinen arvo euroissa
Kiinteähintainen arvo: Viennin käypähintainen arvo on deflatoitu eli muunnettu vuoden 2000 arvoksi eri hinta-, kustannus- ja palkkaindekseillä.
Volyymin/määrän kehitys: Kiinteähintaisesta arvosta lasketun indeksin 2000=100 kehitys
Arvonlisäys: Tuotoksen arvo miinus välituotekäytön arvo
Tavaraviennin kiinteähintainen arvo on kehittynyt nopeammin kuin käypähintainen arvo. Tavaraviennin hinnat ovat nyt alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 2000. Tässä piilee yksi Suomen viennin suurimmista ongelmista: vientituotteiden jalostusarvo ja hintakehitys polkee paikallaan. Tavaraviennissä ei ole kyetty siirtymään pidemmälle jalostettuihin ja kalliimpiin tuotteisiin.
Tavaraviennin toimialarakenne muuttunut
Sähköteknisten laitteiden viennin arvo-osuus kokonaisviennistä oli 2000-luvun alussa yli 30 prosenttia. Viime vuonna osuus oli enää reilut 10 prosenttia. ”Nokia”-toimialan viennin arvosta suli pahimmillaan 9 miljardia euroa. (Kuvio 3)
Viennin toisen kivijalan, metsäteollisuuden, viennin osuus on alentunut 27:stä 25 prosenttiin. Heti finanssikriisin jälkeen vuonna 2008 osuus laski alle 20 prosenttiin.
Viime vuosina sellun ja kartongin viennin määrät ja hinnat ovat kehittyneet suotuisasti, mutta toisaalta paperin vientimäärät ja -hinnat ovat laskeneet. Toimialan nousu on perustunut selluun ja kartonkiin eli hyvin vähän jalostettuihin tuotteisiin.
Sähköteknisten laitteiden viennin arvonlisäys oli vuosituhannen alussa vähäisempi kuin metsäteollisuuden. Toimiala toi paljon tuotantopanoksistaan ulkomailta, eikä arvonlisäys koko kansantalouden kannalta ollut niin suuri kuin miltä vientiluvut näyttivät.
Metsäteollisuuden viennin arvosta syntyy suurempi osa Suomessa kuin muilla toimialoilla. Rahaa jää maahan kantohinnasta, puun korjuusta, logistiikasta sekä jalostuksesta. Tuontipanosten osuus on pieni.
Edellä mainittujen kahden päätoimialan viennin arvon osuus on laskenut 58 prosentista 35 prosenttiin.
”Nokia”-toimialan romahtamista ovat paikanneet kemianteollisuus, metallituotteet sekä koneet ja laitteet. Neste on Euroopan johtava biodieselin valmistaja, ja Yhdysvaltoihin menee korkealuokkaisia polttoaineita niin paljon kuin laivat ehtivät viedä.
Kemianteollisuuden viennin arvosta valuu tosin suuri osuus tuontipanoksiin eikä arvonlisäys ole kovin suuri.
Myös ”muun viennin” osuus on noussut reilut neljä prosenttiyksikköä. Vuonna 2018 tavaraviennissä oli jo viisi kivijalkaa, ja muutenkin vienti perustui selvästi laajempaan tuotevalikoimaan kuin vuosisadan alussa, jolloin kivijalkoja oli vain kaksi.
Tällä hetkellä hyviä vientituotteita ovat sellu, kartonki, liikenteen erikoispolttoaineet, risteilylaivat ja autot. Nämä kaikki ovat suhdanneherkkiä tuotteita, eikä niiden viennin tulevaisuus välttämättä ole valoisa.
Toisaalta pitää muistaa, että Suomen suurimmat yritykset ovat globaaleja toimijoita ja tuotantoa voidaan siirtää helposti maasta toiseen. Suomen viennin arvon pieneneminen ei merkitse välttämättä suomalaisten yritysten huonoa menestystä. Etlan tutkimuksen mukaan Nokia kotiutti Suomeen huippuaikanaan Kiinassa valmistamistaan ja Yhdysvaltoihin viemistään puhelimien arvosta lähes 40 prosenttia.
Palveluviennin osuus vahvassa nousussa
Palvelujen viennin arvo on noussut vuoden 2000 alle 10 miljardista eurosta lähes 30 miljardiin euroon eli lähes kolminkertaiseksi. Palveluiden viennissä viedään itse asiassa suomalaista osaamista ja työtä, joka syntyy koulutuksesta. (Kuvio 4)
Palveluviennin volyymi ei ole noussut yhtä paljon, koska palvelujen tuottajahinnat ovat myös nousseet. Palvelujen vienti on paljolti palkkapohjaista, ja vientihinnat ovat nousseet noin puolet palkkakehityksestä. Palvelujen viennin, varsinkin tuotekehityksen, patenttien, lisenssien ja rojaltien hintakehityksen todentaminen on tosin hieman haasteellista.
Toimialojen sisälläkin on tapahtunut muutosta tavaroista palveluihin. Esimerkiksi Koneen ja Valmetin tuloissa huolto- ym. palveluiden osuus kokonaisliikevaihdosta on kasvanut merkittäväksi.
Tavaraviennin määrä vieläkin poikkeusvuosia pienempää
Tavaraviennin volyymi on nyt samalla tasolla kuin vuonna 2006. Vuosien 2006–2008 tavaraviennin volyymi oli epätavallisen korkealla tasolla. Jos nämä vuodet jätetään ulkopuolelle, on tavaraviennin volyymi kasvanut melko tasaisesti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. (Kuvio 5)
Toisin kuin tavaraviennin palveluviennin huonot vuodet olivat 2006–2007. Palveluviennin volyymi on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2009 lähtien.
Palvelujen viennin määrä on kasvanut 2000-luvulla lähes 2½-kertaiseksi, tavaroiden vain reilut 30 prosenttia.
Kokonaisvienti on kehittynyt suotuisasti
Kokonaisviennin kehitys on ollut ripeää 2000-luvulla. Kiintein hinnoin laskettuna kokonaisvienti oli vuonna 2018 lähes ennätysvuoden 2008 tasolla. Kiinteähintaisen viennin arvo on kasvanut 2000-luvulla keskimäärin 2,4 prosenttia vuodessa. (Kuvio 6)
Viennin rakennekehitys hyväksi Suomelle
Pitääkö olla huolissaan, jos tavaraviennin volyymi polkee vuosia paikoillaan?
Tietenkin olisi hyvä, jos tavaraviennin jalostusaste nousisi ja kehitettäisiin uusia korkealuokkaisia ja entistä kalliimpia tuotteita.
Nykyisen tavaraviennin lippulaivojen – sellun, polttoaineiden, autojen ja risteilyalusten – tulevaisuuden näkymät eivät ole kovin hyvät. Sellun hinta on vaihdellut paljon, ja nykyinen hyvä hinta voi olla muutaman vuoden kuluttua mennyttä. Korkealle jalostetut liikenteen polttoaineet voivat tulevaisuudessa hävitä kilpailussa sähkölle.
Suomen kokonaisviennin tulevaisuuden menestys tulee perustumaan palvelujen vientiin. Tärkein voimavara on nyt ja tulevaisuudessa koulutus ja tuotekehitys.
Viime vuosien tavara- ja palveluviennin kehityslukujen valossa palvelujen viennin arvo ylittää tavaraviennin arvon laskennallisesti vuonna 2033. Uskon, että tämä kehitys tulee olemaan Suomelle hyväksi, mutta se vaatii panostusta tuotekehitykseen ja koulutukseen.
Ilkka Lehtinen on Tilastokeskuksesta eläköitynyt hinta-asiantuntija.
Lue samasta aiheesta:
Koronan vaikutuksia ei yrityksissä nähty erityisen merkittävinä Globaalit arvoketjut ja toimintojen ulkoistaminen -tiedonkeruun mukaan. Pääosin vaikutukset koettiin vähäisiksi tai olemattomiksi. Eroja ilmaantui, kun tarkastelua rajoitettiin yritysten ominaisuuksien, kuten toimialan, mukaan.
Vuonna 2019 koko talouden bruttoviennistä 38 prosenttia oli ulkomailla tuotettua arvoa. Arvonlisään pohjautuvien vientilukujen tarkastelu auttaa tunnistamaan tuontiriippuvaisia toimialoja ja lisää ymmärrystä viennin kerryttämistä tuloista Suomen taloudelle.
Miten tavaroiden ja palvelujen vienti on kehittynyt kooltaan, omistustaustoiltaan tai henkilöstöltään erilaisissa yrityksissä? Tilastokeskuksen yritysaineistoilla ja Tullin ulkomaankauppatiedoilla päästään pureutumaan aiempaa syvemmälle poikkeusajan haasteisiin vientiyrityksissä. Vertailemme eri tietolähteiden ja määritelmien vaikutusta tilannekuvaan.
Erilaiset ulkomaankauppaluvut hämmentävät. Jos erojen suuruus Tilastokeskuksen ja Tullin luvuissa vakiintuu pidemmäksi ajaksi, kyse voi olla muutoksesta globaalin tuotannon rakenteessa.
Kansainväliset tuotantoketjut ovat jo pitkään olleet tuotannon standardi. Yritykset hankkivat komponentteja ja osaamista ympäri maailman. Vaikka globaalit arvoketjut ovat käytännössä jo tuttuja, niiden kattavaan tilastolliseen kuvaamiseen on vielä pitkä matka. Tilastokeskus ja OECD ovat yhdessä ottaneet suuren askeleen asian edistämiseksi.
Konsernien ulkomaille jäävät tulot johtavat satojen miljoonien eurojen loveen Suomen yhteisöverokertymässä, kertoo Tilastokeskuksessa tehty gradututkimus siirtohinnoittelusta.
Parhaat viejäyritykset Suomessa työllistävät vain vähän tohtoreita suhteessa muihin Pohjoismaihin. Tuoreen selvityksen mukaan myös maistereita on niiden palveluksessa vähemmän kuin esimerkiksi Tanskassa. Viennin pohjan laajentuminen pk-sektorille ja palveluihin edellyttäisi monipuolista osaamista ja panostusta koulutettuun työvoimaan.