tk-icons
Sivuston näkymät

Uudisrakentamisessa merkkejä käänne­kohdasta

26.2.2019
Paavo Kokkonen
Kuva: Shutterstock

Viisi vuotta jatkunut uudisrakentamisen kasvu on taittumassa. Vielä rakennetaan paljon, mutta käänne näkyy hankkeiden aloituksissa.

Suomen hypoteekkiyhdistys julistaa talous­katsauksessaan nousu­kauden olevan ohi ja rakennus­alan luottamuksen romahtavan pian. Myös Helsingin Sanomien mukaan rakentamisvauhti hidastuu, Rakennuslehti kertoo myymättä jääneistä asunnoista ja Ylen mielestä asuntomarkkinoilla siirrytäänkin jo ostajan markkinoille. Onko rakentamisen nousukausi todella ohi?

Tilastokeskuksen ennakko­tietojen mukaan vuodesta 2014 jatkuneen uudis­­rakentamisen kasvun taittumisesta on merkkejä ilmassa. Myönnettyjen rakennus­lupien kuutio­määrä väheni vuoden­takaisesta jo vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä, ja lasku vain syveni vuoden loppua kohden.

Aloitettujen rakennus­hankkeiden lupakuutiomäärä oli myös laskussa, mutta valmistuneiden hankkeiden kuutio­määrä oli kuitenkin vielä reippaassa kasvussa. Kuutio­määrät ovat viime vuosiin verrattuna edelleen hyvällä tasolla, mutta kuitenkin vielä kaukana finanssi­kriisiä edeltävistä luvuista (kuvio 1).

Kuvio 1. Uudisrakentamisen kuutio­määrä, vuosi­summa 1995-2018, milj. m3

Kuvio 1. Uudisrakentamisen kuutio¬määrä, vuosi¬summa 1995-2018, milj. m3 Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto¬tilasto
Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto­tilasto

Asuinrakentaminen on viime vuosina toiminut uudis­rakentamisen kasvun veturina. Vuonna 2018 asuin­rakentamiseen myönnettyjen rakennus­lupien kuutio­määrä kuitenkin väheni reilusti edelliseen vuoteen verrattuna. Aloitettujen rakennus­hankkeiden kuutio­määrä kasvoi vuoden 2018 aikana maltillisemmin kuin aiemmin ja hankkeita valmistui reilusti enemmän vuoden­takaisesta.

Rakennusluvat romahtivat vuonna 2018

Myönnettyjen rakennus­lupien kuutio­määrä väheni 9,0 prosenttia vuonna 2018. Suurin osa myönnettyjen rakennus­lupien kuutio­määrästä muodostuu asuin­rakentamisesta. Seuraavaksi suurimmat luokat ovat teollisuus- ja varasto­rakentaminen sekä liike- ja toimisto­rakentaminen. (Kuvio 2)

Kuvio 2. Myönnettyjen rakennus­lupien kuutio­määrä, milj. m3
Kuvio 2. Myönnettyjen rakennus¬lupien kuutio¬määrä, milj. m3 Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto¬tilasto
Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto­tilasto

Asuinrakentaminen on vähentynyt vuoden­takaisesta 16,3 prosenttia, teollisuus- ja varasto­­rakentaminen 2,6 ja liike- ja toimisto­rakentaminen peräti 27,0 prosenttia.

Julkisten palvelurakennusten ja maatalous­rakennusten lupakuutio­määrät sitä vastoin kasvoivat 17,6 ja 9,3 prosenttia.

Käännekohta näkyy parhaiten aloitetuissa rakennus­hankkeissa

Aloitettujen rakennus­hankkeiden kuutio­määrä väheni 4,0 prosenttia vuonna 2018 edellis­vuodesta.

Asuinrakentamisessa aloitettujen rakennus­hankkeiden kuutio­määrän kasvu hiipui vuonna 2018 aikaisempien vuosien reippaasta kasvusta. Kasvua oli 2,1 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna. (Kuvio 3)

Aloitettujen rakennus­hankkeiden kuutio­määrät kääntyi laskuun teollisuus- ja varasto­rakentamisessa (-11,4 %), liike- ja toimisto­rakentamisessa (-7,0 %) sekä julkisissa palvelu­rakennuksissa (-11,6 %).

Kuvio 3. Aloitettujen hankkeiden kuutio­määrä, milj. m3
Kuvio 3. Aloitettujen hankkeiden kuutio¬määrä, milj. m3 Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto-tilasto
Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto­tilasto

Rakennusalan suhdanneryhmä ennakoi raportissaan myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärän laskun perusteella rakentamisen maltillista vähenemistä vuonna 2019.

Vähentyneen asuinrakentamiseen myönnettyn lupakuutio­määrän perusteella voidaan olettaa myös asuin­rakennusten aloitettujen hankkeiden kuutio­määrän vähenevän kuluvana vuonna.

Valmistuneet rakennus­hankkeet kovassa kasvussa

Valmistuneiden rakennus­hankkeiden kuutio­määrä oli 10,7 prosentin kasvussa vuonna 2018.

Kuvio 4. Valmistuneiden hankkeiden kuutio­määrä, milj.
Kuvio 4. Valmistuneiden hankkeiden kuutio¬määrä, milj.  Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto-tilasto
Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto­tilasto

Kuviosta 4 nähdään, että asuin­rakentaminen ja teollisuus- ja varasto­rakentaminen olivat vahvassa kasvussa vuonna 2018. Asuin­rakentaminen kasvoi valmistuneiden rakennus­hankkeiden osalta 12,6 prosenttia ja teollisuus- ja varasto­rakentaminen 18,9 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna.

Etenkin asuinrakentamisen hankkeita aloitettiin vielä viime vuoden lopulla paljon, joten valmistuneiden hankkeiden taso pysynee korkealla myös kuluvana vuonna.

Valmistuneiden liike- ja toimisto­rakennusten lupakuutio­määrä vuonna 2018 väheni 4,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Tämän rakennus­luokan aloitettujen hankkeiden lupakuutio­määrä oli loppu­vuodesta vahvasti pakkasella, joten valmistuneiden hankkeiden tilanne vuodelle 2019 ei näytä paremmalta.

Aloitettuja ja valmistuneita asuntoja ennätyksellisen paljon

Kuviossa 5 on esitetty rakennus­hankkeille myönnettyjen lupien, aloitettujen ja valmistuneiden hankkeiden asuntojen kappale­määriä. Myönnetyissä rakennus­luvissa asuntojen kappale­määrät olivat 16,6 prosentin laskussa.

Aloitettujen ja valmistuneiden rakennus­hankkeiden asuntojen määrät eivät vähentyneet, vaan asuntoja aloitettiin ennätyksellisesti jopa 46 440 kappaleen verran. Aloitettujen asuntojen määrä kasvoi 4,0 prosenttia ja valmistuneiden määrä peräti 19,0 prosenttia.

Kuvio 5. Asuntojen kappale­määrät
Kuvio 5. Asuntojen kappale¬määrät Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto¬tilasto
Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto­tilasto

Aloitettujen asuntojen kasvuun on kuitenkin rakennus­alan suhdanne­ryhmän mukaan tulossa muutos kuluvana vuonna.

Vuonna 2018 aloitettiin noin 46 000 asuntoa, ja suhdanneryhmä arvioi raportissaan aloitettujen asuntojen määräksi 37 000 – 39 000 vuodelle 2019. Se merkitsisi reilua laskua aloitetuille asunnoille ensi vuonna. Asuntojen määrän raju lasku myönnetyissä rakennus­luvissa tukee arviota.

Uudisrakentaminen on hyvällä tasolla

Tällä hetkellä rakennetaan paljon. Rakennus­hankkeita valmistui vuonna 2018 runsaasti. Uusia asuntoja aloitettiin rakentamaan ja niitä myös valmistui ennätys­määrin.

Tilastokeskuksen tänään julkaisemasta rakennus- ja asunto­tuotannon julkistuksesta nähdään rakennus­tuotannon volyymin olevan edelleen hyvällä tasolla. Käynnissä olevan rakennus­tuotannon kiinteä­hintainen arvo on historiallisesti korkealla tasolla.

Rakennusteollisuus arvioi suhdannekatsauksessaan uudis­rakentamisen volyymin sinnittelevän plussan puolella vielä vuonna 2019.

Selvät merkit uudisrakentamis­buumin taittumisesta ovat olemassa. Myönnettyjen rakennus­lupien ja aloitettujen rakennus­hankkeiden luvut vuodelta 2018 luovat tummia pilviä vuoden 2019 uudis­rakentamisen ylle. Nähtäväksi jää, milloin myös valmistuneissa hankkeissa ja rakennus­tuotannon volyymissä näkyy laskua.

 

Kirjoittaja työskentelee yli­aktuaarina Tilasto­keskuksen teollisuus, rakentaminen ja asuminen -vastuualueella.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
3.12.2018
Paula Paavilainen

Uusi rakennusluokitus tähtää entistä parempaan tiedon laatuun ja yhdenmukaisuuteen eri toimijoiden tietojärjestelmissä. Uutta on myös rakennusluokitin -työkalu, joka helpottaa uusien luokkakohtaisten kuvausten ja luokituksen soveltamista.

Artikkeli
30.10.2018
Atro Andersson, Martti Korhonen, Jose Lahtinen, Elina Vuorio

Kerrostalo­rakentaminen hiipuu ja rakentamisen kustannukset ovat nousussa. Muita trendejä asunto­markkinoilla:      

- Asuntojen hinnoissa alueelliset erot ovat suuria.

- Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien nousu on tasoittunut.

- Yhtiölainat kasautuvat kotitalouksille.

Blogi
27.3.2018
Atro Andersson

Viime aikoina on kirjoitettu paljon niin sanotun piilovelan kasvusta[1]. Termillä viitataan uusien asuntojen myynnissä käytettäviin yhtiö­lainoihin, joiden avulla uusiin asuntoihin pääsee käsiksi pienemmällä omarahoitus­osuudella, kun varsinainen kauppahinta jää alhaisemmaksi kuin asunnon velaton myyntihinta[2].

Artikkeli
19.12.2017
Otto Kannisto

Sanaan koti yhdistyy usein sana perhe. Yhä enenevässä määrin tämä assosiaatio on kuitenkin murenemassa. Jos asunto oli ennen tiiviin yhteisön kokoontumis­paikka, on se tänään monelle suomalaiselle hiljainen tukikohta, jonne vetäydytään päivän päätteeksi viettämään aikaa yksin, tai korkeintaan kaksin.

Artikkeli
24.8.2017
Pekka Lith

Älykaupungissa kiinteistöt säätelevät sähkönkulutustaan, ruuhkat katoavat ja ympäristö puhdistuu. Smart City -kehityksen edelläkävijöitä löytyy eri puolilta maailmaa ja Helsingin Kalasatamasta.