tk-icons
Sivuston näkymät

Koronakevät näkyi monin tavoin asuntomarkkinoilla – uudet indikaattorit tarkentavat kuvaa

27.8.2020
Twitterissä: @ElinaVuorio
Kuva: Shutterstock

Asuntokaupoissa koettiin keväällä ensin raju pysähdys huhti–toukokuussa, jonka jälkeen tilanne palautui ennalleen kesäkuussa. Uudet indikaattorit tarjoavat uusia näkymiä asuntomarkkinoihin. Jatkossa julkaisemme asuntokauppojen kokonaismäärä- ja arvotiedot kootusti samassa taulukossa sekä tietoa asuntojen myyntiajoista.

Toisella vuosineljänneksellä tehtyjen asuntokauppojen kokonaismäärä väheni viidenneksellä: asuntokauppojen määrä putosi pääkaupunkiseudulla neljänneksellä ja muualla Suomessa noin viidenneksellä.

Toisaalta kauppojen kokonaismäärän muutoksessa toisella neljänneksellä näkyy kaupan raju pysähdys huhti–toukokuussa ja toisaalta sen palautuminen ennalleen kesäkuussa. Heinäkuussa vanhojen osakeasuntojen myyntimäärät olivat jo hieman viime vuotta suuremmat, ja kasvua viime vuoteen nähden oli etenkin rivitaloasuntojen myynnissä.

Eniten koronan ensimmäinen aalto vaikutti uusien osakeasuntojen kauppaan (kuvio 1). Niitä syntyi toisella neljänneksellä kolmasosan vähemmän kuin viime vuonna. Vanhojen osakeasuntojen kauppaa tehtiin noin viidenneksen vähemmän – vastaava pudotus näkyi uusille omakotitaloille myönnetyissä rakennusluvissa.

Kuvio 1. Asuntokauppojen kokonaismäärä asuntotyypeittäin 2015–2020 / 2.vuosineljännes
Kuvio 1. Asuntokauppojen kokonaismäärä asuntotyypeittäin 2015–2020 / 2.vuosineljännes. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, osakeasuntojen hinnat

Vanhojen omakotitalojen kauppa sen sijaan vähentyi vain kahdeksan prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Omakotitalojen kauppamäärät pienenivät voimakkaasti huhti–toukokuussa, mutta kesäkuussa kauppa on käynyt erityisen hyvin.

Tammi–kesäkuussa on myyty kokonaisuudessaan noin neljä prosenttia vähemmän asuntoja kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Tammi–heinäkuussa vanhoja osakeasuntoja on myyty kiinteistönvälittäjien kautta viime vuotta enemmän Oulussa ja kehyskunnissa. Määrä on pysynyt viime vuoden tasolla Espoossa. Muissa suurissa kaupungeissa myyntimäärä on laskenut. Kaupunkitason tulkintoihin tuo epävarmuutta se, että KVKL:n aineisto on altis rakennemuutoksille – toisin sanoen välittäjät saattavat vaihtua tai esimerkiksi raportoida tietoja myöhässä.

Tiedot asuntokauppojen kokonaismäärästä – eli asuntokaupan lukumäärä- ja arvoindikaattori – julkaistaan nyt Osakeasuntojen hinnat -tilaston statfin-taulukossa (neljännestiedot). Taulukkoon on koottu Verohallinnon huoneistotiedot vanhoista osakeasunnoista, suurimpien rakennuttajien ja kiinteistönvälittäjien kautta myydyt uudet osakeasunnot, sekä MML:n kiinteistökauppatietoihin perustuvat omakotitalokaupat.

Uusien omakotitalojen kaupan aktiivisuudesta saadaan käsitys myönnettyjen rakennuslupien perusteella. Indikaattoriin tullaan lisäämään myöhemmin vuokratontilla sijaitsevat omakotitalot.

Suhdanteiden kuvaamisen lisäksi asuntokauppojen lukumäärä- ja arvoindikaattori tarjoaa tärkeää rakennetietoa asuntomarkkinoista ja esimerkiksi kaupunkien markkinaosuuksista helppokäyttöisessä muodossa. Esimerkiksi viime vuonna koko maan asuntokaupan euromääräisestä arvosta (pl. uudet ja vuokratontilla sijaitsevat omakotitalot) lähes 45 prosenttia syntyi pääkaupunkiseudulla, 27 prosenttia Helsingissä

Kauppamääräindikaattoria päivitetään takautuvasti kuukausittain uusimmilla tiedoilla vanhojen osakeasuntojen myynnistä ja myönnetyistä rakennusluvista. Vanhojen osakeasuntojen osalta julkaistavissa tiedoissa on käytetty neljänneksen kahden viimeisen kuukauden osalta kiinteistönvälittäjien osuuteen kaikista kaupoista perustuvaa arviota koko maan, pääkaupunkiseudun ja muun Suomen osalta. Luku voi siis vielä tarkentua niiden ja rakennuslupien osalta.

Kolmannen neljänneksen alustavat tiedot julkaistaan lokakuun lopussa. Kolmannen neljänneksen rakennuslupatiedot lisätään marraskuussa.

Taulukossa julkaistaan myös tieto asuntokaupan euromääräisestä arvosta. Koska osa tiedoista täydentyy viiveellä, julkaistaan viimeisimmän neljänneksen tieto vanhojen osakeasuntojen kaupan arvosta ja tarkemmat lukumäärätiedot kaupunkitasolla, kun aineisto on täydentynyt riittävästi.

Ennakoidulta asuntojen hintapudotukselta vältyttiin

Koronan ensimmäisen aallon aikana vältyttiin nopealta asuntojen hintapudotukselta. Koko maan vanhojen osakeasuntojen hintaindeksi laski touko–kesäkuussa hieman viime vuoteen verrattuna (kuvio 2). Tavallisesti keväisin hinnat nousevat, mutta tänä vuonna ne pysyivät nousun sijaan keskimäärin alkuvuoden tasolla.

Pääkaupunkiseudulla hinnat jatkoivat nousuaan Helsingin johdolla ja suurissa kaupungeissa hintakehitys jatkui yleisesti nousuvoittoisena. Huomioitava on kuitenkin suuret erot hintakehityksessä huoneistotyypeittäin, kaupungeittain ja osa-alueittain esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.

Kuvio 2. Vanhojen osakeasuntojen hintakehitys 2015–2020/07
Kuvio 2. Vanhojen osakeasuntojen hintakehitys 2015–2020/07. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, osakeasuntojen hinnat

Suurten kaupunkien ulkopuolella hintakehityksessä markkinoiden eriytyminen ja sirpaloituminen on jatkunut. Kuukausitason tiedoissa Itä-Suomessa hinnat ovat jatkaneet voimakasta laskuaan. Alkuvuonna hintaindeksi on ollut viime vuotta alhaisemmalla tasolla myös Länsi-Suomessa. Maakunnista hinnat ovat laskeneet eniten viime vuoteen verrattuna Etelä-Savossa, Keski-Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä.

Maakuntakeskusten asuntojen hintatiedot toiselta neljännekseltä täydentyvät vielä, joten johtopäätösten tekeminen niistä on liian varhaista. Kesäaikaan asuntokauppatiedot kertyvät tavallista suuremmalla viiveellä – ja toisaalta koronakriisi kuritti kauppamääriä.

Koronakriisin aikana hintojen on oletettu reagoivan, kun asunnot eivät mene kaupaksi halutussa ajassa, tai joudutaan esimerkiksi pakkomyynteihin. Pakkomyynneiltä ovat koronakeväänä suojanneet asuntolainojen lyhennysvapaat ja matala korkotaso.

Rajoitustoimet ja talouden epävarmuus haastoivat asuntokauppaa

Maaliskuussa alkaneet rajoitustoimet loivat haasteita asuntokaupalle jo kohtaamisten rajoittamisen takia. Toisaalta lomautukset ja epävarmuus omasta taloudesta ja työllisyydestä sekä yleisen taloustilanteen kehityksestä saivat lykkäämään kiireettömämpiä asunnon myynti- ja vaihtoaikeita.

Asuntojen tarjonnan, toisin sanoen myyntiaikeiden, hiipuminen huhtikuussa näkyy esimerkiksi alkuvuonna Oikotielle lisättyjen myynti-ilmoitusten lukumäärissä (kuvio 3). Pääkaupunkiseudun ulkopuolella Oikotielle lisättiin huhtikuussa ilmoituksia viidenneksen vähemmän kuin maaliskuussa, pääkaupunkiseudulla kymmenyksen vähemmän.

Kuvio 3. Oikotielle uusina lisättyjen myynti-ilmoitusten lukumäärät kuukausittain tammi–heinäkuussa 2020
Kuvio 3. Oikotielle uusina lisättyjen myynti-ilmoitusten lukumäärät kuukausittain tammi–heinäkuussa 2020. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus

Huhtikuussa myytyjen asuntojen myyntiajat olivat selkeästi aiempia kuukausia lyhyempiä eri puolilla maata. Kertoisiko tämä siitä, että rajoitusten aikana kävivät parhaiten kaupaksi ainakin hyvässä kunnossa olevat kohteet? Vai lyhenivätkö myyntiajat huhtikuussa siksi, että kauppoja tehtiin enemmän sähköisesti rajoitusten takia?

Kun tarkastellaan myytyjen asuntojen osuuksia huoneistotyypeittäin, ei mainittavia muutoksia esimerkiksi myytyjen pienten asuntojen osuuksissa ollut nähtävissä (kuvio 4). Huhtikuun jälkeen myyntiajat ovat palautuneet alkuvuoden keskimääräiselle tasolle.

Kuvio 4. Kuukauden aikana myytyjen vanhojen kerrostaloasuntojen keskimääräiset myyntiajat 2019/01–2020/07
Kuvio 4. Kuukauden aikana myytyjen vanhojen kerrostaloasuntojen keskimääräiset myyntiajat 2019/01–2020/07. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, osakeasuntojen hinnat

Myyntiaika -tieto on yleensä kaupankäyntiprosessiin kulunut aika – esimerkiksi aika kohteen ilmoittamisesta kaupantekopäivään. Tieto ei siten välttämättä kuvaa aitoa myyntiin käytettyä aikaa. Se kuvaa kuitenkin eroja kaupunkien välillä, ja mikäli useampana kuukautena kaupankäyntiajat pitenevät, tämä saattaisi kertoa haasteista saada kohde myytyä.

Tiedot vanhojen osakeasuntojen myyntiajoista julkaistaan jatkossa osana osakeasuntojen hinnat -tilastoa. Tiedot on laskettu kiinteistönvälittäjien tekemistä kaupoista Kiinteistönvälitysalan keskusliiton hintaseurantapalvelun aineistosta. Syksyn aikana julkaisemme myös kokeellisella alustalla tietoja asuntojen myynti- ja vuokrailmoitusten määristä perustuen Oikotien ilmoitusaineistoon.

Talouden epävarmuus ja koronapandemian jatkuminen heijastuvat todennäköisesti asuntomarkkinoille syksyn edetessä. Vanhojen ja uusien indikaattoreiden avulla pyrimme kuvaamaan tilannetta mahdollisimman hyvin.

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen yritystilastot -yksikössä.

Lue myös Elina Vuorion blogi (31.10.2019): Totuus asuntokaupasta? 


 

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
31.10.2019
Elina Vuorio

Asuntokaupan vilkkauden arviointiin on käytössä aineistoja Verohallinnosta, Kiinteistön­välitysalan keskusliitosta ja Maanmittaus­laitokselta. Koko totuutta ei kerro niistä mikään.

Artikkeli
31.10.2019
Paavo Kokkonen, Martti Korhonen, Elina Vuorio

Asuntokauppa on piristynyt viime vuoteen ja alkuvuoteen verrattuna etenkin pääkaupunki­seudulla, mutta rakentaminen on vähenemässä. Erot alueiden välillä ja sisällä ovat huomattavia, analysoivat Tilasto­keskuksen asiantuntijat. Muita asunto- ja rakennus­markkinoiden kehitys­suuntia ovat vuokralla asumisen yleistyminen edelleen ja suuret yhtiölaina­osuudet, joiden kasvu näyttäisi viime aikoina kuitenkin pysähtyneen.