tk-icons
Sivuston näkymät

Kotitalouksien velat ja rahoitusvarallisuus – molemmat ovat kasvaneet 2000-luvulla

28.2.2020
Twitterissä: @TL_Koivisto
Kuva: Shutterstock

Kotitalouksien velkaantuminen on ollut nopeaa 2000-luvulla. Kolikon kääntöpuolena myös kotitalouksien rahoitusvarallisuus on samanaikaisesti kasvanut. Ennätyksellisen matalasta korkotasosta huolimatta, talletusten kasvu on viime vuosina ollut ripeää.

 

 

Kotitalouksien velkaantuminen on ollut keskeinen puheenaihe viime vuosien talouskeskustelussa. Asuntolainat muodostavat suurimman osan kotitalouksien lainavelasta. Viime vuosina myös kulutusluotot ja taloyhtiölainat ovat olleet nopeassa kasvussa. Erityisesti taloyhtiölainojen kasvu on ollut merkittävässä osassa kotitalouksien velkamäärän ja velkaantumisasteen kehityksessä.

Ensi vuonna Suomen Pankin rahalaitosten tiedonkeruusta on mahdollista saada tietoa myös kotitalouksien sijoitusasuntolainoista eriteltynä asuntolainoista, jolloin uudistus antaa paremman kuvan kotitalouksien lainakannan jakautumisesta.

Velkojen kasvu nopeinta 2000-luvun alussa

Kotitalouksien lainat rahalaitoksilta ovat kasvaneet koko 2000-luvun. Erityisesti pitkäaikaisten rahalaitoslainojen kasvu, joilla hyvin usein rahoitetaan esimerkiksi asunnon osto, on ollut merkittävää. Nopein kasvuvaihe ajoittui heti 2000-luvun alkuvuosille, kun talouskasvukin oli vahvaa Suomessa.

Kotitalouksien osuus asuntoyhteisöjen yhtiölainoista on kasvanut huomattavasti vuoden 2013 jälkeen. Kasvun takana on osittain uudisrakentamisen voimakas kasvu. Aloitettujen rakennushankkeiden suuret määrät kerrostaloissa ajoittuvat vuosien 2015–2018 välille.

Tilastokeskuksen korjausrakentamisen tilaston mukaan myös korjausrakentaminen on ollut kasvussa viime vuodet, mikä omalta osaltaan on voinut kasvattaa taloyhtiöiden lainamäärää ja näin ollen kotitalouksien osuutta yhtiölainoista.

Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeutta on asteittain porrastettu alaspäin vuodesta 2011 alkaen, mikä myös on voinut vaikuttaa kotitalouksien yhtiölainojen kasvuun.  Kun vuonna 2011 asuntolainojen koroista verovähennyskelpoisia oli vielä 100 prosenttia, niin vuonna 2020 vähennyskelpoisia on enää 15 prosenttia.

Kuviossa 1 on esitetty kotitaloussektorin rahalaitoslainojen kehitys 2000-luvulla, sekä kotitaloussektorin osuus asuntoyhteisöjen lainakannasta.

Kuvio 1. Kotitalouksien lainojen kehitys
Kuvio 1. Kotitalouksien lainojen kehitys. Lähde: Tilastokeskus ja Suomen Pankki
Lähde: Tilastokeskus ja Suomen Pankki

Lainamäärän kasvu nopeampaa kuin tulojen määrän

Kotitalouksien velkaantumisaste lasketaan suhteuttamalla niiden lainavelat vuosineljänneksen lopussa edeltävien neljän vuosineljänneksen yhteenlaskettuun käytettävissä olevaan tuloon. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun, mutta lainamäärän kasvu on ollut tulojen kasvua nopeampaa. Tästä syystä velkaantumisaste on jatkanut kasvuaan ja oli 2019 lokakuun lopussa 127,2 prosenttia.

Kuviossa 2 on esitetty kotitalouksien velkaantumisasteen ja käytettävissä olevan tulon kehitys 2000-luvun aikana. Vasen pystyakseli kuvaa käytettävissä olevaa tuloa miljoonissa euroissa ja oikea pystyakseli velkaantumisastetta prosenteissa.

Kuten kuviosta voidaan havaita, lainakannan kehitys suhteessa käytettävissä olevaan tuloon oli erityisen suurta 2000-luvun ensimmäisinä vuosina ja tällöin velkaantumisasteen nousukin oli nopeinta.

Kuvio 2. Kotitalouksien velkaantumisaste ja käytettävissä olevat tulot
Kuvio 2. Kotitalouksien velkaantumisaste ja käytettävissä olevat tulot. Lähde: Tilastokeskus, rahoitustilinpito
Lähde: Tilastokeskus, rahoitustilinpito

Miksi OECD:n, Eurostatin ja Tilastokeskuksen velkaantumisasteluvut eroavat toisistaan?

Kaikki edellä mainitut instituutiot julkaisevat lukuja kotitalouksien velkaantumisasteesta. Jokaisella niistä on oma tapansa laskea velkaantumisaste, jonka takia luvut voivat erota suurestikin toisistaan.

Suhdeluvussa käytettävissä olevista tuloista on myös mahdollista käyttää brutto- tai nettotuloa. Myös maakohtaiset erot esimerkiksi kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen osalta tekee maiden välisen vertailun haastavaksi. Kyseiseen sektoriin kuuluvat yhteisöt, jotka ovat juridisesti itsenäisiä yksiköitä ja tarjoavat palveluita pääasiassa kotitalouksille tuotantokustannukset alittavaan hintaan.

Velkaantumisastetta laskiessa OECD ottaa suhdeluvun laskentaan mukaan kaikki rahoitusvaateet lukuun ottamatta vaadetta F.5 Osakkeet ja osuudet sekä vaadetta F.7 Johdannaiset. OECD:n laskentaan otetaan mukaan myös kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemat yhteisöt, jotka monen maan osalta voivat muuttaa velkaantumisastetta merkittävästi.

OECD:n laskema luku kotitalouksien velkaantumisasteelle Suomessa vuoden 2018 lopussa oli 137 prosenttia.

Eurostat ottaa kotitalouksien velkaantumisastetta laskiessa mukaan Tilastokeskuksen tapaan pelkästään rahoitusvaateen F.4 eli lainat, mutta suhdeluku sisältää myös kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen tiedot. Tämän lisäksi Eurostat käyttää laskelmissaan käytettävissä olevista tuloista käsitettä brutto, jota myös oikaistaan eläkeoikeuksien erällä.

Eurostatin laskema velkaantumisaste Suomen kotitaloussektorille vuoden 2018 lopussa oli 114 prosenttia.

Tilastokeskuksen rahoitustilinpidon julkaisun yhteydessä esitetyssä kotitalouksien velkaantumisasteessa on huomioitu vain kotitaloussektorin F.4 vaade eli lainat. Kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista käytetään puolestaan nettolukua.

Kotitaloussektorin osakesijoitusten arvo tasaisessa nousussa 

Valtaosa kotitalouksien osakesijoituksista kohdistuu Suomessa listattuihin yrityksiin. 2000-luvun alkuvuosina pörssikurssit olivat teknologiakuplan puhkeamisen jälkeen hyvässä nousussa ja omistusten arvo kehittyikin suotuisasti useamman vuoden ajan.

Vuoden 2008 finanssikriisin aikaan pörssikurssit laskivat Suomessa voimakkaasti. Tämän jälkeen omistuskannan arvo on jatkanut, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, tasaista nousua.

Kotitaloussektorin osakeomistusten arvo oli syyskuun 2019 lopussa 36,9 miljardia euroa. Tästä summasta kotitalouksien sijoituskanta ulkomailla listatuissa yrityksissä samana ajankohtana oli 3,1 miljardia euroa.

Kotitaloussektorin omistusten arvon kehitys rahastoissa on noudatellut koko 2000-luvun pitkälti suorien osakesijoitusten arvon kehitystä. Finanssikriisin jälkeen kotitaloudet ovat päässeet nauttimaan suotuisasta kurssikehityksestä myös sijoitusrahastoissa.

Kotitaloussektorin rahasto-omistusten arvo oli syyskuun 2019 lopulla 26,6 miljardia euroa. Tästä summasta kotitalouksilla oli ulkomaisissa rahastoissa sijoituksia 2,5 miljardin euron edestä. Alla olevassa kuviossa on esitetty kotitaloussektorin osake- ja rahasto-omistusten arvon kehitys sekä talletuskannan kehitys 2000-luvulla.

Kuviosta 3 voidaan havaita, että talletuskanta on yli kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana ja kasvuvauhti on jälleen kiihtynyt vuosikymmenen loppua kohden. Matala korkotaso ei näin ollen ole vähentänyt talletusten kasvua kotitaloussektorilla.

Kuvio 3. Kotitalouksien talletukset, osake-, ja rahasto-omistukset
Kuvio 3. Kotitalouksien talletukset, osake-, ja rahasto-omistukset. Lähde: Tilastokeskus, rahoitustilinpito
Lähde: Tilastokeskus, rahoitustilinpito

Tarkastelussa on otettu huomioon vain kotitalouksien rahoitusvarallisuuteen kuuluvat osakkeet, sijoitusrahastot ja talletukset. Suurin yksittäinen varallisuuserä kotitalouksilla on kuitenkin omistusasunto. Vuonna 2016 toteutetun varallisuustutkimuksen mukaan 1,77 miljoonaa kotitaloutta eli 66,3 prosenttia kaikista kotitalouksista asui omistusasunnossa.

Paljon mediassa palstatilaa saanut osakesäästötili otettiin käyttöön vuoden vaihteessa. Kyseessä on tili, jolle voi siirtää rahavaroja ja jotka voi sijoittaa listattujen yhtiöiden osakkeisiin.

Osakesäästötilillä osingoista ja myyntivoitoista ei makseta veroja, vaan pääomatuloveroa maksetaan vasta varoja nostettaessa. Näin ollen piensijoittaja saa lykättyä verojen maksua kauemmaksi tulevaisuuteen ja pääsee hyötymään korkoa korolle -ilmiöstä.

Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksen rahoitustilinpidossa.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Kommentit