tk-icons
Sivuston näkymät

Omaisuustulot kasvattavat sukupuolten välistä tuloeroa – ja tuovat etenkin miehille taloudellista turvaa myös eläkkeellä

18.8.2020
Kuva: Shutterstock

Miesten ja naisten tulokehitys eriytyy jo alle 30-vuotiailla ja on suurimmillaan 40–50-vuotiailla. Kun tuloissa huomioidaan omaisuustulot, etuudet sekä verotus, on ero keskimäärin 20 prosenttia miesten hyväksi.

Sukupuolten tuloerokeskustelu koskee usein palkkatuloeroa, jolloin kyse on sukupuoleen kytkeytyvistä eroista työn arvottamisessa. Tämän artikkeli sen sijaan keskittyy naisten ja miesten tulonmuodostukseen ja kuvaa sitä, kuinka eri tulolajit vaikuttavat miesten ja naisten tulokertymään vuoden 2018 toteutuneisiin tuloihin perustuen.

Suomalaiset saivat palkkatuloja kaikkiaan noin 90 miljardia euroa vuonna 2018. Samaan aikaan sosiaaliturvaetuuksia ja pääomatuloja nostettiin 50 miljardia ja tuloveroja maksettiin 30 miljardia euroa. Kun halutaan selvittää, miten miehillä ja naisilla menee pelkästään euroissa mitattuna, tulee palkkatulojen lisäksi huomioida myös muut tulolajit ja verotus.

Tuloerotarkasteluissa keskeisiä ovat netto- ja bruttotulokäsitteet. Nettotulo eli käytettävissä oleva rahatulo tarkoittaa tilille maksettua rahamäärää, oli se sitten palkkaa, omaisuustuloa tai sosiaalietuutta. Summa ei sisällä maksettuja veroja tai veroluonteisia maksuja. Toinen tapa on tilastoida bruttotuloja, jossa verot ja veroluonteiset maksut ovat mukana.

Tuloerotarkastelussa tuntuisi luontevalta käyttää nettotuloa, koska vain sillä on merkitystä henkilön tai kotitalouden toimeentuloon. Mutta, jos halutaan tutkia eri tulolajien vaikutusta tuloeron muodostukseen, on välttämätöntä katsoa myös bruttotuloja. Verotus on kokonaisuus ja verojen osuuden laskeminen tulolajeittain on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta.

Ansiotuloilla tarkoitetaan työnantajan maksamia tai omasta yrityksestä nostettuja palkkatuloja. Omaisuustuloilla tarkoitetaan vuokra-, korko- ja osinkotuloja. Myös yrittäjien omasta yrityksestä nostamat osinkotulot ovat omaisuustuloja. Eläkkeet luetaan sosiaalietuuksiin.

Nettotuloissa on huomioitu koko kotitaloudelle tarkoitetut sosiaaliturvaetuudet kuten asumistuki, toimeentulotuki ja lapsilisät siten, että ne on jaettu tasan kotitalouden aikuisille. Bruttotulotarkastelussa nämä etuudet kuitenkin kohdentuvat sille, kenen tilille ne on maksettu. Tällä on jonkin verran vaikutusta tuloksiin, koska esimerkiksi lapsilisät maksetaan useammin äidin kuin isän tilille.

Bruttotulotarkastelussa lapsilisät siis kaventavat tuloeroa naisten eduksi, vaikka kyseessä on perhekohtainen etuus.

Sukupuolten tulokehitys eriytyy 24–30-vuotiailla

Kuviossa 1 esitetään naisten ja miesten keskimääräiset kokonaistulot nettona ikävuosittain. Molemmilla sukupuolilla tulot kasvavat noin neljäänkymmeneen ikävuoteen asti, mutta miesten tulokäyrä nousee jyrkemmin. Ero tuloissa alkaa näkyä jo 25-vuotiailla ja sitä vanhemmilla. Työikäisten tuloero on suurin 40–50-vuotiailla.

Kuvio 1. Keskimääräinen nettotulo sukupuolen ja ikävuoden mukaan, euroa/vuosi
Kuvio 1. Keskimääräinen nettotulo sukupuolen ja ikävuoden mukaan, euroa/vuosi
Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilasto

Naisten nettotulot ovat suurimmillaan noin 29 000 euroa vuodessa 40–55-vuotiailla.

Miehillä tulohuipun ikähaitari on kapeampi: noin 45–50-vuotiaat miehet yltävät keskimäärin noin lähes 10 000 euroa suurempiin nettotuloihin vuodessa kuin naiset.

Eläkeikää lähestyvien tulot ovat nuorempia ikäluokkia pienemmät sukupuolesta riippumatta. Miehillä pudotus on jonkin verran jyrkempi, jolloin tuloero näyttäisi hiukan kaventuvan.

Sukupuolten välisen tuloeron yhteyden ikävuosiin havaitsee paremmin kuviosta 2, jossa on laskettu naisten keskimääräisen nettotulon suhde miesten tuloon.

Kuvio 2. Naisten nettotulon suhde miesten nettotuloon ikävuoden mukaan, prosenttia
Kuvio 2. Naisten nettotulon suhde miesten nettotuloon ikävuoden mukaan, prosenttia
Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilasto

19–20-vuotiaiden naisten nettotulot ovat jopa suuremmat kuin miehillä, mikä johtunee pääosin varusmies- ja siviilipalveluksesta. Sen jälkeen naisten tulojen suhde miesten tuloihin kuitenkin pienenee ollen kolmekymmenvuotiailla enää 80 prosenttia.

30-vuotiailla ja sitä vanhemmilla naisten tulotaso pysyttelee vajaassa 80 prosentissa miesten tuloista.

Tuloero kasvaa entisestään eläkeiän saavuttaneilla yli 63-vuotiailla ja on suurimmillaan noin 70-vuotiailla.

Vasta aivan ylimmissä ikäryhmissä naisten nettotulot saavuttavat miesten tuloja päätyen parhaimmillaan 85 prosenttiin. Ilmiötä selittää todennäköisesti miesten lyhyempi elinaika ja leskeneläke.

Perhe-etuudet kaventavat ja omaisuustulot kasvattavat tuloeroa

Etuuksilla, omaisuustuloilla ja verotuksella on eri suuntaisia vaikutuksia tuloeroihin. Kun halutaan selvittää, miten eri tulolajit vaikuttavat sukupuolten tulonmuodostukseen, on siirryttävä tarkastelemaan bruttotuloja. Tällöin kuitenkin menetetään tieto verotuksen tuloeroja tasaavasta vaikutuksesta.

Kuviossa 3 on kuvattu miesten ja kuviossa 4 naisten bruttotulon muodostus ikävuosittain. Kuvioista nähdään, että naisten ansiotulokäyrä loivenee selvästi 27–33 ikävuosien kohdalla, mutta miehillä tulojen kasvu jatkuu tasaisena. Maksetut etuudet tasaavat kasvavaa tuloeroa jossain määrin. Ero sukupuolten välillä johtunee suurelta osin perhevapaista ja niihin liittyvistä sosiaalietuuksista.

Keskimääräisen lapsentekoiän ohittaneiden naisten ansiotulokäyrä kääntyy nousuun, mutta suotuisa tulokehitys taittuu jo noin 40 ikävuoden kohdalla.

Kuvio 3. Miesten bruttotulon muodostus tulolajeittain ikävuoden mukaan, euroa/vuosi
Kuvio 3. Miesten bruttotulon muodostus tulolajeittain ikävuoden mukaan, euroa/vuosi
Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilasto
 
Kuvio 4. Naisten bruttotulon muodostus tulolajeittain ikävuoden mukaan, euroa/vuosi
Kuvio 4. Naisten bruttotulon muodostus tulolajeittain ikävuoden mukaan, euroa/vuosi
Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilasto

Omaisuustulojen merkitys tulonmuodostuksessa on suurempi miehillä aivan nuorimpia ikäryhmiä lukuun ottamatta. Keskimäärin omaisuustulojen osuus bruttotuloista on miehillä 11 prosenttia ja naisilla vajaa puolet tästä, 5 prosenttia.

Vuonna 2018 täysi-ikäisistä suomalaisista 29 prosenttia sai yli 50 euroa omaisuustuloa. Noin joka neljäs nainen sai keskimäärin 5 900 euroa ja vastaavasti joka kolmas mies keskimäärin 13 400 euroa. 

Miesten osuus yrittäjissä on selvästi suurempi, noin 75 prosenttia. Työikäisten osalta yrittäjien omasta yrityksestä nostamat osinkotulot voivat selittää eroa joltain osin.

Omaisuustulot tuovat kuitenkin miehille merkittävää toimeentuloturvaa myös eläkkeellä. 70-vuotiaan naisen vanhuuseläkkeen suhde miehen eläkkeeseen on keskimäärin 74 prosenttia. Kun omaisuustulot huomioidaan, bruttotulojen suhde pienenee 68 prosenttiin.

Kuviossa 5 näkyy sukupuolten bruttotuloero euroina. Omaisuustulon osuus on erotettu eri värillä. Ero bruttotuloissa on suurimmillaan keski-ikäisillä, lähes 15 000 euroa vuodessa. Miesten vuosittaiset bruttotulot ovat yli 10 000 euroa suuremmat aina 75-ikävuoteen asti. Omaisuustulojen osuus tuloerosta on keskimäärin noin kolmannes.

Kuvio 5. Miesten ja naisten bruttotuloero ikävuoden mukaan, euroa/vuosi
Kuvio 5. Miesten ja naisten bruttotulotuloero ikävuoden mukaan, euroa/vuosi
Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilasto

Kuvioon 6 on koottu eri tulolajien ja kokonaisnettotulon keskiarvot sukupuolen mukaan. On hyvä huomata, että keskiarvot on laskettu koko aikuisväestöstä, ei vain tietyn tulolajin saajista.  Esimerkiksi vanhuuseläkkeiden keskiarvo kuviossa ei siis ole sama asia kuin eläkkeensaajien keskimääräinen eläke.

Kuvio 6. Eri tulolajien bruttomäärien ja kokonaisnettotulon keskiarvot sukupuolen mukaan, euroa/vuodessa
Kuvio 6. Eri tulolajien bruttomäärien ja kokonaisnettotulon keskiarvot sukupuolen mukaan, euroa/vuodessa
Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilasto

Naisten ansiotulokertymä on bruttona keskimäärin 70 prosenttia miesten kertymästä ja omaisuustulot vain 35 prosenttia. Sosiaalietuuksista etenkin perhe-etuudet kaventavat sukupuolten tuloeroa jonkin verran, mutta miesten suuremmat vanhuuseläkkeet taas kasvattavat.

Kun kaikki tulolajit huomioidaan, naisten bruttotulot ovat keskimäärin 75 prosenttia miesten tuloista.

Verotuksen yksi tehtävä on tasata tuloeroja, mikä toteutuu myös sukupuolten välillä. Verojen jälkeen naisten tulokertymä yltää keskimäärin noin 80 prosenttiin miesten tuloista.

Miesten suuremmat ansiotulot tuovat turvaa myös työelämän jälkeen

Kun sukupuolten tulotasa-arvosta käydään keskustelua, olisi tärkeää huomioida tulojen kokonaisuus.

On selvää, että miesten ansiotulot ovat suuremmat ja tulokehitys eriytyy jo alle 30-vuotiailla. Ansiotuloeron juurisyyt – kuten ammattiryhmien sukupuolittuminen tai tehtyjen työtuntien määrä – on eri keskustelu.

Suuremmat ansiotulot johtavat suurempiin ansiosidonnaisiin etuuksiin, myös työeläkkeisiin. Lisäksi ne luovat paremmat edellytykset sijoittamiselle.

Omaisuustulot ovatkin merkittävä sukupuolten tuloeroihin vaikuttava tekijä. Ne tuovat toimeentuloturvaa myös työelämän jälkeen etenkin miehille.

Oltiin ansio- tai omaisuustuloerojen syistä mitä mieltä tahansa, tosiasia on, että naisten käteen jäävät kokonaistulot ovat Suomessa keskimäärin viidenneksen pienemmät kuin miesten.

Erot ansiotuloissa kertautuvat muina tulolajeina, ja vaikutukset ulottuvat vanhuuteen asti.

Kirjoittaja työskentelee kulutustutkimuksen yliaktuaarina Tilastokeskuksen kotitalouksien kulutus -tilastossa.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
28.8.2018
Veli-Matti Törmälehto

Varallisuus- ja tuloerot ovat oleellisia lähtökohtia eriarvoisuuksien tutkimuksessa – määritelläänpä eriarvoisuus miten tahansa. Varallisuuden ja siitä saatavien tulojen yhteys ei kuitenkaan ole suoraviivainen. Ainakin lyhyellä aikavälillä varallisuus­erot ja tuloerot voivat muuttua eri tavoin. 

Artikkeli
23.5.2016
Pekka Ruotsalainen

Taloudellinen toimeliaisuus on viime vuosina keskittynyt yhä enemmän pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Pääkaupunkiseudulle on myös keskittynyt entistä suurempi osa maan varakkaasta väestä. Tuloerot ovatkin kasvaneet nopeammin tällä alueella kuin muualla maassa.

Artikkeli
3.3.2016
Eljas Tuomaala

Seutukuntien tuloerot ovat tasoittuneet – syyt vaan eivät ole toivottuja. Teknologia­teollisuuden tuhon myötä erot tuottavuudessa ovat pienentyneet, rikkaimpien seutujen tulo­kehitys on heikentynyt ja väestö edelleen virrannut keskuksiin. Finanssi­kriisistä lähtien pääoma­tulojen osuus koti­talouksien tuloista on laskenut ja tulon­siirtojen kasvanut.