tk-icons
Sivuston näkymät

Pienet ja keskisuuret sekä korkeakoulu­taustaiset yritykset pärjänneet muita paremmin korona-ajan ulkomaan­kaupan haasteissa

17.11.2020
Kuva: Shutterstock

Miten tavaroiden ja palvelujen vienti on kehittynyt kooltaan, omistus­taustoiltaan tai henkilöstöltään erilaisissa yrityksissä? Tilastokeskuksen yritysaineistoilla ja Tullin ulkomaan­kauppatiedoilla päästään pureutumaan aiempaa syvemmälle poikkeusajan haasteisiin vientiyrityksissä. Vertailemme eri tietolähteiden ja määritelmien vaikutusta tilannekuvaan.

Tilastokeskuksen 13.11. julkaisemien ennakkotietojen mukaan tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu vienti laski 17 prosenttia vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä suhteessa edeltävän vuoden vastaavaan neljännekseen, toisella neljänneksellä pudotus oli 18 prosenttia. Laskua on odotetusti tapahtunut sekä tavara- että palveluviennissä, mutta etenkin matkailun ja kuljetusten väheneminen on vaikuttanut palveluiden suhteellisen isoon supistumiseen.

Tullin julkaiseman tavaraviennin kehitys, joka perustuu ulkomaankaupan eri määritelmään, on ollut samansuuntaista mutta viennin väheneminen on voimakkaampaa kuin Tilastokeskuksen julkaisemassa ulkomaankaupan tilastossa. (Kuvio 1)

Kuvio 1. Tilastokeskuksen ja Tullin ulkomaan­kauppatilastot
Kuvio Tilastokeskuksen ja Tullin ulkomaan¬kauppatilastoista. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa; Tulli

Tässä artikkelissa viennin tarkastelussa hyödynnetään Tilastokeskuksen tavaroiden ja palveluiden ulkomaankaupan aineistoa ajanjaksolta 2017Q1-2020Q2. Aineistoa täydennetään rakenne- ja tilinpäätöstilasto-, konsernirekisteri- ja IFATS-tiedoilla vuodelta 2018 sekä FOLK-työntekijä­tiedoilla vuodelta 2017. (ks. taustajuttu artikkelin lopussa)  

Jaamme yritykset pieniin ja keskisuurin (alle 250 henkilötyövuotta) sekä suuriin (yli 250 henkilötyövuotta) yrityksiin. Toimialan perusteella yritykset on jaettu teollisuusyrityksiin (toimialat B, C, D, E) ja palveluyrityksiin (toimialat H, I, J, L, M, N, R, S).

Pk-yritykset pitäneet pintansa suuria paremmin

Pienet ja keskisuuret yritykset ja suuret yritykset kohtaavat talouden normaalitilassa erilaisia haasteita. Korona-aikana yritysten kestävyys on ollut entistä kovemmin koetuksella, ja poikkeusolot ovat vaikuttaneet eri tavoin erikokoisiin yrityksiin.

Kuviossa 2 on esitetty viennin kehitys kokoluokittain. Vuonna 2019 pk-yritysten osuus viennistä oli noin 31 prosenttia, suurten yritysten lähes puolet enemmän, 58 prosenttia. Kokoluokkaa ei ole määritelty 12 prosentille vuoden 2019 vientiaineistosta, sillä kaikki vienti ei ole yritysten vientiä tai vientierän y-tunnus-tieto voi olla puutteellinen.

Kuvio 2. Viennin arvo kokoluokittain, 2018Q1-2020Q2
Kuvio Viennin arvosta kokoluokittain, 2018-2020. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa, yritysrekisteri

Viennin näkökulmasta pk-yritykset näyttävät pärjänneen suuria yrityksiä paremmin kuluvan vuoden kahden ensimmäisen neljänneksen aikana (kuviot 2 ja 3). Pk-yritysten vienti laski vuoden ensimmäisellä neljänneksellä alle prosentin ja toisella neljänneksellä noin 9 prosenttia edellisen vuoden samaan neljännekseen verrattuna.

Suurten yritysten vienti puolestaan romahti jo ensimmäisellä neljänneksellä 13,6 prosenttia ja toisella neljänneksellä jopa 17 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Molempien kokoluokkien yritykset kasvattivat vientiään viime vuoden viimeiseen kvartaaliin saakka, mikä viittaa siihen, että kuluvan vuoden lasku aiheutuisi koronakriisistä. Artikkelin aineistolla tähän ei kuitenkaan saada täyttä varmuutta.

Kuvio 3. Viennin vuosimuutos kokoluokittain, 2018Q1-2020Q2
Kuvio Viennin vuosimuutoksesta kokoluokittain, 2018-2020. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa, yritysrekisteri

Palvelualojen viennin kehitys dramaattista

Jakamalla yritykset kokoluokkien lisäksi toimialoittain nähdään, että synkin kehitys on tapahtunut suurissa palvelualan yrityksissä (kuvio 4). Tämä ei ole yllättävää, sillä koronakriisi on vaikuttanut erityisesti ihmisten liikkuvuuteen, jolloin esimerkiksi lentoliikenne ja ulkomaisten matkailijoiden määrä Suomessa on romahtanut.

Pk-yritykset ovat pitäneet pintansa suuria paremmin sekä palvelu- että teollisuustoimialoilla. Tätä voi selittää esimerkiksi se, että pk-yritysten suuremman lukumäärän vuoksi vienti on paremmin hajautunut eri tuotteisiin ja toimialoille, jolloin koronakriisistä kärsivät yritykset eivät vedä koko ryhmän kehitystä niin negatiiviseksi.

Suuret yritykset ovat myös pk-yrityksiä vahvemmin riippuvaisia kansainvälisistä markkinoista, minkä odottaisi heijastuvan nopeampana ja vahvempana vaikutuksena maailman­laajuisessa talouden poikkeustilanteessa.

Kuvio 4. Viennin vuosimuutos kokoluokan ja toimialan mukaan, 2018Q1-2020Q2
Kuvio Viennin vuosimuutoksesta kokoluokan ja toimialan mukaan, 2018-2020. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa, yritysrekisteri

Konsernisuhteista vakautta

Kokoluokan lisäksi on mielenkiintoista tarkastella, miten yritysten konsernisuhteet vaikuttavat vientiin talouskriisin aikana. Suhde isompaan emoyhtiöön tuo toiminnallista vakautta, mutta onko suhde vaikuttanut positiivisesti myös koronakriisin aikana?

Kuvio 5 näyttää pk-yritysten viennin vuosimuutoksen konserniin kuuluvien ja itsenäisten yritysten mukaan jaoteltuna. Edellisten kahden vuoden aikana hyvin kehittynyt itsenäisten pk-yritysten vienti kääntyi huomattavaan laskuun vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä.

Konserniin kuuluvien pk-yritysten vienti kääntyi puolestaan laskuun vasta kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. Kehityksen aikajana on liian lyhyt yhteyden toteamiseen, mutta konsernisuhde näyttää tuoneen alkuvuonna hieman lisävakautta vientiin.

Kuvio 5. Viennin vuosimuutos kokoluokan ja konsernisuhteen mukaan, pk-yritykset 2018Q1-2020Q2
Kuvio Viennin vuosimuutoksesta kokoluokan ja konsernisuhteen mukaan, pk-yritykset 2018-2020. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa, konsernirekisteri

Kotimaiseen ja ulkomaiseen konserniin kuuluvien pk-yritysten välillä ei näy poikkeavaa kehitystä alkuvuoden 2020 aikana (kuvio 6). Kotimaiseen konserniin kuuluvat pk-yritykset kasvattivat vientiään huomattavasti erityisesti vuoden 2019 aikana, mutta kevään ja kesän 2020 aikana kehitys oli melkein identtistä ulkomaiseen konserniin kuuluvien pk-yritysten kanssa.

Kuvio 6. Viennin vuosimuutos emoyhtiön kotimaan mukaan, konserniin kuuluvat pk-yritykset, 2018Q1-2020Q2
Kuvio Viennin vuosimuutoksesta emoyhtiön kotimaan mukaan, konserniin kuuluvat pk-yritykset, 2018-2020. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa, konsernirekisteri

Pk-yritykset työllistävät, suuret vaikuttavat välillisesti enemmän

Pienet ja keskisuuret yritykset vaikuttavat siis pärjäävän viennin näkökulmasta koronakriisin myllerryksessä suuria yrityksiä paremmin. Pelkkä viennissä pärjääminen ei tietenkään kerro koko totuutta yritysten tilanteesta, mutta myös liikevaihdon näkökulmasta pk-yritykset ovat pärjänneet suuria yrityksiä paremmin.

Työpaikkojen näkökulmasta tämä kuulostaa hyvältä, sillä pk-yritykset työllistävät Suomessa huomattavasti enemmän henkilöitä kuin suuret yritykset. Suurten yritysten viennin arvo on kuitenkin huomattavasti suurempi kuin pk-yritysten, ja suurten yritysten vienti vaikuttaa myös suurempaan määrään työntekijöitä. Lisäksi monet pk-yritykset osallistuvat ulkomaan­kauppaan epäsuorasti suuryritysten kautta, mikä lisää suurten yritysten merkitystä työllisyyttä tarkasteltaessa. (Tilastokeskus, OECD, 2020)

Työllisyysvaikutusten analysoinnissa on pelkkien lukumäärien lisäksi mielenkiintoista katsoa, minkälaisiin työntekijöihin viennin lasku kohdistuu. Tarkentaaksemme tätä kuvaa, jaamme yritykset eri ryhmiin niissä työskentelevän henkilöstön perusteella. Keskeisimpiä tekijöitä ovat koulutustaso, ikä ja sukupuoli. Aineiston tarkempi kuvaus on artikkelin lopussa.

Osaava henkilöstö keskeistä viennissä

Teollisuudessa korkeasti koulutetun henkilöstön yritysten osuus viennin arvosta vuoden 2020 toisella neljänneksellä on kolmasosa ja palveluissa kolme neljäsosaa. Korkean koulutuksen yritysten vientikehitystä verrataan muihin yrityksiin kuvioissa 7 ja 8.

Kuvio 7. Viennin vuosimuutos henkilöstön koulutuksen mukaan, teollisuustoimialat, 2018Q1-2020Q2
Kuvio Viennin vuosimuutoksesta henkilöstön koulutuksen mukaan, teollisuustoimialat, 2018-2020. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa, FOLK-aineisto

Huomiota herättää etenkin kuvion 8 näyttämä ero palvelutoimialoilla: korkean koulutuksen yritysten vienti pysyi samana vuoden 2020 alkupuoliskolla edelliseen vuoteen verrattuna, kun samaan aikaan muiden palvelualojen yritysten vienti laski ensimmäisellä neljänneksellä 9 prosenttia ja toisella neljänneksellä huimat 47 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Kuvio 8. Viennin vuosimuutos henkilöstön koulutuksen mukaan, palvelutoimialat, 2018Q1-2020Q2
Kuvio Viennin vuosimuutoksesta henkilöstön koulutuksen mukaan, palvelutoimialat, 2018-2020. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa, FOLK-aineisto

Matkailuala on keskeinen osa muiden yritysten ryhmää, mikä aiempaan tapaan näkyy vahvasti tuloksissa. Koulutustasolla näyttäisi olleen merkitystä myös ennen koronakriisiä siten, että teollisuudessa vienti on ollut erityisesti osaavilla yrityksillä hyvässä kasvussa, kun taas palveluissa muilla yrityksillä on mennyt jonkin verran paremmin vuonna 2019.

Kauppakamareiden tuoreen kyselyn tulosten mukaan yli puolta yrityksistä vaivaa osaajapula, joka on jatkunut korona-aikana. Keskuskauppa­kamarin mukaan osaajapula rajoittaa monien yritysten kasvua ja liiketoiminnan kehittymistä. Samanaikaisesti osalta yrityksistä toimintaedellytykset ovat kadonneet kokonaan.

Vienti tarjoaa keskeisen kasvuväylän, joten osaavan työvoiman saatavuus on vientiyrityksille erityisen tärkeää. Osaava työvoima luo kilpailuedellytyksiä esimerkiksi tuotekehityksen ja markkinointi­osaamisen kautta.

Nuoren henkilöstön vientiyritykset pärjänneet palveluissa

Viejäyritysten kokemuspohjan mukaan määriteltyjen vientiyritysten välillä on huomattava ero, kun katsotaan eri toimialoja. Nuoren henkilöstön yritykset vastaavat palvelualoilla 54 prosentin osuudesta kokonaisviennistä, mutta teollisuustoimialoilla vastaava osuus on vain 6 prosenttia. Tämän vuoksi keskitymme tarkastelemaan palvelutoimialoja.

Kuvion 9 mukaan nuoren henkilöstön yritysten vienti oli palvelualoilla vuonna 2019 hyvässä kasvussa verrattuna vuoden takaiseen. Pudotus vuoden 2020 toisella neljänneksellä oli nuoren henkilöstön yrityksillä olematon, kun taas kokeneemmilla yrityksillä pudotusta oli lähes 40 prosenttia edelliseen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna.

Kuvio 9. Viennin vuosimuutos henkilöstön iän mukaan, toimialat yhteensä, 2018Q1-2020Q2
Kuvio Viennin vuosimuutoksesta henkilöstön iän mukaan, toimialat yhteensä, 2018-2020. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa, FOLK-aineisto

Henkilöstön ikä on usein yhteydessä myös yrityksen ikään, mutta iältään nuoria vientiyrityksiä on aineistossamme vain vähän. Koronakriisi on saattanut vauhdittaa erityisesti uusien yritysten digitaalisten tuotteiden ja palveluiden lanseeraamista ulkomaille.

Kuvio 10. Viennin vuosimuutos henkilöstön iän mukaan, palvelutoimialat, 2018Q1-2020Q2
Kuvio Viennin vuosimuutoksesta henkilöstön iän mukaan, palvelutoimialat, 2018-2020. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa, FOLK-aineisto

Naisvaltaiset vientiyritykset kärsineet palveluissa

Henkilöstön koulutuksen ja iän lisäksi on mielenkiintoista nähdä, miten nais- ja miesvaltaiset yritykset ovat pärjänneet koronakriisin aikana.

Naisvaltaisten yritysten osuus viennin arvosta oli vuoden 2020 toisella neljänneksellä vajaat 13 prosenttia teollisuustoimialoilla. Viennin osuus oli lähes sama palvelutoimialoilla, vajaat 14 prosenttia.

Kuviosta 11 nähdään, että teollisuudessa kehityskulku oli hyvin samanlainen mies- ja naisvaltaisissa yrityksissä vuoden 2020 alussa, vaikkakin naisvaltaisten yritysten vienti oli vuonna 2019 hyvässä kasvussa. Palvelualoilla naisvaltaisilla vientiyrityksillä koronan aikainen käänne huonompaan oli kuitenkin huomattavasti rajumpi.

Kuvio 11. Viennin vuosimuutos henkilöstön sukupuolen mukaan, teollisuustoimialat, 2018Q1-2020Q2
Kuvio Viennin vuosimuutoksesta henkilöstön sukupuolen mukaan, teollisuustoimialat, 2018-2020. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa, FOLK-aineisto

Naisvaltaisissa yrityksissä viennin arvo pieneni vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 15,5 prosenttina edelliseen vuoteen verrattuna, ja pudotus jatkui vielä rajumpana toisella neljänneksellä.

Miesvaltaisissa yrityksissä pudotus oli sen sijaan pientä sekä vuoden ensimmäisellä että toisella neljänneksellä.

Kuvio 12. Viennin vuosimuutos henkilöstön sukupuolen mukaan, palvelutoimialat, 2018Q1-2020Q2
Kuvio Viennin vuosimuutoksesta henkilöstön sukupuolen mukaan, palvelutoimialat, 2018-2020. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa, FOLK-aineisto

Korona vaikuttaa pitkään Suomen kaltaiseen talouteen 

Tilastoaineistojen vertailtavuutta vaikeuttaa käsitteiden ja määritelmien väliset eroavuudet ja aineistojen erilainen kertyminen. Rajoitteista huolimatta aineistoja yhdistämällä päästään pureutumaan aiempaa syvemmälle ilmiön taakse ja tutkimaan tarkemmin yritysten välisiä eroja.

Korona on näyttäytynyt erilaisissa vientiyrityksissä eri tavoin ja myös toimialan sisäistä vaihtelua on paljon. Tarkastelumme mukaan viennin romahdus vuoden 2020 alussa on kohdistunut erityisesti suuriin yrityksiin, kun taas pienet ja keskisuuret yritykset ovat pärjänneet koronakriisin myllerryksessä ulkomaankaupassa paremmin erityisesti palvelualoilla. Tämä heijastuu laajasti työntekijöihin, koska suurten yritysten vienti koskettaa suurempaa työntekijäjoukkoa kuin pk-yritysten vienti. 

Tarkemmin katsottuna korkeakoulutaustaisen henkilöstön yritykset ovat pärjänneet korona-aikana viennissä muita yrityksiä paremmin sekä teollisuudessa että palveluissa. Palvelualojen vientiyritykset ovat henkilöstöltään keskimäärin teollisuusyrityksiä nuorempia, mutta viennin vähennykset ovat kohdistuneet erityisesti kokeneemman henkilöstön, naisvaltaisiin palveluyrityksiin. 

Vuoden 2020 puolessa välissä ulkomaankaupan kuukausitilastot osoittivat jo positiivisempia merkkejä, mutta käyrät kääntyivät laskuun kolmannen neljänneksen edetessä. Ennakkotietojen mukaan koko kolmannen neljänneksen kehitys on ollut samankaltaista kuin toisen neljänneksen. Viime päivinä markkinat ovat reagoineet positiivisesti koronarokotteista saatuihin lupaaviin uutisiin ja USA:n presidentin­vaalien tulokseen. 

Maailmanpolitiikka ja koronan vastainen taistelu todennäköisesti heijastuvat Suomen kaltaisen pienen avotalouden ulkomaankauppaan vielä pitkään. Olisikin tärkeää löytää niitä yritysten vahvuuksia ja osaamistekijöitä, joilla tilannetta voitaisiin tasapainottaa. Viennin vaikutukset taloudessa ja työmarkkinoilla jakautuvat epätasaisesti, mutta kokonaismerkitys kansantaloudelle on huomattava. 

Tavarakaupan osalta tietoja ulkomaankaupan kehityksestä saadaan kuukausittain ja palvelukaupan kolmannen neljänneksen tiedot on julkaistu 13.11.2020 ennakollisena tietokantapäivityksenä, varsinainen tilastojulkistus tehdään 18.12.2020. Koko vuoden osalta ulkomaankaupan tiedot julkaistaan ensi vuoden maaliskuussa, jolloin voimme tarkemmin arvioida koko vuoden kehitystä.

 

Pontus Lindroos, Sini Liukkonen ja Merja Myllymäki työskentelevät yliaktuaareina Tilastokeskuksen Yritykset, globalisaatio ja innovaatiot -ryhmässä, Satu Nurmi tutkimuspäällikkönä Tutkijapalveluissa.

 

Artikkelissa hyödynnetty ulkomaankaupan aineisto

Päälähteenä artikkelissa on käytetty tavaroiden ja palveluiden ulkomaankaupan aineistoa. Tavaravirroista tiedot ovat pääosin saatavilla kuukausitasolla, sillä ne pohjautuvat Tullin tavarakaupan aineistoon. Palveluvirroista tiedot ovat neljännesvuositasolla, ja hyödynnettävyyteen yritystasolla liittyy joitakin huomioon otettavia rajoitteita.

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankaupan neljännesvuositiedustelussa ovat mukana merkittävimmät palvelukauppaa harjoittavat yritykset, jotka edustavat tilastossa itseään. Vuositiedustelun satunnaisotos on määrältään noin kaksinkertainen, mutta painoarvoltaan vähäisempi. Neljännesvuosi­tilastossa vuosikyselyn tiedot on arvioitu. Näin ollen neljännesvuositiedot vuoden 2020 palveluvirtoja koskien eivät perustu yhtä kattavaan aineistoon kuin aikaisempien vuosien tiedot, joissa vuosikyselyn tiedot käytettävissä.

Kokoluokaltaan pienempien yritysten osuudesta ei ole yhtä kattavasti aitoja tietoja saatavilla kuin suuremmista yrityksistä. Tästä syystä palveluiden kehitystä vertailtiin pienten yritysten osalta kahden eri lähdeaineiston, oma-aloitteisten verojen EU-palvelumyyntien sekä palveluiden ulkomaankaupan EU-kaupan, avulla.

Kuvio 13. Pienten yritysten (henkilöstö alle 50) Verohallinnolle ilmoittamien EU-palvelumyyntien sekä palvelujen ulkomaankaupan EU-palveluviennin kehitys, milj. €, 2017Q1-2020Q2
Kuvio Pienten yritysten Verohallinnolle ilmoittamien EU-palvelumyyntien sekä palvelujen ulkomaankaupan EU-palveluviennin kehityksestä, miljoonaa euroa, 2017-2020. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa; Verohallinto, Oma-aloitteiset verot

Kuviosta 13 havaitaan, että maksettuihin arvonlisäveroihin perustuva palvelumyynti Suomesta EU-maihin ei laskenut vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä pienillä yrityksillä yhtä voimakkaasti kuin palveluiden ulkomaankaupan aineiston perusteella laskettu palvelukauppa. Aineistojen väliset erot johtuvat aineistojen erilaisen kattavuuden ja kertymätahdin lisäksi määritelmällisistä eroista kirjauksissa, esimerkiksi komissiokauppaan tai konsernien väliseen palvelukauppaan liittyen.

Vertailusta on poistettu ulkomaiset yhteisöt ja sivuliikkeet. Pienten yritysten kehityssuunta kansantaloudessa tarkentuu Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankaupan vuositietojen myötä. EU:n sisäisen tavarakaupan tilastoinnissa yritysten tiedonanto­taakkaa pienennetään asettamalla kynnysarvo, jonka alittaneiden yritysten tiedot on aineistoissa arvioitu, eikä tätä osuutta ole jaettu yritystyypeittäin. Pienten yritysten tietojen huonompi laatu saattaa vaikuttaa kokoluokittaisiin tarkasteluihin. Koko on myös merkittävä taustatekijä yritysten henkilöstöominaisuuksiin liittyvissä tarkasteluissa.

Taulukko 1: Tiivistys Tullin ja Tilastokeskuksen ulkomaankaupan käsitteellisistä eroista
  Tullin julkaisema
ulkomaankauppa 
Tilastokeskuksen julkaisema,
maksutaseen ja kansantalouden
tilinpidon mukainen,
ulkomaankauppatilasto
Tilastoitava
tapahtuma
Suomen rajat ylittävä tavarakauppa. *) Tuotteen taloudellisen omistajuuden muutos Suomeen ja ulkomaille sijoittuneiden talousyksiköiden välillä.
Tuoteulottuvuus  Tavarat Tavarat ja palvelut
Hintakäsite

Vienti FOB **)-arvoisena,


tuonti CIF **) -arvoisena

Vienti FOB-arvoisena,


tuonti FOB-arvoisena

Tavaroiden kattavuuskorjaukset
ja erillislaskelmat
Sisäkaupan kynnysarvorajan alle jääneet Sisäkaupan kynnysarvorajan alle jääneet Tullin mukaisena, lisäksi salakuljetus, yksityishenkilöiden verkkokauppaostot ja yksityishenkilöiden ajoneuvotuonti sekä suomalaisten laivojen ja lentokoneiden ulkomailla hankkimat tuotteet.
Palveluiden kattavuuskorjaukset ja erillislaskelmat - Rahapelaaminen ulkomaisilla alustoilla, lähetystöt, vakuutuspalvelut, prostituutiopalveluiden tuonti
Pääasialliset
tietolähteet
Sisäkaupan Intrastat-ilmoitukset ja ulkokaupan tulli-ilmoitukset. Tullin tilastoima tavarakauppa sekä Palveluiden ulkomaankaupan ja ulkomaisten tavaravirtojen -tiedonkeruut.

Lähde: Tilastokeskus

Tilastokeskuksen taloudelliseen omistajuuteen perustuvassa ulkomaankaupassa osa Tullin tilastoimista tavaravirroista on eliminoitu sillä perusteella, että tavaran ylittäessä rajan taloudellinen omistajuus säilyy ennallaan. Toisaalta on lisätty tavaravirtoja, joissa omistajuuden vaihto tapahtuu kokonaan Suomen rajojen ulkopuolella tai Suomen sisällä, mutta kummassakin tapauksessa kotimaahan ja ulkomaille sijoittuneiden talousyksiköiden välillä. Tiedot näistä virroista tarkentuvat, kun yritysten tilinpäätös­aineistot ovat saatavilla.

Tavaraviennin tilastoinnin käsitteellisiä eroja viimeaikaisten julkistusten valossa on tarkasteltu Tieto&trendit -blogissa (Martikainen 2020) ja aiheeseen liittyen Tulli ja Tilastokeskus ovat yhteistyössä tuottaneet ulkomaankauppatilaston sanaston.

FOLK-kuvaus

Henkilöiden taustatiedot on yhdistetty yrityksiin Tilastokeskuksen tutkimuskäyttöön muodostamista FOLK-valmisaineistomoduuleista, jotka on kuvattu Taika-tutkimusaineistokatalogissa. Työsuhdeaineiston hitaamman kertymisen vuoksi henkilöstön ominaisuudet on haettu vuoden 2017 lopusta. Tietoja löytyy noin 80 prosentille yrityksistä, esimerkiksi vuoden 2017 jälkeen perustetuille yrityksille tietoja ei löydy.

Määrittelemme korkeasti koulutetun henkilöstön tai osaamisen yrityksiksi viejät, joiden henkilöstöstä vähintään 40 prosentilla on vähintään alin korkeakoulututkinto. Näin määriteltynä korkean osaamisen vientiyrityksiä on erityisesti seuraavilla toimialoilla:

62 ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta,

71 arkkitehti- ja insinööripalvelut,

26 tietokoneiden ja elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus,

28 muiden koneiden ja laitteiden valmistus sekä

72 tieteellinen tutkimus ja kehittäminen.

Viejäyritysten kokemuspohjan tarkastelua varten määrittelemme yritykset henkilöstön keskimääräiset iän mukaan kokeneen henkilöstön ja nuoren henkilöstön yrityksiksi. Rajana käytetään vähintään 40 vuoden keski-ikää.

Nais- ja miesvaltaisten yritysten rajana käytetään 50 prosentin rajaa.

 

Lähteet

Tilastokeskuksen ja OECD:n yhteisraportti (2020): Globalisation in Finland: Granular insights into the impact on businesses and employment    http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/ykau_202000_2020_23449_net.pdf

Martikainen, Juha (2020) Vähenikö tavaravienti toisella neljänneksellä 22,1 vai 12,5 prosenttia? Tieto & trendit –blogi 29.9.2020 https://www.stat.fi/tietotrendit/blogit/2020/vaheniko-tavaravienti-toisella-neljanneksella-221-vai-125-prosenttia-1/

Ulkomaankauppasanasto -uutinen http://tilastokeskus.fi/uutinen/ulkomaankauppatilaston-sanat-haltuun

Kauppakamarikysely osaajapulasta: https://kauppakamari.fi/tiedote/kauppakamarikysely-osaajapula-ei-ole-kadonnut-koronan-myota/

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
2.10.2020
Mira Kuussaari, Reetta Moilanen, Eetu Toivanen

Useimmilla aloilla pk-yritykset ovat pärjänneet suuria yrityksiä paremmin. Pk-yritystenkin liikevaihto alkoi silti monella alalla heikentyä toisella neljänneksellä. Samaan aikaan merkittävä osa maksetuista koronatuista näyttää suuntautuneen pienille ja keskisuurille yrityksille. Kenties juuri tukien avulla pk-yritysten heikon positiiviset odotukset loppuvuodelle saattavat vielä toteutua.

Artikkeli
7.7.2020
Pontus Lindroos

Kansainväliset tuotanto­ketjut ovat jo pitkään olleet tuotannon standardi. Yritykset hankkivat komponentteja ja osaamista ympäri maailman. Vaikka globaalit arvoketjut ovat käytännössä jo tuttuja, niiden kattavaan tilastolliseen kuvaamiseen on vielä pitkä matka. Tilastokeskus ja OECD ovat yhdessä ottaneet suuren askeleen asian edistämiseksi.

Artikkeli
14.8.2019
Pontus Lindroos, Henri Luomaranta, Satu Nurmi

Sukupuolen mukaisen segregaation vaikutukset voivat vahvistua ulkomaankaupan laajenemisen myötä. Naiset osallistuvat – niin työntekijöinä kuin yrittäjinäkin – tuottoisaan ulkomaankauppaan huomattavasti vähemmän kuin miehet. Ulkomaankaupan tasa-arvosta saadaan uutta tietoa rekisteriaineistoja yhdistelemällä.

Blogi
3.7.2019
Hanxiao Zhou

Jos esimerkiksi kokonaisvaluuttakurssi muuttuu 10 prosenttia, miten Suomen tuontihinnat reagoivat ensinnäkin välittömästi ja toisaalta seuraavien kuukausien aikana. Tilastokeskuksessa harjoittelijana työskentelevä Hanxiao Zhou pureutuu kysymykseen pro gradu -tutkielmassaan ja valottaa aihetta paitaesimerkillä.