tk-icons
Sivuston näkymät

Sairaanhoitajien maastamuutto kasvussa ennen koronaa – muuttaneiden vuosittaiset määrät silti melko pieniä

3.9.2020
Kuva: Shutterstock

Suomalaisten sairaanhoitajien maastamuutto lisääntyi melko tasaisesti koko 2010-luvun ajan. Vuosina 2015–2017 Suomeen muutti vuosittain keskimäärin noin 140 sairaanhoitajaa, kun ulkomaille muutti vastaavasti noin 200 sairaanhoitajaa. Ruotsi on ohittanut Norjan selvästi suosituimpana kohdemaana.

Tyypillisin ulkomaille työn perässä muuton kannustin on yksilön taloudellisen tilanteen ja toimeentulon parantuminen. Taloudellisilla näkökulmilla onkin todennäköisesti merkittävä rooli myös sairaanhoitajan muuttopäätöksessä. Myös paremmat työolosuhteet tai urakehitysmahdollisuudet voivat olla työn perässä muuton taustalla.

Suomalaisten sairaanhoitajien muuttotietoja voidaan selvittää Tilastokeskuksen työssäkäynti- ja koulutustilaston tietoja hyödyntämällä, ja ammatti-, koulutus- ja muuttotietojen avulla voidaan seurata sairaanhoitajien liikkumista Suomesta ulkomaille. Tilasto ei kuitenkaan kerro muuttosyytä tai tietoa muuttaneiden työllistymisestä ulkomailla.

Sairaanhoitaja määritellään tässä artikkelissa henkilöksi, joka on ammattiluokituksen mukaan sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö tai ensihoitaja, taikka on suorittanut korkeimpana tutkintonaan sairaanhoitajan ammattiin pätevöittävän AMK-tutkinnon (AMK sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö, ensihoitaja), mutta ei ole ammattiluokituksen mukaan sairaanhoitaja. Ammattiluokituksesta käytetään tarkinta julkaistua hierarkiatasoa. Ammattiluokitus 2010 ja ammattiluokitus 2001 löytyvät Tilastokeskuksen verkkosivulta.

Maastamuutot yleistyneet, mutta suurin osa tilapäisiä muuttoja

Suomeen muutti vuosien 2006–2013 välillä keskimäärin noin 220 sairaanhoitajaa vuodessa, ja Suomesta ulkomaille puolestaan noin 130 sairaanhoitajaa. Vuoteen 2013 saakka nettomaahanmuutto eli maahan- ja maastamuuton erotus oli siten plussan puolella.

Vuoden 2013 jälkeen sairaanhoitajien maahanmuutossa tapahtui kuitenkin käänne, ja maahanmuuttomäärät sekä nettomaahanmuutto lähtivät laskuun. Sairaanhoitajien maastamuutto on sitä vastoin kasvanut melko tasaisesti koko 2010-luvun ajan.

Vuodesta 2015 lähtien sairaanhoitajien nettomuutto on ollut miinuksella. Vuosien 2015–2017 välillä Suomeen muutti vuosittain keskimäärin noin 140 sairaanhoitajaa, kun ulkomaille muutti vastaavasti noin 200 sairaanhoitajaa. Vuonna 2017 nettomaahanmuutto oli - 70 sairaanhoitajaa.  (Kuvio 1.)

Suomeen vuosina 2006–2017 muuttaneista sairaanhoitajista 37 prosenttia oli ulkomaalaisia (ei Suomen kansalainen ja ei ole syntynyt Suomessa). Lähes puolet (47 %) ulkomaalaisista sairaanhoitajista tuli Suomeen Virosta. Suomi saattaakin olla houkutteleva maa virolaisille esimerkiksi taloudellisista syistä. Lisäksi naapurimaan läheisyys ja mahdollinen kielitaito voivat edesauttaa työskentelyä Suomessa. 

Viron jälkeen seuraavaksi eniten Suomi on houkutellut sairaanhoitajia Venäjältä, Filippiineiltä, Espanjasta, Kiinasta sekä Ruotsista.

Kuvio 1. Suomalaisten sairaanhoitajien maahan- ja maastamuuttomäärät sekä nettomaahanmuutto vuosina 20062017
 
Kuvio 1. Suomalaisten sairaanhoitajien maahan- ja maastamuuttomäärät sekä nettomaahanmuutto vuosina 2006–2017. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto

Iso osa sairaanhoitajien lähtömuutoista on tilapäisiä. Sairaanhoitajien tilapäinen muutto voi koitua lähtömaan eduksi; tällöin ulkomailla käydään kehittämässä taitoja ja oppimassa asioita, joita sitten hyödynnetään lähtömaassa paluun jälkeen. 

Vuosien 2006–2010 aikana maasta muuttaneista sairaanhoitajista vajaa neljäsosa palasi jo vuoden kuluttua muutostaan takaisin, ja lähes puolet (46 %) palasi neljän vuoden sisällä takaisin. Noin 40 prosenttia maasta muuttaneista sairaanhoitajista ei ollut palannut Suomeen vuoteen 2019 mennessä. (Kuvio 2.)

Kuvio 2. Vuosina 20062010 maasta muuttaneiden sairaanhoitajien Suomeen paluun aika
Kuvio 2. Vuosina 2006–2010 maasta muuttaneiden sairaanhoitajien Suomeen paluun aika. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto

 

Ruotsi suosituin kohdemaa

Suomalaisia sairaanhoitajia muuttaa vuosittain eniten Ruotsiin, ja toiseksi suosituin kohdemaa on Norja. 2010-luvulla Ruotsi ohitti Norjan selvästi suosituimpana kohdemaana. Ruotsi ja Norja ovat suomalaisille “tuttuja ja turvallisia” naapurimaita. Lisäksi taloudelliset kannustimet saattavat houkutella näihin maihin.

”Ei ole yllättävää, että Suomesta tähytään muihin Pohjoismaihin,” toteaa Sairaanhoitajaliiton kansainvälisten asioiden päällikkö Anna Suutarla. "Selvityksemme mukaan sairaanhoitajan palkka on pohjoismaisessa vertailussa läpi uran matalin juuri Suomessa, myös kun elinkustannusten vaikutus otetaan huomioon.” 

”EU-maiden välillä on voimassa sairaanhoitajien tutkintojen automaattinen tunnustaminen, siitä näkökulmasta muutto työn perässä on näiden maiden välillä suhteellisen helppoa. Suomalaiset sairaanhoitajat ovat osaavia ja usein haluttua työvoimaa muissa maissa,” jatkaa Suutarla.

Iso-Britannia on kolmanneksi suosituin kohdemaa. Sen houkuttelevuus voi johtua esimerkiksi siitä, että englannin kielen taito helpottaa työhön sopeutumista. Vuonna 2016 äänestetty Brexit, eli Ison-Britannian ero EU:sta, on saattanut vaikuttaa muuttaneiden määrän pienenemiseen vuonna 2018. Tuolloin maahan muutti noin 30 prosenttia vähemmän sairaanhoitajia kuin aiempana vuonna.

Vuoden 2020 siirtymäkauden jälkeen, kun Iso-Britannia eroaa virallisesti EU:sta, vaikutukset voivat olla vielä suuremmat.

Suosittuja kohdemaita ovat myös Yhdysvallat, Sveitsi ja Saksa sekä 2010-luvulla yleistyneet Viro ja Espanja. Muihin yksittäisiin maihin suomalaisia sairaanhoitajia muuttaa vain vähän, vaikka kokonaisuutena tarkasteltuna muihin maihin muuttaa sairaanhoitajia melko paljon. Muihin maihin lukeutuu esimerkiksi Saudi-Arabia ja Australia.  (Kuvio 3.)

Kuvio 3. Suomalaisten maasta muuttaneiden sairaanhoitajien kohdemaat vuosina 20062018
Kuvio 3. Suomalaisten maasta muuttaneiden sairaanhoitajien kohdemaat vuosina 2006–2018. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto

 

Nuoret muuttavat eniten

Vuosien 20062018 aikana innokkaimmin sairaanhoitajista muuttivat nuoret aikuiset, 2630-vuotiaiden osuus kaikista muuttaneista oli lähes 30 prosenttia.

Taloudellisten kannusteiden lisäksi nuoria aikuisia voi motivoida lähtemään ulkomaille mahdollisuudet uralla etenemiseen ja kielitaidon parantamiseen sekä uudet kokemukset. Yhdeksän kymmenestä maasta muuttaneesta on alle 50-vuotiaita. (Kuvio 4.)

Kuvio 4. Suomesta vuosina 20062018 muuttaneiden sairaanhoitajien jakauma ikäluokittain, prosenttia
Kuvio 4. Suomesta vuosina 2006–2018 muuttaneiden sairaanhoitajien jakauma ikäluokittain, prosenttia. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto

 

Kääntääkö koronakriisi maastamuuton trendin?

Koronaviruspandemian aiheuttama kriisi on iskenyt voimakkaasti kaikkialle, ja kriisin vaikutukset ovat globaaleja. Ulkomaille muutto ei koronaviruspandemian jyllätessä välttämättä tunnu yhtä houkuttelevalta vaihtoehdolta kuin normaaliolosuhteissa. Sairaanhoitajien miinusmerkkinen nettomaahanmuutto saattaa siten kääntyä positiiviseksi lähitulevaisuudessa.

Ulkomaille töihin muuttaneet sairaanhoitajat saattavat myös koronakriisin takia pohtia Suomeen paluuta. Työn perässä muutto ei muutenkaan ole aina täysin ongelmatonta. Esimerkiksi sopeutuminen uuteen työympäristöön kieli- ja kulttuurieroineen voi aiheuttaa haasteita, joilla saattaa olla vaikutusta maastamuuton pysyvyyden kannalta.

Nähtäväksi jääkin, palaako yhä useampi sairaanhoitaja takaisin Suomeen, ja miten käy koko 2010-luvun kasvaneen maastamuuton trendin. Mikäli Brexitin myötä Ison-Britannian houkuttelevuus työskentelymaana vähenee, on kiinnostavaa nähdä, lisääntyykö jonkun toisen maan suosio Ison-Britannian sijasta.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen yhteiskuntatilastoissa.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
24.6.2020
Tatu Leskinen

Koronakriisi näkyy erityisesti lomautettujen, alityöllisten ja piilotyöttömien määrän kasvuna. Toistaiseksi vaikutuksia on ollut ennen muuta palvelualoihin, joilla osa-aikatyö on yleistä. Toukokuussa osa-aikatyötä teki 373 000 työllistä, mikä oli 82 000 edellisvuotta vähemmän. 

Artikkeli
7.5.2020
Tatu Leskinen

Suomen työllisyys ennätti kasvaa ennen koronakriisiä yhtäjaksoisesti vuodesta 2015 alkaen ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä pienentyä vuodesta 2016 alkaen. Talouskasvu veti niin työvoiman ulkopuolelta kuin piilotyöttömistä etenkin 55–64-vuotiaita työhön ja työnhakuun. Työnsaantimahdollisuuksien parantuminen näkyi selvästi myös opiskeluikäisten aktivoitumisena.

Blogi
30.4.2020
Anna Pärnänen

Kuluttajien luottamus -tutkimuksen lisäkysymysten tulokset kertovat varsin synkistä työllisyysnäkemyksistä koronapandemian seurauksena. Vaikka lomautusta ja työttömäksi jäämistä ennakoivien palkansaajien ja yrittäjien osuudet vastauksissa ovat pieniä, ovat ne määrällisesti huolestuttavan suuria.