tk-icons
Sivuston näkymät

Suomi globaaleissa arvoketjuissa – mikrodatan avulla uutta tietoa

7.7.2020
Twitterissä: @lindroospontus
Kuva: Shutterstock

Kansainväliset tuotanto­ketjut ovat jo pitkään olleet tuotannon standardi. Yritykset hankkivat komponentteja ja osaamista ympäri maailman. Vaikka globaalit arvoketjut ovat käytännössä jo tuttuja, niiden kattavaan tilastolliseen kuvaamiseen on vielä pitkä matka. Tilastokeskus ja OECD ovat yhdessä ottaneet suuren askeleen asian edistämiseksi.

Globaaleissa arvoketjuissa tuotteet sekä palvelut kulkevat pitkän tien alkulähteiltään loppukäyttöön. Komponentteja siirretään maasta maahan joskus vain pieniä muutoksia tehden, mikä haastaa perinteisen kuvan maiden viennistä sekä tuonnista.

Ulkomaankaupan bruttoarvoja mitatessa tuotannon arvoa yliarvioidaan helposti ja eri tuotteiden sekä palveluiden tärkeyttä maan taloudelle väärin­arvioidaan. Globaalin talouden aikakaudella myös tilastoinnin tulisi siis tarjota tarkempaa tietoa kansain­välisestä kaupasta ja globaaleista arvoketjuista.

Kansainvälisillä tilastohankkeilla uutta tietoa arvoketjuista

Globaaleja arvoketjuja kuvaamaan on viimeisen vuosikymmenen aikana kehitetty työkaluja kansainvälisissä tilastohankkeissa. Työkalujen avulla voidaan kuvata maakohtaista tuotantoa sekä arvonlisä­pohjaista ulkomaan­kauppaa ja näin välttää arvojen monin­kertaistuminen kuten perinteisessä tilastoinnissa käy.

Yksi tunnetuimmista analyysi­kehikoista on OECD:n ja WTO:n kehittämä Trade in Value Added (TiVA)-tietokanta, joka sisältää tietoa 64 maan toimialoittaisesta arvoketju­integraatiosta. Tietokanta on ollut käytössä vuodesta 2013.

Tilastokeskus ja OECD ovat parin vuoden ajan kehittäneet aiempaa tarkemmin Suomen taloutta kuvaavaa arvonlisä­perusteisen ulkomaankaupan tilastointia. Kehitysprojekti on keskittynyt kuvaamaan yritysten integraatiota globaaleihin arvoketjuihin perinteisen toimiala­näkökulman lisäksi esimerkiksi yritysten ulkomaan­kauppaan osallistumisen, iän, kokoluokan ja omistus­suhteen mukaan.

Lisäksi projekti on keskittynyt tuottamaan tietoja nykyistä nopeammalla aikataululla, koska OECD:n nykyinen julkaiseminen kolmen vuoden viiveellä on käyttötarpeisiin nähden liian hidasta.

Yhteistyöprojektin ensimmäiset tulokset julkaistiin kesäkuun alkupuolella raportin muodossa. Raportti tarkastelee Suomen integraatiota globaaleihin arvoketjuihin viimeisen vuosikymmenen aikana.

Raportin myötä saadaan uusia näkökulmia suomalaisten yritysten roolista globaaleissa arvoketjuissa sekä myös uutta tietoa globaalien arvoketjujen vaikutuksista työpaikkoihin ja palkkoihin Suomessa toimivissa yrityksissä. Linkki raporttiin löytyy artikkelin alta.

Ulkomailla tuotettu arvonlisä muodostaa merkittävän osan Suomen viennistä

Ulkomaisen arvonlisän osuus yritysten viennissä on yksi tärkeimmistä indikaattoreista arvoketju­integraatiota mitatessa.

Entistä tarkempaan dataan perustuvien laskelmien mukaan ulkomailla tuotettu arvonlisä muodostaa yli kolmasosan koko Suomen brutto­määräisestä viennistä. Tämä on yli kymmenen prosentti­yksikköä enemmän kuin aiemmin on arvioitu (kuvio 1).

Kuvio 1. Ulkomaisen arvonlisän osuus viennistä, 2015
Kuvio 1. Ulkomaisen arvonlisän osuus viennistä, 2015 Lähde: OECD TiVA-tietokanta ja OECD-Tilastokeskus yhteistyöhanke. Finland (granular TiVA) on projektin tulos, Finland (OECD TiVA) on virallisen TiVA:n tulos.
Lähde: OECD TiVA-tietokanta ja OECD-Tilastokeskus yhteistyöhanke. Finland (rakeinen TiVA) on projektin tulos, Finland (OECD TiVA) on virallisen TiVA:n tulos.

Ulkomaisen arvonlisän korkeampi osuus tarkoittaa samalla, että vientiin suuntautuvan kotimaisen arvonlisän osuus on aiempia arvioita alempi (kuvio 2). Laskelmien prosentti­määräinen ero on huomattavasti pienempi kuin ulkomaalaisen arvonlisän osuudessa, mutta tulos indikoi, että kotimainen tuotanto on enemmän riippuvaista kotimaisesta kysynnästä.

Kuvio 2. Ulkomaille viedyn kotimaisen arvonlisän osuus koko arvonlisästä, 2015
Kuvio 2. Ulkomaille viedyn kotimaisen arvonlisän osuus koko arvonlisästä, 2015 Lähde: OECD TiVA-tietokanta ja OECD-Tilastokeskus yhteistyöhanke. Finland (granular TiVA) on projektin tulos, Finland (OECD TiVA) on virallisen TiVA:n tulos.
Lähde: OECD TiVA-tietokanta ja OECD-Tilastokeskus yhteistyöhanke. Finland (rakeinen TiVA) on projektin tulos, Finland (OECD TiVA) on virallisen TiVA:n tulos.

Suomalaisten yritysten aggregoidulla tasolla suhteellisen alhainen, ja tarkemmalla datalla laskeva, vienti­-intensiivisyys ei sinänsä ole yllätys, sillä täällä toimii paljon mikroyrityksiä, joilla ei ole edes aikomusta suunnata ulkomaisille markkinoille.

Toisaalta juuri yritysten vaihtelevat vienti­suuntaukset ovat syy, miksi tarvitsemme tarkemman tason arvoketju­analyysiä; näiden avulla voimme havaita myös kotimaisten arvoketjujen rakenteita.

Palvelutoimialojen arvonlisää viedään ulkomaille

Yritysten niin kutsuttu epäsuora vienti on toinen tärkeä arvoketju­integraatiota kuvaava indikaattori. Epäsuora vienti kuvaa tuotantoa, jota yritys ei itse vie ulkomaille mutta jonka se myy kotimaassa toimivalle yritykselle, joka käyttää sitä panoksena omassa viennissään.

Monet palvelut, kuten esimerkiksi kotimaassa tapahtuvat kuljetukset, eivät suoraan näy viennin bruttoluvuissa, mutta ovat tärkeitä viennin mahdollistajia. Arvonlisän näkökulmasta katsottuna, Suomen vientiluvut näyttävätkin hyvin erilaisilta jo toimialatasolla.

Vaikka teollisuuden toimialat yhä hallitsevat viennin bruttolukuja, niiden osuus viennistä kotimaisessa arvonlisässä mitattuna on laskenut noin 20 prosentti­yksikköä 2000-luvun alkuvuosista. Vuonna 2016 palvelu­toimialat ohittivat teollisuuden toimialat viennin kotimaisen arvonlisän osuudessa, ja vuonna 2018 palvelu­toimialojen yritysten osuus Suomen arvonlisä­viennistä oli jo 47 prosenttia ja teollisuuden toimialojen osuus 44 prosenttia (kuvio 3).

Kuvio 3. Osuus kotimaisen arvonlisän viennistä toimialoittain, tuottava toimiala, 2013-2018
Kuvio 3. Osuus kotimaisen arvonlisän viennistä toimialoittain, tuottava toimiala, 2013-2018 Lähde: OECD-Tilastokeskus yhteistyöhanke
Lähde: OECD-Tilastokeskus yhteistyöhanke

Suomalaiset yritykset ovat menestyneet erityisesti tieto­intensiivisillä palvelualoilla kuten ohjelmistot ja konsultointi sekä tietopalvelu­toiminta. Nämä kaksi toimialaa vastasivat yhdessä yli 15 prosentin osuudesta kotimaisen arvonlisä­viennin kasvusta vuosien 2013 ja 2018 välillä.

Mikrodata mahdollistaa tarkemman analyysin

Arvonlisäpohjaista vientiä on analysoitu jo jonkin aikaa eri kehikkoja hyödyntäen. Tilastokeskuksen ja OECD:n yhteis­projektin tärkeä tulos on kuitenkin uuden analyysi­tason kehittäminen, jonka tuloksia esitetään kuvioissa 4 ja 5.

Yhdistämällä yritystason tietoja TiVA-kehikkoon saamme entistä paremman kuvan eri yritysten integraatiosta globaaleihin arvoketjuihin. Kuvio 4 näyttää saman indikaattorin kuin kuvio 1, mutta tällä kertaa suomalaisten yritysten kokoluokan sekä omistajuuden mukaan. Riippuvaiset yritykset kuuluvat konserniin ja itsenäiset yritykset eivät. Yrityksen kokoluokka on määritelty henkilöstön määrällä henkilö­työvuosina.

Odotetusti suuret yritykset ovat vahvimmin integroituneet globaaleihin arvoketjuihin – ulkomailla tuotettu arvonlisä muodosti 45 prosenttia niiden bruttoviennistä vuonna 2018. Ulkomaisen arvonlisän osuus laskee yrityksen kokoluokan mukaan, mutta myös toinen luokitteleva ominaisuus vaikuttaa huomattavasti arvoketju­integraatioon.

Kuvio 4. Ulkomaisen arvonlisän osuus viennistä yrityksen koon ja konsernisuhteen mukaan, 2018
Kuvio 4. Ulkomaisen arvonlisän osuus viennistä yrityksen koon ja konsernisuhteen mukaan, 2018 Lähde: OECD-Tilastokeskus yhteistyöhanke
Lähde: OECD-Tilastokeskus yhteistyöhanke

Suhde emoyhtiöön näyttää nostavan ulkomaisen arvonlisän osuutta viennistä huomattavasti, sekä 10-50 että 50-250 henkilöä työllistävissä yrityksissä melkein kymmenen prosentti­yksikköä. Liittyminen kansainvälisille markkinoille, sekä viejänä että tuojana, vaatii yritykseltä huomattavia resursseja, mutta suhde isompaan emoyhtiöön näyttää keventävän näitä resurssi­vaatimuksia.

Analysoimalla arvoketjuja yritystasolla saamme tarkemman kuvan myös eri yritysryhmien roolista arvoketju­integraation mahdollistajina. Kuvio 5 näyttää osuuden bruttoviennistä ja arvonlisäviennistä yritysten omistajuuden mukaan.

Kuvio 5. Osuus bruttoviennistä ja kotimaisen arvonlisän viennistä yrityksen omistajuuden mukaan, 2013 ja 2018
Kuvio 5. Osuus bruttoviennistä ja kotimaisen arvonlisän viennistä yrityksen omistajuuden mukaan, 2013 ja 2018 Lähde: OECD-Tilastokeskus yhteistyöhanke. MNE = Monikansallinen yritys
Lähde: OECD-Tilastokeskus yhteistyöhanke. MNE = Monikansallinen yritys

Kärjistettynä korkeampi osuus viedystä arvonlisästä kuin bruttoarvosta tarkoittaa, että yritysryhmä tuottaa tuotteita tai palveluita muille yrityksille, jotka vievät niitä ulkomaille.

Toisin päin katsottuna korkeampi viennin bruttoarvo arvonlisään verrattuna tarkoittaa, että yritysryhmä vie muiden yritysten tuottamia tuotteita ja palveluita (epäsuora ja suora vienti).

Puhtaasti kotimaiset yritykset ovat kuvion 5 mukaan huomattavasti tärkeämpiä Suomen viennin kannalta kuin miltä bruttolukuja tarkastellessa näyttää. Kotimaiset yritykset, joilla ei ole tytäryhtiöitä ulkomailla, tuottivat vuonna 2018 kuusikymmentä prosenttia kaikesta viedystä kotimaisesta arvonlisästä.

Kotimaisten monikansallisten yritysten rooli oli molempina tarkastelu­ajankohtina huomattavasti pienempi arvonlisän näkökulmasta kuin brutto­näkökulmasta katsottuna.

Ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus viennistä on melkein täsmälleen sama bruttoarvolla ja kotimaisella arvonlisällä mitattuna. Tämä voi viitata näiden yritysten sijoittumiseen Suomeen esimerkiksi valittua osaamista hyödyntämään osana niiden omia arvoketjuja.

Mikrodatojen käyttö jatkuu ja laajenee

Tilastokeskus on jo pidemmän aikaa osallistunut hankkeisiin, joissa haetaan uutta tietoa mikroaineistoja yhdistämällä. Mikroaineistojen yhdistäminen TiVA-kehikkoon on tässä suhteessa vielä yksi askel eteenpäin, ja yhteistyötä OECD:n kanssa tullaan tällä saralla myös jatkamaan.

Tässä artikkelissa nostetut tulokset antavat entistä tarkemman kuvan Suomen roolista globaaleissa arvoketjuissa, mutta raportista löytyy myös uusia näkökulmia esimerkiksi työpaikoista ja palkoista arvoketjuissa.

Koko raportti on ladattavissa Tilastokeskuksen kotisivuilta: Globalisation in Finland: Granular insights into the impact on businesses and employment.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksessa yritys­tilastojen parissa.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
14.4.2020
Mira Kuussaari, Reetta Moilanen, Mervi Niemi

Suomen asema tutkimus- ja kehittämistoiminnan saralla ei ehkä olekaan niin heikko kuin mitä pelkkä kansallisen t&k-tilaston tarkastelu antaisi ymmärtää. T&k-toiminnan vaikutuksista Suomen talouteen syntyy tarkempi kuva, kun seuraamme useita eri tilastomittareita ja laajennamme näkökulmaa yritysten globaaleihin toimintoihin.

Artikkeli
8.4.2020
Kristian Taskinen

Globalisoitumisen kultakausi sijoittui Neuvostoliiton hajoamisen ja finanssi­kriisin väliin, ja Suomi on kehityksen kärki­kymmenikössä. Taloudellisen globalisaation aste on EU-maista alhaisin Italiassa, mutta Pohjois-Italian vaate­teollisuudella on vahva kytkös Kiinaan.

Artikkeli
12.11.2019
Reetta Moilanen

Viime viikkoina on ihmetelty Suomen talouden mysteeriä. Teollisuustuotanto on vielä kesällä ollut hyvässä kasvussa, vaikka tavaroiden ulkomaankaupan kasvu on selkeästi hidastunut, ja tärkeimmissä vientimaissa talous junnaa paikoillaan. Globalisoituneessa maailmassa tilastoja ei voi enää tehdä tai lukea kuten ennen. Teollisuustuotanto jakautuu tänä päivänä sekä tavaroiden että palveluiden ulkomaankauppaan.

Artikkeli
14.8.2019
Pontus Lindroos, Henri Luomaranta, Satu Nurmi

Sukupuolen mukaisen segregaation vaikutukset voivat vahvistua ulkomaankaupan laajenemisen myötä. Naiset osallistuvat – niin työntekijöinä kuin yrittäjinäkin – tuottoisaan ulkomaankauppaan huomattavasti vähemmän kuin miehet. Ulkomaankaupan tasa-arvosta saadaan uutta tietoa rekisteriaineistoja yhdistelemällä.

Blogi
3.7.2019
Hanxiao Zhou

Jos esimerkiksi kokonaisvaluuttakurssi muuttuu 10 prosenttia, miten Suomen tuontihinnat reagoivat ensinnäkin välittömästi ja toisaalta seuraavien kuukausien aikana. Tilastokeskuksessa harjoittelijana työskentelevä Hanxiao Zhou pureutuu kysymykseen pro gradu -tutkielmassaan ja valottaa aihetta paitaesimerkillä.