Koronakriisi, ilmastokriisi ja talouden suhdannevaihtelut ovat nostaneet hyvinvoinnin niin poliittiseen debattiin kuin arkipäiväiseen jatkuvaan keskusteluun. Hyvinvoinnin tekijät, käsitykset ja mittarit elävät ajassa.
Julkisilla hyvinvointipalveluilla on keskeinen merkitys kotitalouksien toimeentulon ja kulutusedellytysten kannalta. Toisin kuin Britanniassa Suomessa palveluita käytetään tasaisemmin kaikissa tuloluokissa.
Vuosi 2015 on YK:n vuosituhattavoitteiden viimeinen toimintavuosi. Kehittämistyön jatkamiseksi YK valmistelee uutta, entistä kunnianhimoisempaa tavoitelistaa. Edistyksen arvioinnissa merkittävään rooliin kaavaillaan myös tilastojen tuottajia.
Vuonna 1988 pitämässään tyylikkäässä esitelmässä 'Edistyksen myytti' akateemikko Georg Henrik von Wright totesi, että uudelle ajalle on ollut ominaista optimistinen usko välttämättömään, rajoittamattomaan ja ikuisesti jatkuvaan edistykseen.
Toimeentulolla ja koetulla hyvinvoinnilla on selvä yhteys. Hyvin toimeentulevat ovat keskimääräistä tyytyväisempiä elämäänsä ja heikosti toimeentulevat keskimääräistä vähemmän tyytyväisiä. Tulojen riittävyydellä on kuitenkin keskeisempi merkitys kuin tulojen suuruudella.
