Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat viime vuonna lähes 57 prosenttia bruttokansantuotteesta. Joskus tämä ymmärretään väärin ja kuvitellaan, että yksityiset menot olisivat olleet sitten 43 prosenttia bkt:stä. Näin ei ole. Esimerkiksi yritysten menot ovat suuremmat kuin bruttokansantuote. Niin ovat tietysti tulotkin.
Blogit vuodelta 2013
Se on täällä taas, tuhti lukupaketti! Tyypillisessä kirjassa on 10 tai 20 lukua, tässä on 200 tai jopa 500 joka sivulla. Ja toisin kuin fiktioissa yksikään luvuista ei ole mielikuvituksen tuotetta. Kaikki ovat silkkaa faktaa Suomesta, suomalaisista ja vähän muistakin.
Kansainvälinen talouspoliittinen keskustelu säästäjien ja elvyttäjien välillä jatkuu kiivaana. Elvyttäjien näkyvin edustaja on nobelisti Paul Krugman, jonka blogikirjoitukset ovat keränneet joukoittain samanmielisiä tykkääjiä. Samalla Krugman on ärsyttänyt monia esiintymistyylillään, jossa eri mieltä olevat leimataan mitään ymmärtämättömiksi typeryksiksi.
Suomessa vedotaan usein siihen, että useimmissa EU-maissa on 65 vuoden eläkeikä. Vaatimuksena on, että Suomessakin alin eläkeikä tulisi nostaa tuolle tasolle. Työllisyystilastojen avulla nähdään kuitenkin, että useimmissa EU-maissa yli 60-vuotiaat ovat paljon harvemmin töissä kuin suomalaiset – korkeasta eläkeiästä riippumatta.
Media julkaisee yhä useammin pieniä tilastollisia selvityksiä ja niihin liittyvää tilastografiikkaa. Välillä näitä näennäistilastoja julkaistaan, vaikkei siihen ole perusteita. Tilastollista esitystapaa käytetään taikatemppuna, joka saa olemattoman näyttämään olemassa olevalta ja mielivaltaisen jakauman edustavalta. Seuraavat esimerkit painottuvat Helsingin Sanomiin, koska seuraan sitä säännöllisesti.
Valtionvelasta puhutaan paljon. Yleensä silloin tarkoitetaan valtion bruttovelkaa, esimerkiksi valtiokonttorin tilastoimaa valtionvelkaa. Bruttovelka ei ota huomioon sitä, että valtiolla on myös huomattava määrä omaisuutta ja saamisia velkojen vastapainona. Nettovelka, jossa bruttovelasta vähennetään rahoitusvarat, antaakin bruttovelkaa oikeamman kuvan valtion velkatilanteesta.
Yhteisöpalveluiden käyttö keskittyy Suomessa vain muutamiin palveluihin ja niiden joukossa Facebookin asema on ylivoimainen. Sitä suosivat etenkin naiset. Twitterin, LinkedIn:n ja Google+:n käyttäjissä enemmistö on miehiä.
Miksi työttömyysluvuissa Työ- ja elinkeinotoimistoissa olevien työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyy, mutta Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa työttömien määrä on pysynyt lähes ennallaan? Äkkiseltään ristiriitaiselta vaikuttavat tilastotiedot eivät ole pielessä, ne mittaavat eri asioita.
Yleinen kuva maahanmuutosta on harhainen. Kuvitellaan, että Suomeen tulvii muuttajia ja varsinkin afrikkalaisia, jotka eivät Suomessa työllisty vaan elävät sosiaaliturvan varassa. Totuus on toisenlainen.
Findikaattoriin on äskettäin päivitetty kolme kuviota, joita on syytä tutkia tarkkaan nyt, kun keskustellaan eläkkeen alaikärajan nostamisesta. Kuvioiden tiedot eläkkeellesiirtymisajan odotteista, työkyvyttömyyseläkkeistä ja ikääntyneiden työllisyysasteista eivät tue nostamista.
Uutiset kertoivat, että Egyptissä osallistui Muhammed Mursin vastaisiin mielenosoituksiin 30 miljoonaa ihmistä eli enemmän kuin koskaan ennen. Miten on mahdollista arvioida miljoonan hengen mielenosoituksen koko? Luotettavasti ei mitenkään.
”Bensiinin maailmanmarkkinahinta on kesähuipussaan, mutta bensiinin kuluttajahinta on Suomessa kovan hintakilpailun ansiosta tavallista alhaisempi”, kertoivat YLEn tv-uutiset heinäkuisena sunnuntaina (21.7). Juttuun oli haastateltu öljy-yhtiön edustajaa, joka kertoi, että kilpailu on tänä päivänä todella kovaa. Toimittaja ei sanallakaan epäillyt tai kyseenalaistanut sitä.
Käsittelin edellisessä blogikirjoituksessa (Luotettavaa tietoa vai mielivaltaista yhteenlaskua? ) kansainvälisten vertailuindeksien ongelmia ja mahdollisuuksia. Tarkastelen tässä yhtä vertailuindeksiä, sitoutumattoman The Institute for Economics and Peace (IEP) -laitoksen tuottamaa Maailman rauhanindeksiä. Se kertoo mielenkiintoisia tietoja siitä, mihin maailma on menossa, mutta kaikkea tarjottua ei pidä ottaa lopullisena totuutena.
Säännöllisin väliajoin julkaistaan kansainvälisiä indeksejä, joilla vertaillaan maailman eri maita. Kyse on milloin kestävästä kehityksestä, onnellisuudesta, kilpailukyvystä, vapaudesta, korruptiosta, demokratiasta tai vaikkapa rauhasta, johon seuraavassa blogikirjoituksessa paneudutaan. Tällaisten kansainvälisten summaindikaattorien ”grand old indeksi” on YK:n julkaisema Inhimillisen kehityksen indeksi.
”Tuo oli niin sanottu hyödyllinen rike”, selostaja sanoo, kun puolustaja torppaa hyökkääjän, joka on pääsemässä yksin läpi. Puolustaja saa varoituksen, mutta selostaja on varma, että valmentajalta tulee kiitosta.
Maailmankuuluisuuteen tilastovisualisoinneillaan noussut professori Hans Rosling puhui kesäkuun lopulla Helsingissä tiedetoimittajien maailmankonferenssissa. ”Ignorance is my best friend”, virnisti Gapminderin perustaja toimittajayleisölle Helsingin yliopiston isossa juhlasalissa.
Varma loppukevään merkki on keskustelu nuorisotyöttömyydestä, vääristä tavoista mitata sitä, ja sen korkeasta tai ei-niin-korkeasta tasosta. Nyt keskustelua käydään jo ennen toukokuun lukujen tilastojulkistusta (ensi tiistaina), joka on työvoimatutkimuksessa aina poikkeuksellinen kuukausi. Vain kerran vuodessa työvoimatutkimuksen työttömien määrä ylittää TEM:n työnvälitystilaston työttömien työnhakijoiden määrän - aina toukokuussa.
Huhtikuussa järjestetty vuotuinen European Data Forum kokosi julkisen sektorin ja tutkimuslaitosten ohella yhteen joukon keskeisiä teollisuuden edustajia (ks.myös Avataan Big Data! -kirjoitus).
Clifford Lynch esitteli ”big data” -käsitteen Nature-lehdessä vuonna 2008 ilmestyneessä artikkelissaan ”Big data - How do your data grow”. Aivan viime aikoina big data tai "iso data" on tullut myös data-analyysin ja informaatioteknologian piiriin – jopa tilastotoimen maailmaan – voimakkaana hype-ilmiönä.
Työurarintamalta kuuluu tasa-arvon kannalta hyviä uutisia. Naisten työurat ovat pidentyneet 2000-luvun aikana kolmella vuodella, miestenkin yli vuodella*. Myös työurien sisällön kannalta naiset ovat parantaneet asemiaan: naisesimiesten osuus on noussut voimakkaasti ja sijoittuu nyt Euroopan huipulle. Halpatyötkään eivät ole suomalaisille naisille tyypillisiä, kun EU-maita vertaillaan.
Kun kansainvälinen taantuma viisi vuotta sitten iski, se heijastui ryminällä Suomen työvoimatutkimuksen lukuihin. Tämäkin taantuma on kouraissut erityisesti miehiä, kuten uutisissakin on jälleen nostettu esiin ja kyselty, mistä miehille töitä. Myös työministeri Ihalainen oli puhumassa aiheesta tiistain YLEn pääuutislähetyksessä.
Yritysten voitostaan maksamaa veroa alennetaan Suomessa 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Miten Suomen yritysverotuksen taso suhtautuu muihin maihin?
Suomessa on tuskailtu kallista ruokaa jo vuosia. Saksasta saa sekaleivän eurolla ja ison virvoitusjuomapullon puolet halvemmalla kuin Suomesta. Vuonna 2007 alkaneen elintarvikkeiden globaalin hintojen nousun jälkeen hintaero Suomen ja vanhojen EU-maiden välillä on vain kasvanut.
Taloustieteellinen keskustelu eurokriisistä on julkisuudessa tiivistetty elvyttäjien ja säästäjien väliseksi kiistaksi. Kovin nimi elvyttäjäpuolella lienee nobelisti Paul Krugman, joka on rajuun tyyliin arvostellut esimerkiksi talouskomissaari Olli Rehniä.
Vuonna 2007 alkaneen rahoituskriisin seurauksena tuotanto on supistunut ja kansalaisten elintaso laskenut useissa Euroopan maissa. Samaan aikaan jotkut Euroopan maat ovat selvinneet kriisistä yllättävän hyvin.
Nuorten työttömyydestä esiintyy julkisuudessa vääriä käsityksiä. Oikeasti tilastoissa esitetty työttömyysaste lasketaan työvoimaan kuuluvista, ei väestöstä. Myös lääkkeeksi tarjottu matalapalkkatyöselvitys pohjaa harhaanjohtavaan näkemykseen väestön koulutusrakenteesta.
Asuntolainojen marginaalit ovat nousseet yli kaksinkertaisiksi puolessatoista vuodessa. Eivät silti ihan niin korkealle kuin pankinjohtajien puheista voisi päätellä. Vuodenvaihteessa viitekorkoina käytetyt Euribor-korot vaihtelivat 0,3-0,6 prosentin välillä, ja uuden asuntolainan sai keskimäärin 1,8 prosentilla. Lainamarginaali oli laskelmieni mukaan noin 1,4 prosenttia.
Tuoreimpien työllisyys- ja työttömyyslukujen julkaisun yhteydessä virisi jälleen keskustelu kahdesta eri työttömyystilastosta ja niiden tuottamista tuloksista. Muun muassa YLEn uutiset , Helsingin Sanomat ja Taloussanomat uutisoivat kriittiseen sävyyn joulukuun erisuuntaisista työttömyyden vuosimuutoksista.
Poliittisessa keskustelussa pallo pomppii välillä aika nopeasti asiasta toiseen. Tasavallan presidentti puhui uudenvuodenpuheessaan ahneutta vastaan ja tuki vielä viestiään hakemalla omaan palkkaansa alennusta. Ilmeisesti Sauli Niinistön viesti oli tähdätty suuripalkkaisille yritysjohtajille. Sillä suunnalla esimerkkiä ei selvistä kehotuksista huolimatta kuitenkaan seurattu.
Vastavalmistuneiden nuorten työllistymisestä on viime aikoina keskusteltu kilpaa eläkeiän nostamisen ja opiskeluaikojen lyhentämisen kanssa. Työttömät maisterit ovat avautuneet Helsingin Sanomien Mielipide-palstalla nuorten surkeista työllisyysnäkymistä: "Maisterin papereista ei ole ollut juurikaan hyötyä -- Kollektiivinen kokemus keskuudessamme on, että Suomesta on lähes mahdotonta saada töitä (HS 16.12.2012).
Puhutaan talouskriisistä. Puhutaan eläkejärjestelmän kestämättömyydestä. Puhutaan työttömyyden kasvusta ja työllisyyden laskusta. Miten nämä uhat näkyvät työllisyysluvuissa? Vastausta voi etsiä Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta, jossa joka kuukausi haastatellaan 12 000 suomalaista.