Ensiasunnon ostaja on tyypillisesti kaupunkilainen valkokaulustyöntekijä, keskimäärin kolmekymppinen eli pari vuotta vanhempi kuin vielä vuosikymmen aiemmin.
- Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.
Ensiasunnon ostajat hyvin toimeentulevia
YLE uutisoi alkuviikosta, että asuntojen hinnat nousevat paikoin selvästi palkkoja nopeammin. Pellervon taloustutkimuksen johtajan Pasi Holmin mukaan tilanne on erityisen hankala ensimmäistä kertaa asuntomarkkinoille tuleville. Hintojen nousun seurauksena ensiasuntoa varten on säästettävä yhä kauemmin. Voikin kysyä, keillä ylipäätänsä on nykytilanteessa mahdollisuus päästä asuntomarkkinoille?
Ensiasunnon ostajista ei ole juurikaan tietoja. Paikatakseen tätä vajetta Tilastokeskus alkaa julkaista tilastotietoa ensiasunnon ostajista osana Asunnot ja asuinolot -tilastoa vuoden 2013 tiedoista alkaen.
Tänään julkaistun tilaston mukaan vuonna 2013 asuntoväestöön kuului 20 718 osakemuotoisen ensiasunnon ostajaa. Ensiasunnon ostajien määrä on vähentynyt 39 prosenttia (13 400 henkilöä) vuodesta 2006. Keski-ikä on kuitenkin säilynyt ennallaan, noin 28 ikävuoden paikkeilla.
Ensiasunnon ostajat iän mukaan vuosina 2006 ja 2013
Vaikka ensiasunnon ostajista noin kolmasosa (34 prosenttia) on 30 vuotta täyttäneitä, on osa ensiasunnon hankkimista varten tarkoitetusta tuesta kohdistettu alle 30-vuotiaisiin. Asuntosäästöpalkkiojärjestelmä (ASP) on tarkoitettu vain 18–30-vuotiaille ensiasuntoaan varten säästäville henkilöille. ASP-järjestelmä tarjoaa säästäjälle lisäkorkoa säästöille sekä korkotukea lainanhoitoon mikäli lainan korko nousee yli tietyn rajan.
Tilastosta käy myös ilmi, että ensiasunnon ostajat kuuluivat verrattain hyvätuloisiin asuntokuntiin. Ensiasunnon ostajien asuntokunnista 73 prosenttia kuuluu viiteen ylimpään tulokymmenykseen eli paremmin ansaitsevaan puoliskoon. Sen sijaan vuokralla asuvista 25–40-vuotiaista joka kolmas kuului kahteen alimpaan tulokymmenykseen.
25-40-vuotiaat ensiasunnon ostajat, omistus- ja vuokra-asunnossa asuvat asuntokunnan tulokymmenyksen* mukaan 2012
Kuvioiden lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus
Ensi kertaa asuntomarkkinoille tulevalla on siis oltava sekä kärsivällisyyttä säästää että jotain mistä säästää. Samalla säästäminen kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisin, sillä tukea jaetaan avokätisemmin nuoremmille.
* Tulokymmenykset on muodostettu jakamalla asuntoväestö kymmeneen yhtä suureen luokkaan asuntokuntakohtaisten, kulutusyksiköllä painotettujen valtionveronalaisten tulojen mukaan. Tulot eivät sisällä kaikkia tulonsiirtoja
Lue samasta aiheesta:
Asuntojen ja rakennusten kunto heikkenee ajan kuluessa. Suomalaiset omistusasujat asuvat kuitenkin useimmiten hyväkuntoisissa rakennuksissa. Rakennuskantaan osuvat suuret remontit näkyvät sekä asuntojen että rakennusten kunnossa.
Lapsiperheet ovat varakkaampia kuin kotitaloudet keskimäärin. Erityisesti tähän vaikuttaa perheille yleinen omistusasuminen ja asuntovarallisuus. Likvidiä varallisuutta kuten talletuksia ja osakkeita lapsiperheillä on kuitenkin vähemmän kuin lapsettomilla pariskunnilla, mikä merkitsee esimerkiksi heikompaa varautumista yllättäviin menoihin ja kriisitilanteisiin.
Muista Pohjoismaista ei löydy juuri yhtään aluetta, jossa asuntojen hinnat olisivat 2010-luvulla tai viimeisten kuuden vuoden aikana selkeästi laskeneet. Suomessa poikkeusaikakaan ei ole muuttanut pitkän aikavälin kehityskulkua: suuressa osassa maata hinnat putoavat tai polkevat paikallaan. Erojen taustalla vaikuttavat eittämättä erilaiset alueelliseen elinvoimaan liittyvät tekijät.
Suomen kalleimmat postinumeroalueet sijaitsevat Helsingissä – missäs muuallakaan kuin kantakaupungin alueella. Suomen halvimpiin vuokraneliöihin nähden Helsingin kalleimmat vuokraneliöt ovat jopa yli kolminkertaiset. Kaupungin sisällä neliövuokriin vaikuttavat erityisesti asuinalueen ikä, etäisyys keskustasta ja asutuksen määrä.
Korona-aika on vaikuttanut asuntomarkkinaan monella tavoin: kaupunkien vetovoima on säilynyt ja kiinnostus omakotitaloasumiseen ja rivitalokoteihin on kasvanut. Yksinasuvien määrän kasvu pitää yllä pienten kaupunkiasuntojen kysyntää, mutta myös isommat asunnot kiinnostavat ostajia aiempaa enemmän.
Vanhojen asuntojen hintaindeksien uudistus on käynnistynyt. Tavoitteena on tuottaa nykyistä parempaa aluetietoa sekä ottaa indekseissä huomioon vuokratontilla sijaitsevat asunnot.
Vielä keväällä pelättiin, että koronakriisi lamauttaa asuntojen myynnin ja rakentamisen. Isku jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi ja vuosi 2020 historiaan asuntojen vilkkaana myynti- ja rakentamisvuotena.