tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Markkinat toimivat bensabisneksessä

8.1.2015
Ilkka Lehtinen

Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on laskenut viime kesästä yli 50 prosenttia. Lehtien yleisön­osastoilla on ollut kirjoituksia, joissa vaaditaan bensan pumppuhintaan vastaavaa laskua. Onko hinta laskenut oikein vai onko joku vetänyt välistä?

Raakaöljyn tynnyrihinta on laskenut viime kesän 110 dollarista 50 dollariin, bensan maailmanmarkkina­hinta on laskenut 45 prosenttia ja bensan pumppuhinta 17 prosenttia. Tällä kertaa kaikki osapuolet – jalostamot, öljy-yhtiöt sekä jakeluyhtiöt – ovat hinnoitelleet raakaöljyn hinnan laskun bensan hintaan kiitettävän nopeasti.

Polttoaineiden hintojen lasku on tuonut piristysruiskeen koko talouteen.

Hintojen laskua on edistänyt öljyn kysynnän väheneminen ja tarjonnan lisääntyminen sekä talviaikaan liittyvä hintojen kausiluonteinen lasku. Kuluttaja­hintojen raaka-aineita hitaampi lasku johtuu polttoaine­veroista. Verojen osuus bensan kuluttajahinnasta oli viime heinäkuussa 58 prosenttia ja nyt tammikuussa 67 prosenttia (Taulukko 1).

Taulukko 1. Bensiinin 95E hinnanmuodostus heinäkuussa 2014 ja tammikuun alussa 2015 (Klikkaa kuva isommaksi)

Lähde: Kauppalehti, polttoaineverot, polttoaine.net ja Tilastokeskuksen laskelmat

Maailmanmarkkina­hinnan laskun ansiosta bensan litrahinta on alentunut 0,22 euroa (Taulukko 2). Arvonlisäveroa maksetaan bensasta nyt viisi senttiä vähemmän kuin kesällä 2014. Kausiluonteinen jakelu­marginaalin lasku on auttanut autoilijaa viidellä sentillä. Dollarin kurssin vahvistuminen on puolestaan nostanut bensan hintaa neljä senttiä ja polttoaineveron nousu vajaan sentin.

Bensan veroton hinta on nyt noin 0,35 euroa litralta. Kun siihen laitetaan päälle 0,66 euroa polttoaineveroa, 0,27 euroa arvonlisäveroa sekä 0,11 euroa jakelumarginaalia, niin päästään 1,38 euron pumppuhintaan. Tilanne elää koko ajan, ja tulevana viikonvaihteena bensan litrahinnan pitäisi olla jo lähellä 1,30 euroa.

Taulukko 2. Bensiinin 95E hinnan laskun eri tekijät

Lähde: Tilastokeskuksen laskelmat

Polttoaineiden hintojen lasku on alentanut inflaatiota välittömästi viimeisen vuoden aikana noin 0,5 prosentti­yksikköä. Lisäksi polttoaineiden hintojen lasku alentaa välillisesti matka- ja asumiskuluja ja kaikkien tavaroiden kuljetus­kustannuksia.

Polttoaineiden hintojen lasku on tuonut piristysruiskeen koko talouteen sekä yrittäjille että kuluttajille. Palkansaajien reaaliansiot nousevat öljytuotteiden hintojen laskun seurauksena ja lisäävät kuluttajien ostovoimaa huolimatta pienistä palkan­korotuksista.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
7.3.2018
Jaana Hellman

Ruuan halpuutus on jatkunut viimeiset pari vuotta. Miten hinnat ovat kehittyneet halpuutuksen aikana leivän, lihan ja maitotuotteiden osalta, ja kuka on halpuuttanut eniten, kauppa vai tuottajat?  

 

Artikkeli
31.5.2017
Ilkka Lehtinen

Sodat, devalvaatiot, öljykriisit ja riippuvaisuus ulkomaan­kaupasta yhdistettynä omaan talous­politiikkaan ovat tehneet Suomesta korkean hinta­tason maan. Reippaasta hintojen noususta huolimatta taloutemme on kehittynyt voimakkaasti itsenäisyyden aikana, Ruotsiakin nopeammin viime vuosiin asti. EU-kaudella inflaatio on talttunut mutta myös talous­kasvu hidastunut.

Blogi
19.8.2015
Ilkka Lehtinen

Tänä vuonna päivittäis­tavarakaupassa on hintoja halpuutettu innokkaasti. Kilpailun nimissä ja voimakkaalla mainonnalla on annettu ymmärtää, että kauppa laskee tuotteiden katteita kuluttajan eduksi. Kuinka monen tuotteen hintoja on laskettu, ja mitä on tapahtunut viljelijöiden ja elintarvike­teollisuuden tuottajahinnoille?

Blogi
7.8.2015
Ilkka Lehtinen

Taas kerran puhutaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon tarpeesta. Eri toimijat vaativat asuntopolitiikan muutosta. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että vääjäämätön muuttoliike pääkaupunki­seudulle vaatii lisää kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Kyse on kansantalouden kasvusta.