tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi

4.5.2015
Olli Savela

Euroopan unioni julkaisee mielenkiintoista verotilastoa. Siinä veroasteeseen luettavat verot ja pakolliset maksut on jaettu kolmeen osaan sen mukaan, mistä niiden veropohja muodostuu. Osat ovat: työhön kohdistuvat verot, kulutukseen kohdistuvat verot ja pääomiin kohdistuvat verot.

Työhön kohdistuvia veroja ovat esimerkiksi palkoista perittävä valtion ansiotulovero ja kunnallisvero sekä työnantajien ja vakuutettujen sosiaali­vakuutus­maksut kuten eläkemaksut. Työhön kohdistuviin veroihin luetaan myös eläkkeistä, työttömyys­korvauksista ja muusta sosiaali­turvasta maksettavat verot ja pakolliset maksut. Näiden etujen voi katsoa olevan pääosin työhön perustuvia.

Kulutukseen kohdistuvia veroja ovat muun muassa arvonlisä­vero, autovero ja valmiste­verot.

Pääomaan kohdistuvat verot on määritelty laajasti. Niitä ovat muun muassa yritysverot (Suomessa yhteisövero), pääoma­tulovero, kiinteistö­vero, varallisuus­vero, varainsiirto­vero, perintö- ja lahjavero sekä yrittäjien tuloistaan maksamat verot ja pakolliset maksut. Mukaan on luettu siis sekä itse pääomaan että sen tuottoon kohdistuvia veroja.

Tilasto ilmestyy melko pitkällä viiveellä, koska kaikkien EU-maiden tiedot odotetaan mukaan. Uusimmat tiedot ovat vuodelta 2012 ja ne ovat vielä vanhan EKT95-tilinpito­järjestelmän mukaisia.

Suomessa kulutukseen ja työhön kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista ja pakollisista maksuista on suurempi kuin EU-maissa keskimäärin. Vuonna 2012 työhön kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 53,2 prosenttia ja EU-maissa keskimäärin 51 prosenttia. Kulutusverojen osuus oli Suomessa 32,4 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 28,5 prosenttia.

Näiden vastapainona erilaisten pääomaan kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 14,3 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 20,8 prosenttia (Annex A: taulukko C.3_T). Euroissa laskettuna ero oli 5,5 miljardia euroa. Jos siis Suomen verorakenne olisi sama kuin EU-maissa keskimäärin, olisi pääomaan kohdistuvia veroja pitänyt periä 5,5 miljardia euroa enemmän ja vastaavasti työhön ja kulutukseen kohdistuvia veroja 5,5 miljardia euroa vähemmän.

Eri maiden vero- ja sosiaaliturva­järjestelmien erot tietysti vaikeuttavat vertailua, mutta käsittääkseni tiedot on muokattu niin yhden­mukaisiksi kuin mahdollista.

Pääomaan kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista, %

Pääomaan kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista, %

 

Yllä oleva kuvio kertoo, miten pääomaan kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista ja pakollisista maksuista on muuttunut Suomessa ja EU-maissa keskimäärin. Vuonna 2000 osuus oli suunnilleen sama. Vuosi oli poikkeuksellinen, silloin Suomessa syntyi paljon verollisia myynti­voittoja. Muutoin ero EU:n keskimääräiseen vero-osuuteen on pysynyt melko samana kasvaen hieman 2000-luvulla.

Sekä Suomessa että muissakin EU-maissa pääomaan kohdistuvien verojen osuus pieneni vuosina 2008 ja 2009, kun talouskriisi alkoi. Ylipäänsä pääoma­verojen osuus on seurannut aika hyvin talouden suhdanteita. Nousukausina pääoma­­verojen osuus on kasvanut ja lasku­suhdanteessa pienentynyt. Sen lisäksi tietysti veroperusteiden muutokset ovat vaikuttaneet.

Myös suhteessa kansan­talouden kokoon oli pääoma­­verojen osuus Suomessa selvästi pienempi kuin EU-maissa keskimäärin, vaikka veroaste on Suomessa keskimääräistä korkeampi. Suomessa pääoma­­verojen suhde bruttokansan­­tuotteeseen oli 6,3 prosenttia ja EU-maissa 8,2 prosenttia vuonna 2012.

Eri pääomaverojen suhde bruttokansantuotteeseen 2012, %

Eri pääomaverojen suhde bruttokansantuotteeseen 2012, %

 

Pääomaverot on tilastossa jaettu neljään alaryhmään: yritys­veroihin, yrittäjien veroihin, kotitalouksien tuloveroihin ja varallisuus­veroihin. Kaikissa neljässä alaryhmässä verojen suhde bruttokansan­tuotteeseen oli Suomessa pienempi kuin EU-maissa keskimäärin.

Erityisen selvä ero oli varallisuus­veroissa, joiden suhde bruttokansan­tuotteeseen oli Suomessa 1,5 prosenttia, mutta EU-maissa keskimäärin 2,8 prosenttia. Näitä veroja ovat Suomessa muun muassa kiinteistö­vero, varainsiirto­vero sekä perintö- ja lahjavero. Sen sijaan varallisuus­veroa ei ole Suomessa peritty vuoden 2005 jälkeen. EU-maiden keskiarvoa nostivat erityisesti Ranskan ja Britannian verot.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
14.11.2018
Katariina Pentti

Jos vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti on tällä hetkellä 0,5 prosenttia, varainsiirtoveron korvaamiseksi tämä tulisi nostaa 0,75 prosenttiin. Varainsiirtoveron osuus kaikista valtion verotuloista on vähäinen: sen osuus on 2000-luvulla vaihdellut 1–2 prosentin tietämillä.

Blogi
23.2.2017
Olli Savela

Näin populismin kulta-aikoina mieleen nousee ikivanha vitsi siitä, että verot pitäisi siirtää valtion maksettavaksi. Yllättävää asiassa on se, että se ei olekaan pelkkä vitsi. Valtio todellakin maksaa huomattavan määrän veroja ja veronluonteisia maksuja. Samoin tekevät kunnat. Myös nämä verot lasketaan mukaan veroasteeseen.