tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Työttömyysaste – ravistettuna, ei sekoitettuna

22.9.2015
Tuomas Remes

Twitterissä on väännetty banderolleja vastustamaan Tilasto­keskuksen tapaa julkaista työttömyys­asteesta otsikko­tasolla kausi­tasoittamatonta lukua – siis sitä, joka viime kuussa oli 8,3 prosenttia. Julkaisemme joka kuukausi työttömyys­asteesta myös kausi- ja satunnais­vaihtelusta tasoitetun trendi­luvun, vaikkakaan emme siis otsikkotasolla. Viime kuussa trendi oli 9,5 prosenttia.

Saamastamme kritiikistä innostuneena ravistelemme taas vanhat tavat esille ja katsomme, josko jotakin voisi tehdä paremmin.

Tilastokeskuksen työ­voima­tutkimuksesta saatava työttömyys­aste vaihtelee suuresti kuukaudesta toiseen. Vaihtelu on kuitenkin vuodesta toiseen suhteellisen säännöllistä. Tämän kausi­vaihtelun taustalla on työ­markkinoilla joka vuosi samaan aikaan toistuvia ilmiöitä. Esimerkiksi aina toukokuisin työttömyys­aste nousee muita kuukausia korkeammalle, kun suuri joukko opiskelijoita ilmaantuu työmarkkinoille.

Työttömyysasteen kausi­vaihtelu aiheuttaa sen, että peräkkäisien kuukausien vertailu sellaisenaan ei ole mielekästä. Se, että kesäkuun työttömyys­aste on pienempi kuin toukokuun, ei todellakaan kerro siitä, että työllisyys­tilanne olisi kohenemassa. Toki näin voi olla, mutta koska kausi­vaihtelu on niin suurta, ei työ­markkinoiden kehitystä näe peräkkäisiä kuukausia vertaamalla, vaan vertailu tulee tehdä aina edellisvuoteen.

Säännöllisesti vuodesta toiseen esiintyvä kausivaihtelu voidaan kuitenkin laskennallisella menetelmällä eliminoida työttömyys­asteen aikasarjasta. Tällöin puhutaan kausi­tasoitetusta työttömyys­asteesta. Kun sarjasta puhdistetaan kausivaihtelun lisäksi epäsäännöllinen satunnais­vaihtelu, saadaan työttömyys­asteen trendi.

Kuvio 1. Työttömyysaste ja sen trendi 2011/01–2015/08

Työttömyysaste ja sen trendi 2011–2015, %, Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

Kumpaa lukua sitten pitäisi tuijottaa, työttömyys­astetta vai työttömyys­asteen trendiä? Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta vaan oikea luku tulee valita käyttö­tarkoituksen mukaan. Molemmat luvut sisältävät tärkeää informaatiota, kunhan niitä osataan tulkita.

Työttömyys­aste – siis se jota ei ole käsitelty laskennallisesti eli tässä tapauksessa 8,3 prosenttia – kertoo raa’asti kyseisen ajankohdan tilanteen. Se saadaan laskemalla työttömien osuus työ­voimasta eli työllisten ja työttömien yhteismäärästä. Näin luvulle löytyy yksiselitteinen ja helposti ymmärrettävä tulkinta.

Työttömyysastetta näkee usein käytettävän väärin kun sitä verrataan edellis­kuukauteen. Sen sijaan luku tulisi kausi­vaihtelun takia aina suhteuttaa vuodenaikaan esimerkiksi vertaamalla sitä vuoden takaiseen lukuun. Vuoden 2014 elokuussa työttömyys­aste oli 7,4 prosenttia eli kasvua vuodentakaisesta on tullut 0,9 prosenttiyksikköä.

Työttömyysasteen trendi – joka oli viime kuussa 9,5 prosenttia – ei ole laskettavissa kyseisen kuukauden työllisten ja työttömien määrästä, eikä luvun tulkinta näin ollen ole yhtä intuitiivinen kuin käsittelemättömän luvun. Trendi­luku ei myöskään ole yksiselitteinen. Kausitasoitus voidaan tehdä eri menetelmillä ja samalla menetelmälläkin aikasarjalle voi löytyä useita sopivia malleja, jotka voivat tuottaa yksittäiselle kuukaudelle erilaiset trendi­luvut – kaikki yhtä oikein.

Trendilukuun vaikuttaa aina aikasarjan edellisten ja tulevien kuukausien arvot. Uusimpien kuukausien trendi­luvut perustuvat siis aina osittain tilastollisen mallin tuottamiin ennusteisiin ja niillä on tapana muuttua tulevina kuukausina – joskus voimakkaastikin. Trendi­luvun käytön iso ongelma onkin, että uusimman kuukauden eli viimeksi lasketun estimaatin perusteella ei voi luotettavasti päätellä muutokseen määrää tai suuntaa.

Kuvio 2. Aikasarjan häntä heiluu. Työttömyysasteen trendi 2014/01–2015/08 julkaisuajankohdan mukaan

Aikasarjan häntä heiluu. Työttömyysasteen trendi 2014–2015 julkaisuajankohdan mukaan, %, Työvoimatutkimus, Tilastokeskus

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

Ongelmistaan huolimatta trendi antaa meille tärkeää tietoa. Se on käyttö­kelpoinen luku pidemmän aikavälin kehityksen hahmottamiseen. Sen avulla voidaan verrata luontevasti myös peräkkäisiä kuukausia ja paikallistaa suhdannekäänteitä – tosin vasta jälkikäteen. Yksittäisenä lukuna työttömyysasteen trendi kertoo meille, mitä työttömyysaste olisi ilman kausivaihtelua ja epäsäännöllistä satunnaisvaihtelua.

Työvoimatutkimuksen julkistuksesta löytyy jatkossakin sekä työttömyys­aste että työttömyys­asteen trendi. Tähän asti olemme nostaneet otsikkoon työttömyys­asteen kausi­tasoittamattomana lukuna, koska olemme ajatelleet, että se on laajalle kohde­ryhmälle helposti ymmärrettävä. Lisäksi se on lopullinen, toisin kuin trendi, joka voi tarkentua usean kuukauden ajan.

Trendi­luvut olemme tuoneet esiin julkistus­tekstissä. Mikään ei ole kuitenkaan kiveen hakattua, ja otammekin mielellämme vastaan palautetta ja kehitys­ehdotuksia niin tästä kuin muistakin tilasto­julkistukseemme liittyvistä asioista. Tavoitteena on palvella mahdollisimman hyvin tilaston laajaa käyttäjä­kuntaa. Avoin keskustelu on uudistumisen edellytys.

Bartender, one unemployment rate please - shaken, not stirred!

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
31.10.2018
Henri Lukkarinen

Erityisesti parhaassa työiässä olevien suomalaisten vastentahtoinen osa-aikatyö on yleistynyt, mutta myös eläkeiän ylittäneet tekevät yhä enemmän osa-aikatöitä. Osa-aikatyöstä on muodostunut yleinen työmuoto varsinkin naisille. Osa-aikatyöt ovat vahvasti sidoksissa myös toimialaan.

Blogi
30.10.2018
Pertti Taskinen

Tulevina kuukausina nähdään, onko työllisyysasteen trendin kasvun taittuminen hetkellistä vai osa pidempiaikaista kehitystä. Niin tai näin, tarkastelussa ei kannata takertua yhteen lukuun: työllisyysluvuissa on paljon muitakin tärkeitä indikaattoreita, kuten piilotyöttömät ja alityölliset.

Blogi
5.4.2018
Anna Pärnänen

Työttömien aktiivimalli on herättänyt paljon keskustelua, ja ilahduttavasti myös tilastoista. Ihmettelyä on herättänyt työvoima­tutkimuksen kriteeri määritellä vain tunnin viikossa työtä tekevä työlliseksi – eihän tunnin työllä kukaan tule toimeen!