tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Enemmän nuoria työn ja koulutuksen ulkopuolella – ei sentään viidennestä

19.9.2016
Liisa Larja

Viime viikolla kauhistuttiin, kun HS ja YLE raportoivat OECD:n Education at a Glance –raportin kovia NEET-lukuja (Not in Education, Employment, or Training). Raportin mukaan Suomessa jo yli viidennes nuorista miehistä olisi työn ja koulutuksen ulkopuolella.

Onneksi tilanne ei ole ihan näin huono. OECD:n tilastot perustuvat Tilastokeskuksen ja Eurostatin tuottamiin lukuihin, mutta OECD käyttää NEET-tilastoissaan vuoden ensimmäisen neljänneksen tietoja, jolloin pienten ryhmien kohdalla estimaatit voivat satunnaisvaihtelun takia heitellä huomattavastikin. Lisäksi määritelmissä on pieniä eroja.

Tilastokeskus ja Eurostat käyttävät vakaampia vuosikeskiarvoja, jotka löytyvät esimerkiksi täältä (taulu 9, 061) ja täältä. Vuonna 2015 NEET-aste 20–24-vuotiaiden miesten osalta oli 16,6 prosenttia, eli 4,5 prosenttiyksikköä pienempi kuin julkisuudessa kauhisteltu luku.

Nuorten tilanteen esiin nostaminen on kuitenkin paikallaan. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä on taantuman myötä lisääntynyt huolestuttavasti. Kun ennen taantumaa 2007 ja 2008 työn ja koulutuksen ulkopuolella oli kymmenen prosenttia 20–24-vuotiaista, niin 2015 heitä on jo 15 prosenttia.

Nuorilla miehillä kasvu on ollut vieläkin jyrkempää (ks. kuvio). Ennen taantumaa työn ja koulutuksen ulkopuolella oleminen oli miehille harvinaisempaa kuin naisille, mutta viime vuosina tilanne on kääntynyt päinvastoin.

Mikäli siis uutisotsikot ovat herättäneet uusia ajatuksia nuorten tukemiseksi opintojen jatkamisessa ja työpaikan löytämisessä, ei näitä ajatuksia ainakaan kannata hylätä.

NEET-aste eli ei-työllisten, jotka eivät ole varusmiespalvelussa eivätkä koulutuksessa, osuus 20–24-vuotiaasta väestöstä

NEET-aste, eli ei-työllisten, jotka eivät ole varusmiespalvelussa, eivätkä koulutuksessa, osuus 20–24 -vuotiaasta väestöstä. Lähde: Tilastokeskus.

Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus.

Hyvänä uutisena voi kertoa, että nuoremmassa ikäryhmässä (15–19-vuotiaat) NEET-aste on vain viisi prosenttia ja on pysynyt tällä tasolla läpi koko taantuman.

Lisäksi on syytä muistuttaa, että vaikka NEET-status onkin yhteydessä mm. lisääntyneeseen toimeen­tulo­tuen tarpeeseen, mielen­terveyden ongelmiin, rikollisuuteen, teini­raskauksiin sekä perusasteen koulutuksen varaan jäämiseen, eivät kaikki NEET-nuoret suinkaan ole syrjäytyneitä. Joukkoon mahtuu paljon välivuoden pitäjiä, pääsykokeisiin lukijoita, perhevapailla olijoita ja niitä, joille osuu hieman pidempi loma esimerkiksi armeijan päättymisen ja opiskelun aloittamisen välillä.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Blogi
25.7.2017
Pertti Taskinen

Työllisyys kasvaa yleensä kohisten kesää kohti, kun nuoret siirtyvät työ­markkinoille. Säännöstä ei ole poikkeusta silloinkaan, kun yleinen suhdanne­tilanne on ollut heikko. Kesä­kuussa on ollut 2000-luvulla keski­määrin yli 140 000 työllistä enemmän kuin huhti­kuussa.

Artikkeli
7.3.2017
Hannu Karhunen

Korkeakoulutetut nuoret pärjäävät Suomessa hyvin. Jo keskiasteen tutkinnolla on kuitenkin väliä. Ylioppilas­tutkinnon suorittaneiden osuuden kasvun pysähtyminen on johtanut siihen, ettei yliopisto­koulutukseen osallistuminenkaan ole lisääntynyt.

Artikkeli
27.4.2016
Mika Gissler, Liisa Larja, Marko Merikukka, Reija Paananen, Tiina Ristikari, Liisa Törmäkangas

NEET-indikaattorilla mitataan niiden nuorten määrää, jotka eivät ole työssä eivätkä opiskelemassa. Työn ja opiskelun ulko­puolelle olevien määrää on tärkeää seurata, sillä NEET-status on yhteydessä jatko­koulutuksen puutteeseen sekä useisiin sosiaalisiin ja psyykkisiin ongelmiin.