tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Investointitavaroistako viennin alamäki johtuu?

25.11.2016

Suomen viennissä on ollut poikkeuksellisen pitkä nollakasvun tai supistumisen kausi. Vuodesta 2016 näyttäisi jälleen tulevan hyvin huono, jos vuoden viimeisellä neljänneksellä ei tapahdu suurta käännettä.

Suomen ulkomaankaupan alakuloa on usein selitetty investointi­tavaroiden heikolla kysynnällä. Yksiselitteistä ja kattavaa luokitusta investointi­tavaroiden ulkomaan­kaupasta ei ole käytössä, mutta perinteisesti koneet ja laitteet ovat muodostaneet Suomen investointi­tavaroiden viennin keskeisen tavararyhmän.

Koneiden ja laitteiden viennin osuus kokonais­viennistä on ollut hieman alle neljänneksen viime vuosina. Lisäksi osa kuljetus­välineistä lasketaan investointi­tavaroiksi.

Tullilla on käytössä myös MIG-käyttö­tarkoitus­luokitus (toimialaryhmät pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan, Main Industrial Groupings), jonka mukaan investointi­tavaroiden osuus on noin 28 prosenttia kokonais­viennistä. 

Käyttötarkoitusluokituksen mukaan investointi­tavaroiden vienti kasvoi vielä vuonna 2012, mutta kääntyi seuraavana vuonna seitsemän prosentin laskuun. Vuonna 2014 niiden vienti nousi kaksi prosenttia, mutta laski viime vuonna samat kaksi prosenttia.

Tänä vuonna, elokuuhun laskettuna, investointi­tavaroiden vienti on vähentynyt neljä prosenttia. Supistuma ei siis ole poikkeuksellisen suuri, mutta kasvuakaan ei viime tai kuluvana vuonna näy.

Raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden viennin muutos on pysytellyt viimeiset kolme vuotta nollan tuntumassa, mutta tämän vuoden puolella laskua on kertynyt jo seitsemän prosenttia.

Energiatuotteiden viennin arvo on sen sijaan heilahdellut huomattavasti. Kasvu oli nopeaa vuoteen 2013 asti, jonka jälkeen pudotusta tuli ensin reilu kymmenys ja viime vuonna 40 prosenttia. Kuluvana vuonna energia­tuotteiden vienti näyttää prosentin kasvua.

Kuvio 1. Investointitavaroiden, energiatuotteiden sekä raaka-aineiden ja tuotanto­hyödykkeiden viennin muutos, 2012–2016 (tammi–elokuu), %

Kuvio 1. Investointitavaroiden, energiatuotteiden sekä raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden viennin muutos, 2012–2016 (tammi–elokuu), %. Lähde: Tulli, ulkomaan tavarakauppatilasto

Lähde: Tulli, ulkomaan tavarakauppatilasto

Teollisuuden koneet ja laitteet ovat investointitavaroiden ydintuotteita. Kilpailu vienti­markkinoista on koventunut, kun mukaan on tullut uusia, halvemman kustannustason tuottajamaita. Näistä ehkä tärkein on Kiina, joka on kasvattanut osuuttaan erityisesti EU-maiden teollisuuden kone- ja laitetoimittajana.

Vuosituhannen alussa Suomen osuus EU-maiden koko teollisuuden koneiden ja laitteiden tuonnista oli yksi prosentti. Kiinan vastaava luku oli tuolloin 1,2 prosenttia. Viidessätoista vuodessa Suomen osuus on pienentynyt 0,9 prosenttiin. Kiinan osuus on samaan aikaan noussut 6,2 prosenttiin.

Kuvio 2. Suomen ja Kiinan osuus EU-maiden teollisuuden koneiden ja laitteiden kokonais­tuonnista, 2000–2015

Kuvio 2. Suomen ja Kiinan osuus EU-maiden teollisuuden koneiden ja laitteiden kokonais­tuonnista, 2000–2015. Lähde: Eurostat comext

Lähde: Eurostat comext

Teollisuuden koneiden ja laitteiden kokonaisvienti Suomesta kasvoi vielä vuonna 2012, mutta kääntyi kolmen prosentin laskuun kahtena seuraavana vuonna. Viime vuonna niiden vienti laski vain prosentin, mutta tämän vuoden tammi-elokuussa laskua on jo kuusi prosenttia.

EU-maihin tavararyhmän vienti on kasvanut viimeiset kolme vuotta. Myös vienti Yhdysvaltoihin on lisääntynyt, erityisesti viime vuonna. Kasvu on kuitenkin ollut maltillista. Kiinan osuuden kasvu EU-maiden teollisuuden kone- ja laite­toimittajana ei ole varsinaisesti vähentänyt Suomen vastaavaa vientiä EU-maihin, mutta kasvun vaisuuteen se todennäköisesti on vaikuttanut.

Kuvio 3. Teollisuuden koneiden ja laitteiden vienti Kiinaan, Venäjälle, Yhdysvaltoihin, EU-maihin sekä muihin maihin, 2002–2015, milj. euroa

Kuvio 3. Teollisuuden koneiden ja laitteiden vienti Kiinaan, Venäjälle, Yhdysvaltoihin, EU-maihin sekä muihin maihin, 2002–2015, milj. euroa. Lähde: Tulli, ulkomaan tavarakauppatilasto

Lähde: Tulli, ulkomaan tavarakauppatilasto

Teollisuuden koneiden ja laitteiden viennin vähenemiseen eniten on kuitenkin vaikuttanut Kiinaan ja Venäjälle suuntautuneen viennin supistuminen. Tavararyhmän vienti näihin maihin on huippu­vuosista lähes puolittunut. Teollisuuden koneiden ja laitteiden vienti muihin maihin on usein ollut yksittäisten suurten toimitusten varassa. Viimeiset kolme vuotta nekin ovat vähentyneet, vaikkakin maltillisesti.

Investointitavaroiden vienti on siis viettänyt alas, mutta on kuitenkin vain osasyy Suomen kokonaisviennin alavireisyyteen. 

Christina Telasuo työskentelee Tullin tilastoyksikössä, joka vastaa ulkomaan tavarakaupan tilastoista.

Joulukuun ensimmäisellä viikolla ilmestyvässä Tieto&trendit-lehdessä (5/2016) on aiheesta laajemmin artikkelissa Suomen viennin routavuodet.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
14.8.2019
Pontus Lindroos, Henri Luomaranta, Satu Nurmi

Sukupuolen mukaisen segregaation vaikutukset voivat vahvistua ulkomaankaupan laajenemisen myötä. Naiset osallistuvat – niin työntekijöinä kuin yrittäjinäkin – tuottoisaan ulkomaankauppaan huomattavasti vähemmän kuin miehet. Ulkomaankaupan tasa-arvosta saadaan uutta tietoa rekisteriaineistoja yhdistelemällä.

Artikkeli
28.3.2018
Anssi Kaarna, Tapio Kuusisto, Christina Telasuo, Terhi Tulonen

Yhdysvallat ja Iso-Britannia kuuluvat Suomen tärkeimpiin kauppakumppaneihin. Lähestyvä Brexit ja Yhdysvalloissa vallitseva kasvavan protektionismin uhka saattavat merkitä myös Suomea koskettavia esteitä vapaalle kaupankäynnille. Tilastokeskus ja Tulli ovat koonneet yhteisartikkeliin keskeisimmät tilastotietonsa kaupasta Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian kanssa.

Blogi
15.3.2018
Tapio Kuusisto

Tuoreiden Tilastokeskuksen julkaisemien vientilukujen takana lymyää yllätys, joka tukee viime aikojen keskustelua ulkomaankaupasta. Palveluiden viennin merkitys Suomelle kasvaa, mutta palveluviennin nousu on ollut aiemmin tilastoitua jyrkempää.

Artikkeli
14.6.2017
Kristian Taskinen

Globaalien arvoketjujen kuvaus edistyy kansain­välisten tilasto­hankkeiden valmistuessa. OECD:n ja WTO:n yhteis­hankkeen TiVA:n (Trade in Value Added) alustavien tulosten mukaan Suomen riippuvuus ulkomaan­kaupasta ei poikkea suuresti muista OECD-maista.

Artikkeli
30.6.2016
Tero Luhtala

EU-maihin vientiä harjoittaneiden yritysten liikevaihdosta vajaa viidennes tuli viennistä unionin alueelle vuonna 2014. EU-viennistä riippuvaisia olivat etenkin Lapin, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntien yritykset. Aasian-viennin osuus yritysten liikevaihdosta oli suurin Pohjanmaalla.

Artikkeli
19.5.2016
Ari Leppälahti

Suomi on ollut pitkään yksi maailman edistyneimmistä kansakunnista tarkasteltaessa tieteen ja teknologian infrastruktuuria, t&k-toiminnan laajuutta sekä aikaansaatuja tuloksia. Viimeisen viiden vuoden aikana tutkimusta ja innovaatioita kuvaavat indikaattorit ovat kuitenkin kääntyneet selkeään laskuun.

Blogi
11.9.2015
Leo Kolttola

Viennin kilohinta polkee paikallaan noin 1,70–1,80 euron tuntumassa. Pari vuotta sitten kirjoitin Tieto&trendit-blogissa viennin jalostusasteesta. Päivitin nyt luvut muutamalla vuodella eteenpäin, ja kehityskuva näyttää edelleen samanlaiselta: reaalinen viennin kilohinta saavutti huippunsa vuonna 2008 – runsaat 2 euroa vuoden 2014 hinnoin.